Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Valtameret hukkuvat muoviin - roskaa pian enemmän kuin kaloja

  • kuva: shutterstock
    kuva: shutterstock
  • kuva: wikimedia commons
    kuva: wikimedia commons
  • kuva: encyclopedia britannica
    kuva: encyclopedia britannica

YK:n ympäristöohjelman parissa työskentelevät asiantuntijat julkaisivat vuonna 2010 kattavan raportin, jonka mukaan kalat uhkaisivat kadota valtameristä seuraavan 40 vuoden kuluessa ellei kalakannoille anneta aikaa ja mahdollisuutta elpyä.

Katastrofi voitaisiin välttää, mikäli kalastuslaivueille myönnettäviä valtiontukia leikattaisiin radikaalisti. Tuet ovat johtaneet kierteeseen, jossa yhä suuremmat laivueet jahtaavat kaiken aikaa pienempiä kalakantoja.

YK:n mukaan kalakannat ovat jo romahtaneet ainakin 30 prosenttia. Kalattomat meret voivat hyvinkin olla mahdollisia jo vuonna 2050, heidän kerrotaan varoittaneen. Raportin tueksi on kerätty valtava määrä tutkimuksia ja tilastoja.

Esimerkiksi pitkään jatkuneen merten väestölaskennan The Census of Marine Lifen tiedot osoittavat, että vuonna 2010 lähes 90 prosenttia suuremmista kaloista olivat kadonneet liikakalastuksen seurauksena. Yhä useampia lajeja uhkaa ennenaikainen sukupuutto.

Nyt myös brittiläinen kilpapurjehtija Dame Ellen MacArthur on osoittanut huolensa valtamerien hyvinvoinnista. Hänen nimeään kantavan säätiön tuore raportti varoittaa mertemme nopeasta saastumisesta.

MacArthurin tutkijaryhmän mukaan meressä tulee pian olemaan enemmän muovia kuin kaloja, jos  teollisuus ei ala siivoamaan roskiaan ekologisesti kestävällä tavalla.

Saatat tässä vaiheessa ihmetellä, että kuinka kaatopaikalle kuljetettavat roskat edes päätyvät valtameriin. Ensiksikin osa roskista dumpataan suoraan mereen öljylautoilta ja valtamerilaivoista. Ja toisekseen täytyy muistaa se, että vesistöt ovat yhtä alamäkeä: jos heität muovipullon Torniojokeen, niin lopulta se aina päätyy Perämereen.

Rantojen roskaantuminen on näkyvin yksittäinen merkki ihmistoiminnan haitallisista vaikutuksista vesistöissä. Ennen rantautumistaan valtaosa roskista kuitenkin ajehtii ulappavesillä, yleisön silmien ulottumattomaissa ja osa niistä karkaa kokonaan.

Valtamerien jättimäiset muoviroskien kertymät ovat tuttuja etenkin Tyynenmeren keskiosista sekä Atlantin eteläosista, mutta huolestuttavia määriä ihmisten jättämiä roskia löytyy myös Itämeren rannoilta ja ulapoilta.

Tiistaina Maailman talousfoorumissa esitellyssä raportissa väitetään, että 34 vuoden sisällä muovivalmisteet tulisivat kuluttamaan jopa 20 prosenttia kaikesta öljyntuotannosta, kun vielä tänä päivänä muovin tuotantoon on laskettu menevän noin 5 prosenttia öljystä.

Ihmiskunta käyttää tarpeettoman paljon muovia jokapäiväisen elämänsä pyörittämiseen. 

Joka kerta kun päätät ravintolan sijaan tilata kotiinkuljetuksen, tai haet kaupasta myyntiin pakattuja elintarvikkeita, ostat samalla myös muovia. Tällainen roska ei maadu eikä häviä, vaan haurastuu auringonvalon vaikutuksesta ja pilkkoutuu satojen vuosien kuluessa pieniksi hipuiksi, jotka päätyvät lopulta eliöihin ja ihmiseen.

Pelkästään yhden muovipussin hajoamiseen kuluu noin 20 - 100 vuotta ja muovipullo puolestaan voi säilyä jopa tuhat vuotta tästä eteenpäin.

Muovin tuotanto maailmassa on kaksikymmenkertaistunut vuoden 1964 jälkeen. Vuonna 2014 maailma tuotti jo 311 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Tuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan myös seuraavien 20 vuoden aikana ja nelinkertaistuvan viimeistään vuoteen 2050 mennessä. 

Muovin merkitys maailmantaloudessa on yksinkertaisesti liian suuri. Toisaalta kasvaneesta kysynnästä huolimatta edelleen vain viisi prosenttia käytetystä pakkausmuovista kierrätetään tehokkaasti.

Tutkijoiden mukaan 40% muovista päätyy kaatopaikalle ja kolmasosa ympäri herkkää ekosysteemiämme, kuten esimerkiksi valtameriin. Loput muovijätteestä käytetään polttoaineena energiantuotannossa. 

Kuluneiden vuosikymmenien aikana kasvanut muovintuotanto on aiheuttanut eritasoisia ympäristöongelmia joka puolella maailmaa. Raportin mukaan mereen päätyisi vuosittain ainakin 8 miljoona tonnia muovia. Tämä vastaa noin yhtä jäteautollista joka ikinen minuutti.

Mikäli valtamerien roskaaminen jatkuu ennallaan, niin vuoteen 2030 mennessä mereen lipsahtaa jo kaksi jäteautollista muovia minuutissa, kun muovin tuotanto jatkaa eksponentiaalista kasvuaan. 

Laskelmat osoittavat valtamerien sisältävän tonnin verran muovia jokaista kolmea kalatonnia kohden viimeistään vuoteen 2025 mennessä, mikäli jätteiden kierrätykselle ei tehdä lähivuosien aikana mitään - vuonna 2050 muovia on meressä jo enemmän kuin kalaa. 

Säätiö varoittaakin, että muovien kierrätystä olisi tehostettava pikaisesti samalla kun raakaöljyn ja maakaasun käyttöön muovien raaka-aineena olisi etsittävä vaihtoehtoja.

Tyynenmeren pyörivän roskalautan arvioidaan olevan tänä päivänä jopa kuusi kertaa Ranskan kokoinen. Kyseessä on maailman suurin kaatopaikka. Myös neljässä muussa maailman valtameripyörteessä on miljoonia tonneja saastuttavaa jätettä.

Itse asiassa, jos jokaisen pyörteen roskat laitettaisiin yhteen ja leviteltäisiin veden pinnalle, niin ne peittäisivät alleen lähes 40 prosenttia maailman valtameristä.

Suurin osa valtameriä seilailleista muoviroskista on hajonnut matkan aikana pikkurillin kynnenkokoisiksi palasiksi, kun taas osa on kutistunut jo mikroskooppisen pieniksi. Totta kai isojakin roskia löytyy, mutta valtaosa on menettänyt alkuperäisen olemuksensa ja muotonsa, joka tekee merten puhdistamisesta hyvin haastavan projektin. 

Valtamerien roskaaminen ei ole pelkästään ympäristöasia. Kyse on koko ihmiskunnan tulevaisuudesta, koska huolimattomasti hävitetty muovi alkaa likoamaan, jonka myötä se vapauttaa myrkyllisiä kemikaaleja vesistöihin.

Ajan mittaan nämä kemikaalit päätyvät myös ihmisen ravintoketjuun kalan kautta. Tälläkin hetkellä yli miljardille köyhemmän maailman ihmiselle kala toimii heidän ensisijaisena proteiinilähteenään.

Kokonaisuudessaan merenelävät muodostavat oleellisen osan yli kolmen miljardin ihmisen ruokavaliossa. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Raporttissa hahmotteltiin joitakin konkreettisia toimia muovin vähentämisen ja muutoksen toteuttamiseksi. Se nostaa esiin kolme avainlähtökohtaa: maailmanlaajuisia ponnisteluja muovin kierrättämiseksi on edistettävä, muoviroskan leviämistä ympäristöön on vähennettävä ja muovi on erotettava fossiilisista polttoaineista, joista se on totuttu luomaan.

Hienoja sanoja, mutta kuinka ihmiset saataisiin toimimaan näin. En tiedä, kun johan me tälläkin hetkellä ponnistelemme, jotta ihmiset ymmärtäisivät kierrätyksen merkityksen ekologisesti kestävän tulevaisuuden kannalta.

Toisaalta raportin kirjoittajatkin myönsivät, että visioitu uudenlainen muovitalous ei ole vielä täysin saavutettavissa. Joitakin tavoitteita voidaan heidän mielestään kuitenkin toteuttaa jo ainakin osittain. Muovin merkitys maailmantaloudessa on yksinkertaisesti liian suuri.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kysymys on myös taloudellinen. Vaikka öljy juuri tällä hetkellä halpaa onkin, niin se tulee aivan varmasti loppumaan ennemmin tai myöhemmin. Tähän olisi hyvä varautua kehittämällä uusia pakkausmenetelmiä. Uusi öljykriisi voi olla jo oven takana. Pari vuotta sitten OECD-maiden energiajärjestö IEA tutki 800 isointa öljykenttää, jotka tuottavat kolme neljäsosaa maailman kuluttamasta öljystä. Heidän laatiman raportin mukaan öljykenttien tuotanto kutistuu keskimäärin 6,7 prosentin vuosivauhtia. Taantuma antoi meille aikalisän, he kirjoittivat tuolloin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset