*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

62 rikkainta omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä

  • kuva: banksy, boston, us
    kuva: banksy, boston, us

Taloudellista epätasa-arvoa vastaan kamppaileva kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam julkaisi taannoin tuoreimman raporttinsa vaurauden jakaantumisesta maailmassa. Oxfamin mukaan maailman 62 rikkainta miljardööriä omistaisi nyt yhtä paljon kuin 3,69 miljardia köyhintä ihmistä.

Talouden vapauttamisen aikakaudella ympäri maailmaa sijaitsevat veroparatiisit ovat pitäneet huolen siitä, että taloudellinen eriarvoistuminen ja vaurauden kasaantuminen jatkuisi myös tulevaisuudessa. Järjestön mukaan maailman köyhimmät valtiot menettävät vuosittain satoja miljardeja euroja veroparatiiseihin. Kaikki tämä raha on poissa yhteiskuntien varallisuudesta, kun rikkaat yksilöt sekä monikansalliset yhtiöt väistelevät velvollisuuksiaan rahoja piilottamalla.

Oxfamin raportti perustuu talouslehti Forbesin miljardöörilistaan ja sveitsiläisen Credit Suisse -talousyhtiön tarjoamiin lukuihin. Credit Suisse kuitenkin muistuttaa, että koska kaikkein rikkaimpien omaisuudesta on hankala saada tietoja, heidän omaisuutensa arviot saattavat helposti jäädä alle todellisten lukemien.

Järjestö varoittaa myös trendistä, jossa rikkaiden verotus on keventynyt lähes kaikkialla maailmassa 1970-luvun lopulta lähtien. Oxfamin mukaan vaurain osa väestöstä on onnistunut kaappaamaan demokraattiset vaikutuskeinot itselleen, joka on mahdollistanut heidän vaurastumisensa niin köyhien kuin keskiluokankin kustannuksella. Erityisen jyrkkää taloudellinen epätasa-arvoistuminen on ollut syksyllä 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen.

Jopa niissä maissa, joissa varallisuudenjako on tasaisinta, eriarvoisuus on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Pohjoismaat ja niiden mukana myös Suomi.

Suomi on edelleen tuloerojen ja varallisuuden kautta mitattuna maailman tasa-arvoisimpia maita, mutta aivan terävimpään kärkeen se ei enää silti mahdu. Varallisuuserojen suhteen maamme on teollistuneiden maiden keskivertoa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on varoitellut Suomea jo useamman vuoden ajan maan hurjasta tuloerojen kasvusta. OECD-maista tuloerot ovat kasvaneet Suomessa naapurimaamme Ruotsin jälkeen kaikista voimakkaimmin sitten 1980-luvun puolivälin.

Suurimmassa osassa maailmaa rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kerrotaan olevan suurimmillaan 30 vuoteen. Ei siis ole aivan tuulesta temmattua kun sanotaan, että "rikkaat rikastuvat muiden kustannuksella". Tilastojen valossa tarkasteltuna se on viime vuosikymmeninä pitänyt enemmän kuin hyvin paikkansa.

Oxfam on jo vuosien ajan ollut huolissaan vaurauden keskittymisestä. Järjestön mukaan se vaarantaa maailman poliittisen vakauden ja kiristää suhteita eri valtojen välillä. Taistelu globaalia köyhyyttä vastaan on jatkunut jo vuodesta 1980 lähtien, mutta tulokset ovat tästä huolimatta jääneet kohtalaisen laihoiksi.

Järjestön tutkijat myöntävät, että pieni määrä taloudellista epätasa-arvoa on tarpeen, koska se toimii samalla myös kasvun ja edistyksen moottorina. Ponnistelu vaurauden hankkimiseksi saa ihmiset käyttämään parhaita taipumuksiaan, luomaan uutta ja ottamaan riskejä. Kuilu on kuitenkin kasvanut viime vuosina aivan liian nopeasti.

- Sitä on yksinkertaisesti mahdotonta hyväksyä, että kourallinen ihmisiä, jotka mahtuisivat yhteen ainoaan linja-autoon, omistavat maailman vauraudesta enemmän kuin puolet maailman väestöstä, järjestön toimitusjohtaja Mark Goldring latasi tiedotteessaan.

Oxfamin mukaan kasvavat tuloerot vahingoittavat koko maailman taloutta, eivätkä ne ole hyväksi yhteiskunnillekaan. Tällä hetkellä valta ja vauraus keskittyvät yhä pienemmälle osalle väestöä, joka uhkaa rapauttaa koko länsimaisen demokratian ideaalin ja kansanvallan.

Puheissaan myös maailman huippujohtajat ovat olleet kovasti huolissaan länsimaitakin repivästä taloudellisesta eriarvoistumisesta ja sitä on pidetty yhtenä lähivuosien pahimpana uhkana, mutta tästä huolimatta heidän sanansa eivät ole missään vaiheessa konkretisoituneet teoiksi asti. 

- Tällä hetkellä elämme maailmassa, jossa yksi yhdeksästä ihmisestä menee nälkäisenä nukkumaan joka ilta. Nyt olemme tilanteessa, jossa meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa jatkaa samaa rataa ja antaa rikkaimmalle vähemmistölle yhtä suurempaa siivua yhteisestä kakusta, Goldring toteaa.

Tuore tutkimus on osoitettu varoitukseksi ennen kaikkea poliitikoille ja miljonääreille, jotka kerääntyvät tällä viikolla Sveitsin Davosissa vuosittain järjestettävään Maailman talousfoorumiin (World Economic Forum). Viime vuonna Oxfamin puheenvuoron kerrotaan saaneen kolmipäiväisessä eliittikokouksessa ennätysmäärän kuulijoita, ja se herätti myös runsasta keskustelua mediassa.

Tuolloin avustusjärjestö julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan raja, jolloin 1-prosenttia väestöstä tulisi omistamaan enemmän kuin koko muu ihmiskunta, tulisi vastaan odotettua nopeammin jo vuoden 2016 alussa. Ja se myös tuli. Rikkain prosentti omistaa nyt enemmän kuin muu maailma yhteensä. 

Oxfamin viime vuoden arvion mukaan maailman vauraimmalla prosentilla olisi nyt omaisuutta keskimäärin 2,7 miljoonaa dollaria, eli noin 2,4 miljoonaa euroa henkeä kohden.

Sveitsissä järjestettävään foorumiin odotetaan entiseen tapaan yli 2500 osallistujaa, jotka saapuvat 140 eri maasta. Valtioiden ja hallitusten päämiehiä paikalle saapuu noin 40 eri maasta. Viime vuonna uudistetun säännön mukaisesti valtion päämiehet pääsevät tänäkin vuonna foorumiin ilmaiseksi. Yritykset sen sijaan joutuvat maksamaan osallistumisestaan. 

En tiedä teistä, mutta minulle itselleni ainakin tulee jotenkin niin kovin lämmin ja luottavainen olo, kun maailman vaikutusvaltaisimmat ja rikkaimmat ihmiset kestittävät kolmen päivän ajan demokraattisesti valittuja päättäjiämme suljettujen ovien takana järjestettävässä salamyhkäisessä kutsuvierastilaisuudessa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ei tämä nyt varsinaisesti uutta tietoa ollut tämä tutkimus. Tämä trendihän on tiedostettu jo vuosien ajan. Jopa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama huolestui taloudellisesta eriarvoisuudesta viime vuonna, ja vaurauden kasaantumisesta pienelle eliitille. Seurasin kasa nättejä puheita, ja myötätuntoaaltoja. Sen jälkeen aihepiiri jälleen unohtui.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Suomessa palkka-alen veturiksi halutaan maahanmuuttajat. Työntekoa palkalla joka ei riitä jokapäiväisiin menoihin. Sitä on meillä jo ennestäänkin, mutta vielä alemmaksi näköjään pyritään. Kansainvälisen ison rahan etäpiste toimii täälläkin. Mitähän sitten tapahtuu, kun ostovoiman kuihduttaminen menee niin pitkälle että leivästä ylittävää kulutuskysyntää ei ole kuin kymmenyksellä populasta? Tarkoitan Suomen tlannetta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Näinhän se on, Tuure.

Sisäministeri Orpohan totesi, että maahanmuuttajia työllistetään, kunhan palkat joustavat alaspäin. Hallitus tekee niin kuin EK käskee, ja tätä myötä saadaan Suomeenkin eräänlainen hyljeksittyjen paarialuokka.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti jo viime vuoden lokakuussa halustaan nopeuttaa Suomeen muuttavien turvapaikanhakijoiden polkua veronmaksajiksi. Monen suomalaisen tavoin myös EK:n mielestä kotouttamista ja työelämään pääsyä pitää tehostaa. Tuolloin EK ehdotti, että työnantajille tulisi antaa joustava mahdollisuus tarjota työpaikkakokeiluja maahanmuuttajille.

Työkokeilussa oleva maahanmuuttaja ei olisi työsuhteessa, vaan sananmukaisesti kokeilemassa työtä. Työnantajan ei tarvitsisi myöskään osallistua millään tavalla palkkakustannuksiin, vaan työtä kokeileva saisi rahakorvauksensa veronmaksajien kustantamasta työmarkkinatuesta.

Kirjoitinkin tuosta aiheesta viikonloppuna,

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210044-sisam...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuo yhtälö on mahdoton, koska korkeiden elinkustannusten vuoksi Suomessa ei pärjää liian matalalla palkalla. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä elämiseen, jos tienaat liian vähän.

Jotta tämä outo asetelma saataisiin toimimaan, tulisi valtion pakottaa myös elinkustannukset alaspäin, ja tätä tuskin tulee ainakaan minun elinaikanani tapahtumaan. Tulevaisuuden halpatyövoima joutuu näin ikään turvautumaan valtion maksamiin tukiin elättääkseen itsensä, ja tätä kautta koko roska kaatuu lopulta työssäkäyvän keskiluokan harteille, kun tukea tarvitaan niin vuokranmaksuun kuin ruokakauppaankin.

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus tulee väistämättäkin tuomaan täysin uudenlaisia ongelmia suomalaisten arkielämään. Haasteita, joihin meillä ei ole vastausta.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #4

Suomalaisilla on pitkä pinna, mutta jossakin vaiheessa alkaa varmaan esiintyä enemmänkin yhteiskunnallista levottomuutta. Tähän mennessä tapahtuneet pienet rähinät ovat olleet mahat täynnä olleiden ihmisten turhautumista eri asioista. Siinä vaiheessa kun alkaa leipä ja lämmin olla enemmän kortilla, alkavat myös paineet purkautua aivan eri tavalla.

Näin tulee käymään, jos ei meno muutu. Tämä koskee toki myös monia muita vanhoja läntisiä niinsanottuja sivistysvaltioita. Joskus niitä miljardikasoja on vain alettava purkamaan, vaikka pakolla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #5

Juuri niin. Tuloerot ja ennen kaikkea köyhyyden määrä vaikuttavat valtavasti siihen, kuinka kansa voi. Nyt vaakalaudalla on koko yhteiskuntarauha. Ei välttämättä vielä huomenna eikä ylihuomenna, mutta jos sama trendi jatkuu, niin aivan varmasti jossain vaiheessa ihmiset saavat tarpeekseen. Kuten totesitkin, viimeistään silloin, kun tulee nälkä.

Tällä hetkellä suurimman potin kakkuun laittaa keskiluokka, mutta ei sekään kamelinselkä loputtomiin kestä. Perustuotteiden kannalta katsoen arvonlisäveron kanta on jo nyt kipurajoissa. Tarvittaisiin enemmän joustavuutta eri tuoteryhmien verokantojen kanssa. Jos ajatellaan realistisesti, niin ruoan arvonlisäverotus osuu kaikista pahiten pieni- ja keskituloisiin, jotka joutuvat muutenkin laskemaan menoeriänsä ja kulujaan tarkemmin. Kenties arvonlisäveroa tulisi nostaa luksustuotteissa, ja laskea elintarvikkeissa.

Täällä Saksassa esimerkiksi elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden alv-kanta on 7-prosenttia, kun taas Suomessa niitä nostetaan kaiken aikaa, vaikka käsittääkseni ollaan jo nyt yli tuplat keskieurooppalaisen talousveturin verotuksesta. Muiden tuotteiden arvonlisäverokanta on täällä 19%.

Suomalaisten palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä olevan reaalitulo eli ostovoima on supistunut jo useita vuosia putkeen, ja tämä alituinen ostovoiman supistaminen on johtanut siihen, että viennin lisäksi myös sisämarkkinamme ovat tukehtumassa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #5

Jos ihmisille ei makseta kilpailukykyistä palkkaa, niin heidän ostovoimansa pienenee, jonka myötä ihmiset kuluttavat vähemmän ja samalla joutuvat turvautumaan entistä useammin valtion tarjoamiin turvaverkkoihin ja tukiin.

Sosiaalimenojen kasvun myötä veroja joudutaan korottamaan entisestään, joka johtaa siihen, että ennen kaikkea keskiluokan ostovoima pienenee.

Tiedätkö mitä sen jälkeen tapahtuu?

Aivan niin, myös kulutus pienenee ja tätä kautta valtion keräämät arvonlisäverot pienenevät. Yrittäjä nostavat hintojaan, jotta kate saataisiin pidettyä entisellään, vaikka todellisuudessa hintoja pitäisi laskea, koska vain sitä kautta myynnin volyymi lähtisi jälleen kasvuun. Tässä ollaan nyt oravanpyörässä.

Kuten reilu kuukausi sitten jo totesinkin, niin ei työmies kallis ole, mutta kaikki muu on. Tästä seurasi ihan hyviä keskusteluita aiheen tiimoilta.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208208-ei-ty...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Puolesta miljoonasta työtöntä (mukaan lukien mm. he jotka tekevät ns. kuntouttavaa työtä 10€/pv kulukorvauksella) moni taitaa hikentyä, jos turvapaikanhakijoille järjestetään joku ohituskaista työnsaannissa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #8

Tuskin hikeentyvät, jos ehdot ovat samanlaiset tai vielä huonommat kuin kantaväestöllä. Ei niillä 400-500 euron kuukausituloilla kukaan pysty asumistaan maksamaan, vaikka ruokaan se riittäisikin jos ei ole kuin oma pää ruokittavana.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Monet työttömäthän tekevät jo ilmaista työtä työpajoissa ja ammattitaitoisinakin "harjoittelijoina".

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #15

Ja se on väärin, koska sitä kautta tarjotaan signaalia ettei tietyistä töistä tarvitsisi maksaa lainkaan. Kyllä jokainen työpanos on jonkin arvoinen, eikä se ole yhteiskunnan tehtävä kattaa työnantajien menoeriä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Jotkut työteettäjät ovat härskisti käyttäneet työllistämiskurssien amattitaitoisiakin työntekijöitä ilmaiseksi. Kun harjoittelujakso päättyy niin pois vaan ja uusi harjoittelija tilalle.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #8

Tätä minäkin mietin. Sisämisteri Orpohan puhui nimenomaan maahanmuuttajien työehtosopimusten huonontamisesta, joka kannustaisi yrityksiä palkkaamaan heitä. Ei aikaakaan, kun tämä käytäntö ulottuisi jo kelkasta pudonneisiin suomalaisiin, koska kysehän on ennen kaikkea palkka-alesta ja työvoiman devalvoinnista. Lopulta vain taivan on rajana.

Suomessa kustannukset ovat silti sen verran korkeat, että jostain heidän elantosa lopulta täytyy kuitenkin repiä. Ja silloin kustannukset siirretään työnantajilta veronmaksajille. En suinkaan väitä etteivätkö työnantajatkin maksaisi veroa, mutta kyllä kyse tuntuu olevan ennen kaikkea subventiosta.

Tämä nostaa myös toisenlaisia kysymyksiä. Tarjotaanko maahanmuuttajille Suomessa toisen luokan kansalaisuutta, vai mikä tässä nyt on homman nimi? Kyllä tuollaiset puheet mielestäni jonkin verran ainakin minun tasa-arvokäsityksiäni loukkaavat.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuten tuolla toisaalla todettiin, "kansainvälinen työväenliike on epäonnistunut keskeisimmässä tehtävässään: ihmisten työllä rikkaudet ovat syntyneet, ja on väärin, että ne eivät palvele juuri lainkaan tekijöidensä elämää ja hyvinvointia".

Tässähän on viime aikoina ollut paljon keskustelua siitä, kuinka tällä hetkellä Euroopassa pyritään järjestelmällisesti kasvattamaan tuloeroja. Suomessakin on pukkeja kaalimaan vartijoina. Ja se näkyy kaikessa.

Tämä oli minun mielestäni aika mielenkiintoinen uutinen: http://www.talouselama.fi/uutiset/vilkaisepa-naita...

Kuten linkin graafeistakin näkyy, toimitusjohtajien palkkakehitykset eivät ole missään suhteessa työntekijöiden palkankorotusten kanssa.

Viime vuonnahan Suomessa - niin kuin muuallakin maailmassa - maksettiin myös ennätysosinkoja. Sanotaan, että yritykset eivät halua investoida tällaisena aikana, kun kaikki on epävarmaa, mutta eikö juuri nyt pitäisi investoida, jotta yskivä talous saataisiin nousuun. Talouden elvyttämisen sijaan länsimaissa pieksetään työläisiä mitä kummallisimmilla työsopimuksilla ja -ehdoilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tavoitteena ei suinkaan ole hyvinvointi, vaan taloudellinen kasvu maksoi mitä
maksoi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

On jossain määrin myytti, ettei palkansaaja voisi vaurastua. Oletetaan että ihminen tekee töitä 25-64 vuotiaana ja elää 80 vuotiaaksi. 3500 € kuukausipalkastaan hän saa käteen 2600 € ja pistää säästöön 5% ansioistaan. Hän saa säästöilleen 5% tuottoa. Seuraava sukupolvi syntyy 25 vuotiaille vanhemmille ja toimii työn, tulojen ja omaisuuden kanssa kuten ensimmäinen sukupolvi. Kuinka paljon omaisuutta on kerrytetty? Jo ensimmäinen sukupolvi on kerryttänyt 13 vuoden nettoansioita vastaavan summan ja toisen sukupolven kuolinpesän arvo vastaa 60 vuoden nettoansioita, 1,9 miljoonaa €!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kerro ihmeessä, että mistä saat 5-prosenttia tuottoa? Tuo 3500 euroa kuukaudessa on vielä yli 300 euron päässä suomalaisten mediaanipalkoista, joihin siis lukeutuu mukaan kaikki alat. Mediaanipalkka ei kerro ihmisten todellisista ansioista juuri mitään, koska Suomessa on aloja, jotka vääristävät kuvaa.

Tuossapa sitten jonkin verran eri keskipalkkoja parin vuoden takaa,

http://www.iltalehti.fi/verot/2013103017665872_vr....

130 euroa kuukaudessa säästöön siis ja 1560 euroa vuodessa. Työelämän aikana palkan kautta 60 840 euroa säästöjä. Jatkuvan säästö- tai sijoitustilin tuotto vaihtelee 0,0–1,65 prosentin haarukassa ja keskimäärin tileiltä saa 0,54 prosentin vuosituoton. Sijoittaminen on sitten asia erikseen. Jopa tuolla 5,0 prosentin tuotolla sinulla olisi eläkeikään tullessa säästössä vain 187 208,43 euroa. Se ei varsinaisesti ole vielä rikas ihminen, mutta säästeliäs ja visu kyllä.

Haluan sen verran kuitenkin avata, että lähes jokainen suomalainen kuuluu maailman rikkaimpaan prosenttiin. Ja köyhimmätkin meistä rikkaimpaan 2 prosenttiin. Toisaalta suhteellistahan kaikki on - myös köyhyys.

http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/01/10/tienaa...

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Maxilla on tuottoisan osakesijoittajan lähestymistapa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #13

Siltä se kieltämättä vaikuttaa. Ei 5-prosentin tuotto sijoituksille mahdoton ole, sillä käytännössä sen saa sijoittamalla lähes mihin vaan vakavaraiseen ja pitkäikäiseen kasvuyritykseen. Ensimmäisenä tulee mieleen Kone Oy.

Toisaalta tavallisen ihmisen silmin sijoittaminen tuntuu liian riskialttiilta, ja sitähän se onkin, jos ei ole minkäänlaista tuntumaa pörssiin ja pörssiyrityksiin. Huonojen kauppojen myötä 39 vuoden säästöt voivat sulaa vain hetkessä, kuten Nokiaan sijoittaneille suomalaisille kävi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Kone on hyvä, mutta hajautus on arvossaan jos sattuisi romahtamaan. Jos ei itse ymmärrä tekevät pukumiehet työn puolestasi jos antaa heille prosentin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Eikö Koneella ollut aika merkittävät markkinat Kiinassa? Miten nyt käy?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #24

Kyllä Kiinan talous lähtee vielä elpymään. Tämä vuosi voi mennä hitaammin. Ja maailmantalous saattaa tästä syystä yksiä vielä seuraavanakin vuonna, mutta kyllä se siitä elpymään lähtee. Kriisi tulee kuitenkin osumaan kaikkialle - ihan sama minne sijoitat.

Enemmän minä Euroopan maista huolissani olen. Tilanne on meinaan vaikea, koska aiemmissa suhdannevaihteluissa maat ovat kohdanneet taantuman hetkellä, jolloin maiden julkinen talous on ollut kohtalaisen terveellä pohjalla. Tämä puolestaan on mahdollistanut sen, että julkiset menot ovat voineet kasvaa entisestään, ja samaan aikaan myös veroja on voitu leikata ja lainaehtoja keventää. Elvyttäminen on ollut mahdollista. Nyt edellisestä maailmantalouden romahduksesta on kulunut jo lähes seitsemän vuotta, mutta valtioiden talouksien paikkaamista koskeva työ on yhä kesken. Kehittynyt maailma ei ole vieläkään toipunut edellisestä talouskriisistä, eikä länsimaiden hauras talous kestäisi uutta taantumaa joka saapuisi näin pian edeltävän jälkeen.

Paineet perushyödykkeiden tuottajien niskassa ovat muuten jo näkyvissä. Venäjä ja Brasilia kärsivät molemmat pitkään jatkuneesta taantumasta, ja Saudi-Arabia puolestaan on ilmoittanut tiukasta säästökuurista sekä aikeistaan myydä osuuksia valtion omistamasta öljy-yhtiöstä Aramcosta - Kiina ei osta enää öljyä varastoon, ja myös sen tarve on vähentynyt.

Maailmanpankkihan varoitti tuossa jo etukäteen uuden myrskyn olevan tulossa. Pahimmassa tilanteessa Kiinan talous hidastuu laajemmin, joka näkyy esimerkiksi länsimaissa tuotettujen luksustuotteiden sekä kaivosyhtiöiden tuottamien raaka-aineiden viennin hyytymisenä. Tällä tavoin välilliset vaikutukset tuovat Kiinan ongelmat myös Eurooppaan.

Koneen vienti vähenee, koska rakennusprojekteja ei ole entiseen tapaan, mutta toisaalta kyse on kuitenkin niin vakavaraisesta yhtiöstä, että eiköhän tuo tästä selviä.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209696-pelko...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

Ei ole pakko olla tällainen arvaamaton hazarditalous. Minä en lähtisi yhtään mitään ennustamaan, kuin että globaali talous romahtaa viimeistään silloin kun välttämättömät resurssit loppuvat.
"Suhdannevaihtelu" ei perustu mihinkään luonnonlakiin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #27

Koska kaikki liittyy kaikkeen.

Taloussanomat: Raju ennuste - Tulossa vuotta 2008 pahempi lama
– "Velka kasvanut 28-kertaiseksi"

Uusi, entistä pahempi lama vaanii aivan nurkan takana ja yksi suuri syy sen taustalla on Kiinan talouden kangertelu, kirjoittaa Michael Pento CNBC:ssä.

Pento on Pento Portfolia Strategiesin johtaja ja perustajajäsen.

Hän kertoo, että Kiinan hallitus on kasvattanut maan velkaa jopa 28-kertaiseksi sitten vuoden 2000.

Penton mukaan Kiinan velkakupla on alkanut purkautua ja kasvu Kiinassa hyytyy. Kiinan valuutan renminbin arvo hiipuu ja Shanghain pörssikurssit ovat laskeneet jo 40 prosenttia kesäkuusta 2014.

http://www.talouselama.fi/uutiset/raju-ennuste-tul...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jos makuuttaa säästöjänsä pankkitilillä, saa ihan syyttää itseään ettei omaisuutta kerry. Näin on ollut aina, poislukien muutamat poikkeustilanteet kuten 90-luvun alussa. Meinaatko että periaate kovasti muuttuu jos kuukausipalkkaa muutetaan joitain satasia? Suhteutin säästöjä vuosituloihin juuri siksi että periaate on kaikille sama.

Jos oletetaan että käytetään tuotot eläkeaikana elämiseen on kahdessa sukupolvessa silti kerrytetty puoli miljoonaa. Ei se tee rikasta, mutta mukavampi on elellä verrattuna siihen naapuriin, jolla ei ole varallisuutta lainkaan. Pointtini on että vaurastumisessa on kyse prosessista ja asenteesta. Lottovoitot ja äärimmäiset yrityskaupat ovat poikkeuksia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #18

Edelleen valtaosa rikkaista on yksinkertaisesti syntynyt rikkaana. Helpoin tapa rikastua ei suinkaan ole säästäminen, vaan se että tulet ulos oikeasta vaginasta.

Suosittelen katsomaan linkin takaa löytyvän pätkän. Kyseessä on brittiläisen talkshow-juontaja John Oliverin 14 minuutin pituinen klippi taloudellisesta eriarvoisuudesta. Tämä voi olla herättävä kokemus.

https://www.youtube.com/watch?v=LfgSEwjAeno

En kai voi koskaan painottaa sitä liikaa, että Suomessa on eri arvioiden mukaan 370 000 - 500 000 työtöntä (Tilastokeskus / Työ -ja elinkeinoministeriö), kun mukaan lasketaan työvoiman ulkopuolella olevat piilotyöttömät. Harva heistä työttömyydestään nauttii, vaikka välillä mediassa kuvaa lorvijayhteiskunnasta luodaankin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

"Edelleen valtaosa rikkaista on yksinkertaisesti syntynyt rikkaana."

Näyttäisimme olevan täysin yksimielisiä siitä miten yleensä rikastutaan. On erittäin hankala rikastua, mutta lähes kaikki pystyvät vaurastumaan. Oma rikkaus on siis vaikea luoda, mutta lastenlasten lapsille voi helposti luoda rikkauksia, kunhan saa lapsensa ja lapsenlapsensa mukaan projektiin. Useimmat vain valitsevat välittömän kulutuksen omaksi iloksi...

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #18

Nykyään ei ole kovinkaan helppo päästä "rikastuttavaan" työelämään, koska moni jää jumiin matalapalkka-alojen pätkä- ja silpputöihin vaikka olisi kuinka ammattiopinnot tai yliopistot käytynä. Nykyisillä nuorten ihmisten työttömyysprosenteilla on ainakin joka neljäs heistä työtön tai heittopussi, vähän vuodenajasta riippuen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On myös absoluuttista köyhyyttä ellei ole varaa välttämättömiin elinehtoihin.
Jos yhteisössä voi elää paljon vauraampaa elämä ilman raha kuin sellainen joka joutuu ostamaan ruokansa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

EDIT: kymmeneen ja kahteenkymmeneen prosenttiin.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Tämä on varmaan niitä suurimpia ongelmia maailmassa, jollei suurin. EU saisi tehdä enemmän tämän muuttamiseksi.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Nykymenolla todellisten köyhien määrä hiljalleen lisääntyy, keskiluokka pienenee ja varallisuus kertyy pienelle joukolle. Tulee koko ajan lisää periytyvästi köyhiä ja rikkaita. EU voi tuskin rahataloudessa paljonkaan tehdä, jos maailman monimiljardöörit eivät lähde mukaan luopumalla osasta omaansa. Tai luovu vaikkapa määräajaksi voittojensa kartuttamisesta. Veikkaanpa että sekin aika vielä tulee, viimeistään silloin kun kuristusvara on loppu.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Minusta on kummallista, että ihmiset kummastelevat varallisuuseroja, ja käyttävät elämästään ison siivun siitä murehtimiseen. Olisi iloisempaakin ajateltavaa.

Tärkeämpäähän on, että ihmiskunnalle ylipäätään kertyy varallisuutta. Varallisuus eli rahatalous taas on vain kehityksen hedelmien myötä syntynyt vaihdettava yksikkö.

Varallisuuden nimellinen jakautuminen on minusta yhdentekevää, niin kauan kuin pääomat ovat tehokkaassa käytössä. Ja niinhän ne ovat, meidänkin ulottuvillamme.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Mutta ovatko ne? En olisi aivan niin varma. Toisaalta en muutenkaan usko trickle-down -talouteen. Se on täyttä puppua.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Tätä muuten kannattaa oikeasti miettiä.

Pääomahan ei makaa, se on koko ajan käytössä (paitsi Roope Ankan rahasäiliössä ja se on kuulemma fiktiota). Pääomalla pyöritetään kaikkea taloudellista toimintaa, eli myös kaikkia yrityksiä, eli kaikkia ns. verotuloja tuottavia työpaikkoja.

Onko silloin niin suurta väliä, kuka sen "omistaa", kunhan se on koko ajan ihmiskunnan käytössä ja hyödyksi.

Toinen asia on, että nuo omistusvertailut (joita tekevät "yhdistykset" ovat muuten itsekin tosiasiassa rahaa kierrättäviä = yrityksiä, ja monet vallan erinomaisiakin bisneksiä) tehdään aina yksilö-ihmisten kesken. Ne siis jättävät kokonaan huomiotta valtioiden ja vastaavien orgnaisaatioiden omaisuudet, kuten myös vaikkapa eläkerahastot, jotka ovatkin Maailman Suurimpia Pääomakeskittymiä.

Tämä näennäinen omaisuusvertailu on siis vain hyviä otsikoita (= bisnestä) tuottavaa leipää ja sirkushuvia.

On ihan mahdollista olla koko elämänsä hyvinkin onnellinen, vaikka toiset omistaisivatkin puolet maailmasta (mitä ne siis eivät edes tee).

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #36

Kyllä se on tuo sinun käsitykseksi, joka on täyttä fiktiota. Siis, että hyvinvoinnin määrä olisi täysin siitä riippuvainen, kuinka paljon pääomaa kerrytetään pienelle eliitille. Uskosi ihmisen hyvyyteen on kuitenkin ihailtavaa. Minun on vaikea kyllä kuvitella, että koko maailman varallisuus olisi kaiken aikaa liikenteessä ja tuottamassa meille jokaiselle pallontallaajalle sateenkaaria ja hyvinvointia. Oletko koskaan kuullut Caymansaarista tai Sveitsistä?

Pitemmittä puheitta, en voi juurikaan lähteä tästä sen enempää debattia käymään, koska et perustele näkemystäsi tarpeeksi faktuaalisesti. Sen uskon toki, että monellakaan hyväntekeväisyysorganisaatiolla ei ole täysin puhtaat jauhot pussissa. Ihan kevyin perustein en silti lähtisi Oxfamia rahanpesusta syyttelemään.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #37

Toistan ja suosittelen: "Tätä kannattaa oikeasti miettiä".

En lainkaan väittänyt, että olisi hyvä että pääomaa kerrytetään pienelle eliitille. Sanoin vain, että tärkeintä on että pääomaa yleensä syntyy, koska sillä mitataan ihmiskunnan kehittymistä kokonaisuutena. Se, kenen "omistamaa" se on, on paljon vähemmän tärkeää kuin suurin osa ihmisistä valitettavasti luulee – ja siitä surua kokee.

Ja kun pääoma on koko ajan käytössä, se "tekee itse työtä" ja mahdollistaa kaikki yritykset (myös alkeellisimmankin maanviljelyn, sillä siemenvarasto on myös pääomaa), eli hyvinvoinnin.

Cayman-saarten ja Sveitsin "talletetut" pääomat ovat koko ajan käytössä eli liikenteessä. Sveitsiläiset pankit rahoittavat joka päivä omalta osaltaan suomalaista taloutta.

Ja kuten totesin, suurimmat pääomakeskittymät eivät oikeasti ole pienellä ihmiseliitillä, vaan yhteiskunnilla ja kansalaisrahastoilla.

Ei tästä tarvitse debattia käydä, kyse on vain katsomiskulmasta. Helpottaisikin monia, jos ryhtyisi katsomaan planeetan koko kuvaa ja pääsisi pois mieltä mustaavista, turhista vertailuista.

(Absoluuttinen köyhyys on toinen aihepiiri, onneksi siitäkin päästään kiihtyvällä tahdilla eroon.)

Arvaan ettei tätä ole helppo niellä, kun on juuri kirjoittanut paheksuvasti aiheesta ja – huom! – yleiskäsityksemme mukaan "moraalisesti oikein". Kannattaa silti perehtyä ja kenties vapautua sovinnaisista malleista. Elämä on liian lyhyt ihan kaiken murehtimiseen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #39

Tuo yhtälö ei yksinkertaisesti ole toimiva, eikä se olisi globaalia kokonaisuutta katsoen edes mahdollinen.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #40

Perustelu auttaa aina argumentointia...

En yritä tässä voittaa väittelyä, mutta maailma ei ole joko tai. Elämä on.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #36

"Onko silloin niin suurta väliä, kuka sen "omistaa", kunhan se on koko ajan ihmiskunnan käytössä ja hyödyksi."

Tottakai sillä on väliä. Demokraattisessa taloudessa, jossa jokainen dollari vastaa yhtä ääntä, on varallisuus ihan puhdasta valtaa. Samasta syystä vallan ei pitäisi kertyä sen enempää muutamalle ökyrikkaalle kuin sen ei ollut sopivaa kertyä Stalinillekaan.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #42

Vaikea uskoa, että tosissasi väittäisit rahan ja demokraattisen vallan olevan kytköksissä, tai sitten usko ihmisiin horjuu jo pahasti. Eihän rahalla saa enemmän kuin ehkä mainontaa, mikä on vain yksi ja maailman helpoimmin tunnistettava (ja siksi jopa rehellinen) propagandan muoto.

Laimea väistöliike.

Pääoma on yhä ihmiskunnan käytössä sen omalla, yksinkertaisella logiikalla. Se on työkalu, joka laina- ja sijoituspääomana on globalisaation myötä vihdoin koko ihmiskunnan hyödynnettävissä. Sen ansiosta 700–900 miljoonaa ihmistä on tällä vuosisadalla (jo!) päässyt irti absoluuttisesta köyhyydestä. Sekös naomikleineja ihmetyttää ja – pelkäänpä pahoin – hieman ketuttaakin.

Vapautukaa, toverit, mammonan vatvomisen kahleista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #43

Koska olen jo tähän aikaan laiska käsistäni lainaan jotain toista.
Kuten Ville Iivarinen on viisaasti kirjoittanut,

"Raha on meidän kulttuurimme vähiten kyseenalaistettuja uskomusjärjestelmiä ja harvat tietävät nykyisin käytössä olevan rahan todellisen luonteen. Tämän sivuston tarkoituksena on paljastaa totuus rahasta, ja sitä kautta myös monia ongelmia, jotka aiheutuvat nykyisen rahan luonteesta. Tätä kautta löydämme myös mahdollisia ratkaisuja moniin ratkaisemattomilta tuntuviin ongelmiin, kuten maailmanlaajuiseen finanssikriisiin, valtioiden velkaantumiseen, jatkuvaan työttömyyteen ja loputtoman talouskasvun pakkoon.

Nykyään lähes kaiken rahan luovat yksityiset pankit. Pankit luovat rahaa, kun ne myöntävät asiakkailleen lainoja. Raha siis syntyy siten, että asiakkaan tilille yksinkertaisesti kirjataan lainaa vastaava summa. Vastaavasti kun laina maksetaan pankille takaisin, rahaa häviää kierrosta. Suurin osa rahasta on siis velkaa, joka on olemassa ainoastaan numeroina tietokonejärjestelmissä. Valtio luo ainoastaan kolikot ja setelit, jotka käsittävät nykyisin vain pienen osan maailman rahasta.

Talousdemokraattisen ajattelun mukaan talous- ja rahavallan tulisi olla demokraattisessa hallinnassa. Talousdemokratian kannattajat suhtautuvat kriittisesti siihen, että politiikka ja talous on nykyisessä yhteiskunnassa erotettu toisistaan ja talous sanelee reunaehdot poliittiselle päätöksenteolle. Talousdemokratian vastakohta on talousoligarkia eli talousharvainvalta, jossa talous- ja rahavalta on pienellä eliitillä.

Talousdemokratian kannattajat vaativat useita rinnakkaisia uudistuksia. Yksi tärkeimmistä talousdemokraattisista uudistuksista on rahanluontivallan siirtäminen pois yksityisiltä pankeilta julkisen vallan haltuun. Jos valtio saisi yksinoikeuden luoda rahaa, sen luoman rahan määrästä ja rahapolitiikasta voitaisiin päättää demokraattisessa ja riippumattomassa toimielimessä.

Lisäksi talousdemokratia esittää, että raha tulisi luoda velattomasti. Nykyään suurin osa rahasta on yksityisten pankkien luomaa velkaa. Valtion tai keskuspankin olisi mahdollista luoda rahaa myös velattomasti, jolloin luotua rahaa ei tarvitse maksaa takaisin pankeille.

Talousdemokratiaa edistäviä uudistuksia ovat myös rinnakkaisvaluutat, valtionpankit, kuntapankit ja julkisen sektorin lainaaminen keskuspankista."

Talousdemokratia on ideaali.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #44

Tuo alun New Money -liikehdintä pankkien "rahan luomisineen" on ollut niitä New Age -innostuksia, jotka ovat jo unohtumaan päin. Monella siihen hurahtaneella on muuten historiaa salaliittoteorioiden parissa.

Loppuosa on pelkkä ajatus pankkijärjestelmän sosialisoimisesta, eli ei mitään uutta eikä varsinkaan yhtä notkeaa ja ihmisten välistä kuten tähän asti kehittynyt vapaa talous.

Parempi olisi maailmanparantamisessa päästä irti pakkomielteestä rahaan ja varallisuuden jakautumiseen, koska ne ovat vain halvan materiaalisia asioita. Ei demokratia alistu taloudelle, eikä ihmisyys.

Olisi kuitenkin kiva nähdä argumentointisi – Jyrkinkin – kommenttisi #40 osalta. "Ei toimi eikä ole mahdollinen" kun on vasta mielipide´, oikeutettu toki.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #45

Ei se mitään new-age-hörhöilyä ole. Tällä tavalla raha luodaan. Pankit antavat ihmisille lainaa rahalla, jota heillä ei ole - ja sen jälkeen ihmiset maksavat rahat takaisin hiljakseen. Tai sitten eivät maksa. Riippuu talouden suhdanteista. Todennäköisesti Jussikin tämän tiedostaisi, jos lukisi toisinaan muutakin kuin Iltasanomia.

Monet maailman kuuluisimmista ekonomisteista on puhunut täysin samasta asiasta. Hörhöjä hekin, vai?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #47

En lue Ilta-Sanomia. Olen ekonomi ja tunnen talousteoriat. En ole vielä törmännyt kuuluisaan ekonomistiin, joka allekirjoittaisi tuon "pankeilla ei ole rahaa" -argumentin, koska pääomavaatimukset ym.

Ja tuo Sveitsin "kansanäänestys" on vain kansalaisaloite, niitä järjestetään siellä nipuissa eikä tuollakaan referendumilla ole mitään saumaa muuttua kielloksi.

Palattaisiinko niihin argumentteihisi kohdan #40 osalta? On turhauttavaa kaarrella niitänäitä, kun on yksinkertaista konkretiaakin pureskeltavaksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #49

Koska todellisuudessa, kun vauraus kasaantuu, niin se ei ropise alas, kuten "trickle-down-teoria" väittää. Itse asiassa monet tutkijat ovat sitä mieltä, että kun vauraus kerääntyy pienelle osalle populaatiosta, niin se pikemminkin hidastaa talouskasvua, koska kulutusvoima pienenee. Yhteisö ei heidän mukaansa tästä paljoakaan kostu. Yksi kuuluisimmista tutkimuksista sai alkunsa ja nimensä Obaman lauseesta, jonka mukaan vaurauserot ja tuloerot olisivat koko aikaamme määrittelevä haaste (defining challenge of our time).

Tutkijat laskivat tilastoista, että kun rikkain 20% yhteisöstä kasvattaa tulojaan yhden prosentin verran, niin talouden vuotuinen kasvuvauhti kutistuu lähes 0,1-prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana.

Tämä tukee käsitystä siitä, että hyödyt ja vauraus ei valuisi alaspäin, niin kun moni taloustieteilijöistä väittää. Toisaalta samaan aikaan, kun 20% varakkaimmista tienaa yhden prosentin verran vähemmän, niin vuotuinen talouden kasvuvauhti nousee lähes 0,4-prosenttia saman aikajakson välillä. Katso nyt vaikka Islantia, miten siellä kävi, kun pankkiirit laitettiin lusimaan, verot korjattiin ja yhteisöstä pidettiin huoli. Työttömyys lähentelee nollaa, kaikki kriisin aikana otetut velat on maksettu, ja hyvinvointiin on pystytty panostaa.

Jopa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on todennut, että vaurauden kasaantuminen ei ole hyväksi talouskasvulle. Samaan tulokseen tulivat myös Maailmantalous foorumi WEFin väki toissa vuoden kokouksessaan. Mutta se on tietysti hienoa, jos Suomesta löytyy ekonomisteja, jotka ovat asiasta eri mieltä.

https://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2015/sdn1...

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #51

En harrasta enää paljoakaan juupas-eipäs-väittelyjä, koska polarisoituminen nettikeskusteluissa on turhauttavaa. Halusin vain tuoda esiin ajatuksen, että pääomasta, sen liikkeistä ja nykyisestä johtavasta markkinatalousmallista on ollut valtava hyöty erityisesti absoluuttisen köyhyyden poistamisessa.

Koska emme ole aiemmin keskustelleet, teen kuitenkin tähän muutaman korjauksen tai vasta-argumentin.

Vaurauden "alas ropiseminen" ei ole oikeasti tärkeää. Tärkeää on, että pääoma haluaa olla käytettävissä, ja niinhän se on kaikessa työllistävässä toiminnassa. Se myös tulee olemaan. Omistaminen on minusta vähän tärkeää.

Tilastotiedot eivät melkein koskaan avaa syy/seuraus-suhteita. Meidän ei kannata käyttää niitä argumentteina.

Islannin pankkien velkoja ei ole maksettu, maan asukkaiden omaisuus jäi valuuttasiirtorajoitusten vuoksi jumiin ja lähestyminen takaisin normaaliin on ensisijaisesti ankaran austerity-politiikan seurausta.

"heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa". Eivät heikkene, kuten maalaisjärjellä voidaan helposti päätellä. Suhteellisesti näin toki voi käydä, mutta se on eri asia kuin lauseesi sisältö. On tärkeää kommunikoida tarkasti eikä sumeasti.

Elvytys-keskustelua olen käynyt Patomäen blogissa, mutta siellä pidetään kokonaisuudesta keskustelemista yksityiskohtien irrottamisena.

Olemme varmasti täysin samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan on tarpeen pitää huolta heikoista ja avuttomista. Siksi onkin harmi, että moni samoin ajattelevista näkee pääoman (omistamisen) vihollisena, vaikka se on vain parhaimpia työkaluja apinalajimme olosuhteiden parantamisessa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #49

Myös OECD:n toissa vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen viime vuosina voimakkaasti kasvaneet tuloerot olisivat olisivat leikanneet lähes yhdeksän prosenttiyksikköä maamme talouskasvusta. Laskelmat tehtiin Gini-kertointa käyttämällä.

Vuonna 2014 rikkain kymmenesosa väestöstä ansaitsi 9,5-kertaisesti sen, minkä köyhin kymmenys. Vielä 1980-luvulla suhdeluku oli seitsemän. Ja kuluneen yli vuoden aikana kuilu on kasvanut vain suuremmaksi.

Tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua. Tämä johtuu siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa.

Vastaavasti paremmassa asemassa olevien tietoihin ja taitoihin tuloerojen kasvulla on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Näin yhteiskunta jättää jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä menettäen talouskasvuaan.

http://www.oecd.org/newsroom/inequality-hurts-econ...

Toinen suuri virhe oli se, että Suomi ei elvyttänyt halvalla velkarahalla ja tehnyt mittavia rakenteellisia reformeja yhteiskunnan kaikilla eri osa-slueilla. Islannissa elvytettiin, Kreikassa kiristettiin vyötä. Katso lopputulosta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #45

Luuletko muuten oikeasti, että pankkivaltio Sveitsi kieltäisi muuten vain pankkeja luomasta rahaa, jos sellaista mahdollisuutta ei olisi olemassa?

"Switzerland to vote on banning banks from creating money
Referendum on radical proposal to give central banks sole money creation power will be held after petition gains 110,000 signatures"

http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11999...

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #43

"Vaikea uskoa, että tosissasi väittäisit rahan ja demokraattisen vallan olevan kytköksissä.."

Demokraattisella vallalla viittasin rahan demokraattiseen voimaan talousjärjestyksessä(Friedman kirjoitti aiheesta jonninverran).

Raha on lähes yksinvaltainen tekijä, joka markkinataloudessa määrää talouden järjestäytymisen. Rahalla voi järjestää taloutta niin kysynnän kuin investointienkin kautta. Raha määrää kuka kuluttaa, mitä kuluttaa ja mitä tuotetaan. Kaikki talouden olennaiset seikat siis, ja näppärästi vieläpä täysin identtisesti samat asiat kuin Neuvostoliiton politbyroot määräsivät taloutta järjestäessään. Jos uskoo tuohon keskusjohdettuun talouteen, ei välitä taloudellisen vallan kertymisestä(oli se sitten pääomalle tai politbyroolle), ja hyväksyy että toiset nyt vain ei varallisuuden kertymisestä tarvitse välittää.

Minusta tavallisen tallaajan kannalta on ihan sama päättävätkö tuotannosta ja kulutuksesta merentakaiset rikkaat muuritetuissa kartanoissaan vai politbyroo, ellei hänellä itsellään ole mitään valtaa tai vaikutusmahdollisuutta koko prosessissa. Suomessa nyt onneksi vielä toistaiseksi on suurimmalla osalla jotain valtaa - kuulummehan käytännössä kaikki varakkaimpaan 2%:n -, mutta miljardeilla ei ole.

"Vapautukaa, toverit, mammonan vatvomisen kahleista."

Sen voimme toki tehdä, yhteiskuntakriitikkona vain tykkään räksyttää konsepteista. Ihan samalla tavalla voisi vapautua Pohjois-Korean asukas, asenteestahan se on kiinni.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #46

Friedman oli vain yksi monista rahan mukavallasta sokaistuneista, niitä jotka eivät vielä ymmärrä ettei keisarilla ole vaatteita ja taistelevat turhaan. Koska suurin osa ihmisistä tarvitsee vastapuolen. Kornia ajanhukkaa minusta.

Raha on vain laskentaväline (ja kuten hyvin tiedät, kaiken surkeuden päälle pelkkä luottamuskysymys), sen valta on suuresti liioiteltua ja valtakäsitys siitä ihmisiä kyykyttävää. Siksi monet poliitikot ja kansansaarnaajat siihen kai niin helposti tarttuvatkin, johdattaessaan apureitaan tuulimyllyjä vastaan.

Tavalliset tallaajat silti päättävät kulutuksestaan ja siten myös tuotannon ohjaamisesta. Uskokaa ihmisiin älkääkä mammonaan.

(Vain Pohjois-Korean asukas ei pääse vapautumaan, koska tappava rajavalvonta.)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ei sovi myöskään unohtaa, että vielä pari vuotta sitten Davosissa tuumattiin näin. Mitäpä sen jälkeen tehtiin? No ei paljoa mitään, sillä meininki on jatkunut kaiken aikaa samana, ja mennyt ehkä vielä asteen verran pahempaan suuntaan.

"Maailman talousfoorumi WEF pitää yhtenä lähivuosien pahimpana uhkana tuloerojen kasvua eli rikkaiden ja köyhien välisen kuilun levenemistä. WEF listasi Davosin kokouksen alla uhat, jotka järjestön mielestä voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa globaalille kehitykselle vuosikymmenen kuluessa."

http://yle.fi/uutiset/davosin_talousfoorumi_listas...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tämä oli ihan hyvä artikkeli Talouselämältä. Graafit laskelmien jälkeen.

http://www.talouselama.fi/uutiset/vilkaisepa-naita...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kiitos linkistä. Oli todella valaisevaa ymmärtää, että kuka tahansa velaton ihminen, jolla on kolikko taskussaan, omistaa enemmän kuin 2 miljardia köyhintä yhteensä. Ilman Talouselämän artikkelissa ollutta linkkiä en olisi tullut ajatelleeksi, että entinen Société Généralen pankkiiri Jérôme Kerviel on maailman köyhin ihminen, tai siis ainakin Oxfamin määritelmän mukaan... Itse en ole koskaan kokenut kuuluvani maailman köyhimpään viidennekseen, ennemminkin etuoikeutetuimpaan viidennekseen. Nyt tiedän kuitenkin olleeni siellä kymmenkunta vuotta opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen kun nettovarallisuus oli negatiivinen. Puheenvuoron hienoja ominaisuuksia on, että se tarjoaa uusia katsantokantoja joita ei itse ymmärtäisi edes hakea.

http://www.theatlantic.com/business/archive/2012/1...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset