*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Suomi-neito pulassa: lääke ei purrutkaan

  • kuva: wikimedia commons / oula lehtinen
    kuva: wikimedia commons / oula lehtinen

Kuinka monta kertaa oletkaan kuullut sanottavan, kuinka Suomi ei korkean verotuksen, työn tuottavuuden ja työn hinnan vuoksi ole kovinkaan houkutteleva kohde ulkomaisille investoijille. Suomesta on tullut karu ja lohduton maa, jolla ei ole lainkaan tulevaisuutta. Meidän suomalaisten tulisi kuulemma antaa enemmän, pyytää vähemmän ja laskea tuntuvasti työvoimakustannuksia. 

Tai näin ainakin sanotaan. Sinun tulisi kuitenkin sulkea korvasi näiltä puheilta, nimittäin lähes kaikki kuulemasi on täyttä potaskaa. Euroopan tilastokeskuksen mukaan työvoima Suomessa ei ole vastaaviin maihin verrattuna kovinkaan kallista. Myös yritystuet Suomessa ovat aina olleet suuren maailmaan luokkaa. Verotuksesta puhumattakaan. 

Vientimme ongelmat eivät ole koskaan olleet palkoissa vaan tuotteissa. Tietysti voimme päättää vaihtaa sarjaa ja alkaa painimaan matalilla palkoilla ja hinnoilla Aasian ja Itä-Euroopan kanssa, mutta se tarkoittaisi tuntemamme hyvinvointiyhteiskunnan loppua. Jokaiselle lienee päivänselvää, ettei teollisuutemme pelimerkit riitä kilpailemaan Saksan tai Ranskan kanssa suurtuotannossa kuin hyvin rajatuin osin. Suomi on vain pieni maa.

Tiesittekö muuten, että Suomessa yrityksiä tuetaan vuosittain suorin tuin sekä verotuksen kautta enemmän, kuin mitä ne maksavat voitoistaan veroa. Tämä käy selväksi STTK:n ekonomisti Seppo Nevalaisen taannoin julkaisemasta kirjoituksesta. Yritykset käyvät yhä useammin yhteiskunnan kukkarolla. Kaiken kaikkiaan suomalaisyrityksille maksetaan vuosittain lähes 4,5 miljardia euroa tukia, kun pois jätetään maataloustuet. Pieneksi käyneen yhteisöveron tuotto taas jää neljään miljardiin euroon. 

Kotimaan heikko taloustilanne ei ole vaikuttanut lainkaan yrityksille jaettaviin avokätisiin tukiin, vaikka Valtioneuvoston kanslian viime kesänä teettämässä yritystukiselvityksessä todettiinkin, että jopa viidesosa tuista olisi selkeästi haitallisia ja talouden rakennemuutosta hidastavia. Pitkään jatkunut tekohengitys ei ole johtanut työpaikkojen lisääntymiseen tai niiden säilymiseen. Nevalainen katsookin, että yritystuet ovat useimmiten haitallisia talouden uusiutumisen ja tuottavuuden kannalta tarkastellen, sillä monet tuet ylläpitävät vanhoja tuotantorakenteita ja vääristävät kilpailua, kun niin kutsuttua luovaa tuhoa ei pääse syntymään.

Suurten tukien lisäksi Suomessa on jaettu tänä vuonna ennätysosinkoja. Tuloksista jaetaan yhä suurempia siivuja omistajille, sen sijaan että rahaa käytettäisiin investointeihin ja työllisyystilanteen parantamiseen. Viime vuoden alussa toteutettu tuntuva yhteisöveron lasku ei niin ikään ole tuottanut sille asetettuja tuloksia, vaan on johtanut täysin päinvastaiseen tilanteeseen. Veroale on valunut lähes kokonaan yritysten kannattavuuden ja voitonjakokyvyn parantamiseen. Eniten tästä hyötyivät kansainväliset sijoittajat, joita osinkoverojen kiristäminen ei koskettanut lainkaan. Suurin kärsijä puolestaan oli valtio, sillä lasku oli fiskaalisesti merkittävä ja suhteellisesti mitattuna yksi maailman suurimmista kertapudotuksista.

Ei siis ole mikään ihme, että Suomea pidetään edelleen yhtenä maailman dynaamisimmista talousympäristöistä. Suomen vahvuuksia ovat erityisesti yhteiskunnallinen ja lainsäädännällinen vakaus, toimiva ja kasvua tukeva rahoitusympäristö sekä teknologia ja tuotekehitys. Suomessa on helppo saada rahoitusta yritykselle, ja tuotekehitykseen investoidaan väkilukuun nähden suhteellisen paljon. Kilpailukyky on mittausten mukaan edelleen Euroopan huippua, eikä meillä ole sen suhteen mitään pelättävää. Suomessa on lähes täydelliset olosuhteet menestymiselle niin kansakuntana kuin yksilönäkin, sillä maa tarjoaa uskaliaalle kehittyneen ja idearikkaan ympäristön, joka tukee yrittämistä. Teoreettinen potentiaali on siis olemassa. 

Pitkäänhän Suomi listattiin useissa vaikutusvaltaisissa talouslehdissä yhdeksi maailman parhaista maista yrittää, eikä olot ole huonot vieläkään. Esimerkiksi arvostettu talouslehti Forbes listasi aikaisemmin tänä vuonna pienen kotimaamme maailman kymmenenneksi parhaaksi paikaksi harjoittaa liiketoimintaa. Mainitsinko muuten jo, että Helsinkiä pidetään maailman kahdeksanneksi parhaana paikkana asua? Taakse jäävät niin Berliinit, Hampurit kuin Tukholmatkin. Jos joku taas on huolissaan Suomen yleismaineesta, niin voitte huokaista helpotuksestanne. Eri maiden mainetta kartoittaneessa tutkimuksessa Suomi on yhä kuudennella sijalla, vaikka sijoitus onkin laskenut kahden pykälän verran. Tämä kävi selväksi laajassa kyselytutkimuksessa, jossa haastatteltiin huomattavaa määrää johtavien teollisuusmaiden kansalaisia.

Suomen suurimpina heikkouksina pidetään väestön ikääntymistä, investointien vähyyttä sekä osakekurssien laskua. Yrityksien toimintaympäristön perusasioiden katsotaan kuitenkin olevan kunnossa, joka tekee maasta hyvin houkuttelevan kohteen ulkomaisille yrityksille. Tätä ei kuitenkaan ole tapana sanoa ääneen, sillä on paljon mielekkäämpää puhua kilpailukykynsä menettäneestä Suomi-neidosta, joka on jo parhaat päivänsä nähnyt. Kuten jo totesinkin, jotkut ovat sitä mieltä, että meidän pitäisi antaa enemmän, pyytää vähemmän ja laskea tuntuvasti työn hintaa. Loppujen lopuksi kyse on aina silti asenteista ja näkemyksistä. Omasta mielestäni Suomen ei missään nimessä kannataisi vielä luovuttaa ja lyödä hanskoja tiskiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Jo 1980-luvulla sanoi eräs toimitusjohtaja yrittäjäkurssilla, että firman asioita ei ole osattu hoitaa oikein, jos se maksaa enemmän veroja kuin saa tukia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ja samaa henkeähän Suomi hönkii vielä tänä päivänäkin.

Tosin on yritystuissa puolensakin. Henkilökohtaisesti kannatan pienten kasvuyritysten tukemista, enkä sen vuoksi voikaan käsittää, että kuinka Googlen kaltainen globaali jättiläinen voi saada yritystukea Suomesta.

Ymmärtääkseni tuet valuvat liian usein sellaisille yritykselle, jotka pärjäävät aivan hyvin omillaankin. Ei luoda työpaikkoja, vaan osinkoja.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Äkkiä se sitten asenne muuttui. Kuulin ainakin, että vielä 60-luvulla joku toimitusjohtaja olisi todennut, kun toinen oli ihmetellyt yrityksen suuria veroja, että siitähän näkee, että yritys tuottaa voittoa...

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Siihen aikaan rakennettiin infraa joka hyödytti myös yrityselämää, joten veronmaksuun oli enemmän motivaatiota.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ensinnäkin tulovero on mitättömän pieni osa kaikista veroista mitä yritys maksaa. Eniten veroja maksetaan tuotannosta, jossa pelkästään sotu-verot ovat noin 25% palkoista ja niiden kertymä on luokkaa 27 miljardia vuodessa. Tuloveroon yksin tuijottamisessa ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä. Yrityksen kannattavuuteen yhteisöveron alennuksella ei myöskään ole mitään vaikutusta vaikka kuinka niin inttäisit.

Toiseksi, minkä arvioit olevan vaihtoehto? Jos teemme B-luokan tuotteita mutta vaadimme päästä kisaamaan A-sarjassa, mikä on lopputulos?

Sanoisi näin että ole hyvä ja tee parempia tuotteita. Tai lopeta tuo ruikuttaminen. Ole mies ja kanna vastuusi suomalaisten hyvinvoinnista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Perustele ihmeessä, että kuinka yhteisöveron alennus ei vaikuta yrityksen kannattavuuteen? Olen valmis kuuntelemaan, vaikka et täällä blogeissa esiinnykään omalla nimellä tai kasvoillasi. Meillä päin Suomea se jos jokin on miehen mitta, kun uskaltaa seisoa omien sanojensa ja näkemystensä takana. Kaikista ei siihen näköjään ole.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yritys tekee 100€ tappiota ja maksaa 0€ tuloveroa. Tuloveroprosenttia lasketaan 4%-yksikköä. Yritys tekee edelleen 100€ tappiota ja maksaa 0€ tuloveroa.

Jos saman yrityksen palkat ovat 10.000€ ja sotuveroja lasketaan 4%-yksikköä, yritys tekee 300€ voittoa ja maksaa siitä tuloveron.

Ne tuhannet ja tuhannet yritykset jotka kamppailevat kannattavuusrajan alla, ovat ihan yhtä kusessa vaikka tulovero olisi 0%.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #5

Tuosta olen samaa mieltä, mutta suuret pelaajat hyötyivät tästä uudistuksesta aivan valtavasti. Suomen kokoisessa maassa suuria pelaajia, jotka elävät samaan aikaan myös pienempien yrittäjien ja yhtiöiden selkänahasta, on vain kourallinen.

Kuten ylemmässä kommentissa jo totesinkin, epäilen, että yritystukia ei yleensä jaeta yrityksille, jotka niitä todellisuudessa tarvitsisivat. Mikroyritykset ovat saaneet tukea paremmin kuin aikaisemmin, mutta vielä on pitkä matka siihen, että ne nousisivat yritystukien prioriteettilistojen kärkeen.

Sen sijaan suoraa tukea syydetään kansainvälisille kaivosyhtiöille ja toimijoille kuten Google. Tietoa näistä valitettavasti heruu todella hitaasti. Ensi vuoden alkupuoliskolla saamme kuulla, ketkä saivat yritystukea vuonna 2014.

Vuoden 2013 tietojen mukaan esimerkiksi valtion innovaatiorahoituskeskus Tekes tuki amerikkalaisen monialayhtiö GE:n tytäryhtiötä GE Healthcarea lähes 10 miljoonan euron potilla. Kakkoseksi ylsi Nokia Solutions and Networks 7,9 miljoonalla eurolla perässään Nokia vain hieman alle 7,9 miljoonan euron jääneellä summalla. Vesikemianyhtiö Kemira sai 8,8 miljoonaa euroa ja hitsauslaitteita valmistava Kemppi 6,4 miljoonaa euroa.

Nykyään suoria yritystukia maksetaan jo yli miljardi euroa vuodessa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pekalla oli hyvä pointti esimerkissään, mutta myöskään periaatteellisella tasolla tulos verojen jälkeen ei ole mielekäs mittari yrityksen kannattavuudelle. Ne verot vaikuttavat siihen, miten sijoittaja arvottaa markkinaa. Yritysten välistä tilannetta markkinalla se ei muuta ja sijoittajaa kiinnostaa ensisijaisesti toiminnan kannattavuus. Sijoittaako lainkaan Suomeen riippuu taas yhteisöverosta ja pääoman tuloverosta yhteensä.

En muutenkaan ymmärrä, kun osinkojen maksua paheksutaan. Siitä rahasta yhteiskunta nappaa 45%, kun se yritykseen jätetyistä varoista olisi saanut vain 20%. Yhteiskunnan kannalta on kaikkein surkein tilanne että yhtiöön jää laiskaa rahaa, jolle ei ole siellä tarvetta. Pahimmillaan se käytetään kannattamattomaan yritysostoon johtajan egon pönkittämiseksi ja tuhotaan yhtiön tuloksentekokyky (lue verojen generointikyky). Ulos maksettuna tulevat sekä nuo verotulot että sijoitus tuottavampaan toimintaan tai kasvava kulutus (lue enemmän generoituja veroja).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

Sijoittajankin kannalta sotu-verojen alennus on hyvä juttu, itseasiassa parempi kuin tuloveron. Se sekä parantaa yrityksen tulosta että sen kilpailukykyä. Kasvun mahdollisuudet ovat silloin suuremmat.

Se tuloveronalennus olisi kannattanut panna mieluummin tuotannon verojen alennuksiin. Osa firmoista olisi muuttunut kannattavaksi, osa olisi saanut kilpailukykyetua kv - markkinoilla.

Itseasiassa pääkonttorien sijaintiin tuo tuloveron alennus kyllä vaikuttanee positiivisemmin. En tiedä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #17

Suomessa on yksi EU:n alhaisimmista yritysten yhteisöveroista (20%) ja EU:n keskitasoa alhaisempi pääomaverotus. Tuli tuossa mieleen, että minkä ihmeen takia ulkomaalainen sijoittaja maksaisi muutenkaan Suomeen osinko- tai pääomaveroa? Käsittääkseni hänen kontollaan on vain lähdevero, vai tiedätkö verotuksesta jotain, mitä minä en tiedä?

Sitten on myös näitä poikkeuksia. Esimerkiksi Suomessa sijaitsevat sijoitusrahastot ovat Suomen lain mukaan yhteisöjä. Ja yhteisöt ovat vapautettu lähdeverosta sekä osinkoverotuksesta. Myös ETA-mailla on erivapauksia rahastojen suhteen. Toisin sanoen, verot rasittavat pääosin yksityisiä sijoittajia.

Suomen ja ulkomaiden välillä solmituilla verosopimuksilla on kuitenkin vaikutusta osingon verokohteluun, sillä jos yhteisön ulos jakama osinko tulee jostain muualta kuin EU- tai verosopimusvaltiosta, osinko on Suomessa kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa – verosopimuspoikkeuksia ovat lähinnä ns. veroparatiisit ja erityishallintoalueet. Sen vuoksi ministeritkin ovat tehneet kikkailujaan Belgiassa ja Luxemburgissa.

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Kansainvaliset_tilanteet/Rajoitetusti_verovelvollisen_osingot_kor(14425)#2. Lähdeveron määrä ja tulonsaajan yksilöinti_X

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Pitäisi aina tutkia kokonaisuutta. Yritykselle ja omistajalle lankeavia verolajeja on paljon. Nuo sotu-verot ovat kaikkein haitallisimmat sillä ne kohdistuvat suoraan tuotantoon, ei esimerkiksi myyntiin tai voittoon. Ja lisäksi ne ovat esimerkiksi Saksaan verrattuna lähes kaksi ja puoli kertaiset.

Jos puhtaasti veronkiertoa haluttaisiin ehkäistä, voitaisiin lakkauttaa kaikki verot ja siirtyä transaktioveroon. Ostat kaupasta eurolla, sinä maksat sentin veroa ja kauppa sentin. Nostat automaatista kympin, maksat 10c veroa. Ostat satasella osakkeita, maksat euron veroa ja myyjä maksaa euron. Prosentti kaikista rahan luovuttamisesta ja vastaanottamista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ja minua kiinnostaa kovasti myös tietää, että kuinka se muuten olisi mahdollista, että pörssiyhtiöt jakavat historiansa suurimpia osinkoja, vaikka samaan aikaan käyskennellään taantumassa ja talous on jopa supistunut entisestään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kourallinen firmoja on takonut ennätystuloksia. Neste, Kone jne maksavat varmasti isot osingot. Eikä niiden kohdalla tarvitsisi edes keskustella mistään palkanalennuksista tai muista vastaavista toimista. Ne antavat kuitenkin kokonaisuudesta todella huonon kuvan. Pelkästään metallilla joka neljäs firma on kannattavuusrajan alapuolella ja se sentään on tämän maan suurin teollisuudenala.

Tai no viennin kannalta kemia on isoin mutta ne pärjäävätkin jo nykyisellään Suomessa erinomaisen hyvin. Se on myös ainut teollisuudenala jossa palkat jäävät alle puoleen arvonlisästä, joskin niukan naukin.

Pitäisi varmaan tehdä se johtopäätös että automatisoitu teollisuus on Suomessa kilpailukykyistä. Mikä ei varmaan ole kaukana totuudesta, sillä esimerkiksi sähköhän Suomessa on halpaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #8

Metalliala tulee kuolemaan teknologia- ja informaatioyhteiskunnissa. Turha sitä on kieltää. Suuret teollisuusmaat, kuten Ranska, Saksa, Italia ja Espanja pitävät päänsä, mutta muut tuskin vain.

Tulevaisuudessa Suomessakin tullaan keskittymään ammattitaitoiseen erikoistumiseen ja myydään todennäköisesti erityisosaamista ulkomaille. Suomessa sähkö on yksi Euroopan halvimmista. Samalla tavalla sen tuotanto on automatisoitua kaikkialla Euroopassa. Ikävältähän se kuulostaa näin alan työntekijänä, mutta turha sitä on kiistämään.

Suomessa sähkön hinta on pidetty alhaisena teollisuuden kannattavuuden parantamiseksi sekä poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jos tuotantolinjat tehokkaasti automatisoituja tuottamaan miljoonia tuotteita, duunarin palkkakustannus ei ole yhtä oleellinen kuin vähemmän automatisoidussa tuotannossa ja pienemmissä sarjoissa. Suomen teollisuus on keskittynyt pieniin sarjoihin, joten palkkakustannukset ovat oleellisia. Uutta teollisuutta syntyy pienten ja keskisuureten yritysten kautta, ja juuri näissä työvoimakustannukset ovat ratkaisevia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Se on totta. Suomi ei kilpaile massatuotannossa, vaan laadukkailla tuotteilla, joita tehdään nimenomaan, kuten sinäkin sanoit, pienemmissä sarjoissa.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että Eurostatin (Euroopan tilastokeskus) vuoden 2014 tilastojen mukaan Suomi ei ole erityisen kallis teollisuusma. Me pärjäämme myös palkkavertailussa. Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset olivat tuolloin 35,9 euroa tunnille, kun taas Saksassa hinta oli 37,1 euroa ja Ruotsissa 41,8 euroa.

Huomioitavaa on myös, että tämän jälkeen on ehtinyt paljon tapahtumaan. Suomessa on käyty lävitse vaikka minkälaista palkkamaltteja ja vaikean työtilanteen vuoksi työntekijät myös tyytyvät vähempään, jos vain pääsevät töihin. Uskonkin, että vuoden 2015 tilastot näyttävät jo kovasti toisenlaisilta.

Tilanne keskimäärin palkansaajien suhteen vuonna 2014 oli tällainen; http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Estimated_hourly_labour_costs,_2014_(%C2%B9)_(EUR)_YB15.png

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Mutta kun pitäisi laskea, miten paljon on yksikkökustannus tuotettua lisäarvoa kohden. Tunnissa voi saada aikaan paljon tai sitten ei mitään...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #15

Se on totta. Riippuu kovasti henkilöstä ja työtoimenkuvana. Sekä saapuneista työtilauksista ja niiden määrästä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kun valtiot laitetaan järjestykseen julkisen sektorin nettovelan suhteen, niin Suomi on maailman seitsemänneksi varakkain valtio. Tai näin ainakin, jos IMF:n tietokantaan on uskomista.

"Suomen julkisen sektorin bruttovelka on tunnetusti juuri ylittämässä EU sääntöjen 60 prosentin rajan. Mutta julkisen velan vastineeksi julkisella sektorilla on melkoinen määrä varallisuutta, pääosin eläkerahastoissa. Suomen julkisen sektorin nettovelka eli bruttovelan ja finanssivarallisuuden erotus oli IMF:n mukaan viime vuoden lopussa negatiivinen noin -50 prosenttia BKT:sta. Jos EU velkarajat olisi kiinnitetty nettovelkaan, ei Suomella olisi julkisen sektorin velkaantumisen kanssa ongelmia pitkään aikaan. Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla.

EU:n velkarajat on kuitenkin sidottu bruttovelkaan. Ilmeisesti lähinnä, koska varallisuuden arvottaminen voi olla vaikeaa. IMF:n laskelmissakaan finanssivarallisuuteen ei tosin lasketa hankalasti arvotettavia eriä kuten sairaaloita, maanteitä ja puistoja, vaan ainoastaan arvopaperit, jotka olisivat myytävissä ja joilla julkisen sektorin velan voisi periaatteessa kuitata."

http://blog.hse-econ.fi/?p=6897

Tietenkään ei tulisi koskaan tuudittautua turvallisuuden tunteeseen, mutta on hyvä silti pyrkiä muistamaan tosiasiat.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jos Suomi on eräs maailman parhaista maista yrittää, miksi tänne on niin vaikeata saada yrityksiä ja kannattavia investointeja?
Valtion varakkuuden ohella voisimme katsoa, millaista on kansalaisten varakkuus ja velkaisuuden aste ja tyyppi. Siitä seuraakin aivan uusia johtopäätöksiä.

Olavi A Honka

On aika turhaa vouhottaa Suomen "hyvästä" kilpailukyvystä tai yritysten jakamista osingoista. Suomeen ei kannata investoida ja niin yritykset jakavat voittovaroja omistajilleen. Jos olisi kannattavia investointi kohteita, osinkoja maksettaisi vähemmän, Suomeen investoitaisiin. Ei se ole sen monimutkaisempaa.

Eri asia on suur-yritykset, joiden toiminnasta muutenkin suurin osa tulee maailmalta.

Kulut+työmarkkinoiden jäykkyys on avainasemassa. Molempia pitäisi pystyä jotenkin purkamaan, mutta kun ei. Mistään "saavutetuista" eduista ei luovuta, joka vain johtaa lisääntyvään työttömyyteen.

PK sektori on se jossa työpaikat syntyvät, kannattaisi kuunnella pieniä ja keskisuuria yrityksiä, miksei palkata ? Miksei investoida ? Sieltä löytyy pieniä asioita ja paljon, joiden muuttaminen helpottaisi ja saisimme Suomen nousuun.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"PK sektori on se jossa työpaikat syntyvät, kannattaisi kuunnella pieniä ja keskisuuria yrityksiä, miksei palkata ?"

No mitä ovat kertoneet syyksi?

Olavi A Honka

Esteinä pidetään työharjoitteluaikaa, jos tätä lisätään vaikka 12kuukauteen, silloin näkee onko hyvä työntekijä vai ei ja hyvää ei päästetä. Toinen on irtisanomisen helpottaminen, monasti pienellä yrittäjällä ei ole varaa leikkiä jos myynti tokkuaa ja riski palkata, kun vähänkin näyttää hyvältä, on vain liian suuri.

Pieniin yrityksiin ei toimi samat säännöt kuin isoihin ja joustoa tarvitaan nimenomaan 1-10 hengen yritysten kohdalla. Niissä on Suomeen syntynyt muutenkin eniten työpaikkoja, potentiaali työllistymiselle on iso.

Näillä pienillä yrityksillä ei ole edustusta missään pöydässä, päätökset tehdään suur-yritysten ja liittojen ehdoilla. Tämä on osa ongelmaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #29

"Esteinä pidetään työharjoitteluaikaa"

Ovatko nämä mainitsemasi yleiset syyt miksi suomalaiset yritykset eivät laajenna ja investoi, laita linkki kyselyyn mistä olet tämän käsityksen saanut?

Omasta mielestäni kyse on kysynnän puutteesta, yritykset eivät investoi koska ei ole kysyntää, eli suomalaisilla ei ole rahaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ei se missään nimessä turhaa ole. Jos kaikki mittarit osoittavat suotuisaa, niin on poliitikoilta todellista paskanjauhantaa hakea syitä ja seurauksia niistä. Etsiä vikaa jostain, josta sitä ei löydy.

Syyn täytyy löytyä jostain muualta. On minulla epäilyskin, että mistä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos akateemiset mittarit ja maailmasta tehtävät havainnot ovat ristiriidassa, vikaa kannattaa hakea mittareista. Ja jos ei löydy, kannattaa jatkaa mittareiden tutkimista kunnes vika paikallistetaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #21

No se, missään nimessähän ei kannata etsiä ratkaisuja ja ongelmia mistään muualta. Syyn täytyy olla maailman arvostetuimpien taloustieteilijöiden vuosia käyttämissään mittareissa. Ei esimerkiksi paikallishallinnossa ja sääntöyhteiskunnassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #23

Jos mittari sanoo että ajat kahdeksaakymppiä vaikka olet parkissa käsijarru päällä ja kone sammuksissa, mittarisi valehtelee.

Yksittäiset komponentit kilpailukyvystä toki voivat olla kunnossa. Mutta jos kilpailuja ei voiteta, kilpailukyky ei ole kunnossa. Tottakai ne ultimaatit syyt ovat ihan meissä itsessämme mutta todellisuuden kanssa ristiriitainen tutkimustulos pitää ihan oikeasti hylätä vääränä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #27

Tai sitten luet vahingossa bensamittaria nopeusmittarin sijaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset