Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kaivosten pitää pystyä parempaan

  • kuva: wikimedia commons
    kuva: wikimedia commons

Kittilän kultakaivoksen jätevedet lorisevat purona Seurujokeen. Luit aivan oikein. Purona. Euroopan suurimman kultakaivoksen omistava kanadalainen Agnico Eagle on kamppaillut jo kuukausien ajan liian korkealle nousseiden jätevesien kanssa. Jätevesiallas on tälläkin hetkellä murtumisuhan alla.

KITTILÄN KULTAKAIVOSYHTIÖN Agnico Eaglen Suomen toimitusjohtaja Ingmar Hagan mukaan kaivosta pitkään piinannut vesitaseongelma on syntynyt suunniteltua suuremman louhinnan myötä. Tämän johdosta kaivosalueelle on jouduttu ottamaan enemmän vettä kuin lupien mukaan olisi sallittua päästää ympäristöön.

– Me ollaan tietysti siihen alustavaan suunnitelmaan nähden tuotettu vähän enemmän malmia ja sen takia prosessiin on tullut vähän enemmän vettä, että se on nyt vuosien aikana lisännyt ja lisännyt, toimitusjohtaja Ingmar Haga totesi taannoin Ylelle.

Kaivosyhtiö on näin ikään  toiminut vastoin lupiaan, jonka vuoksi jätevesiä juoksutetaan nyt poikkeusluvalla yli kolminkertainen määrä suoraan ympäristöön. Jätevesien pitäisi suodattua suon läpi juostessaan, mutta tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että Seurujokeen valuu selvä puro kaivoksen pintavalutuskentän suunnasta. Myös suon pinnalla on havaittavissa laajoja vesilampareita. 

Toisin kuin vielä syyskuussa arveltiin, riippumattomassa päästöseurannassa on selvinnyt, että magnesumia, natriumia, sulfaattia ja typpeä sisältävät jätevedet ovat aiheuttaneet viime kuukausina poikkeuksellista suolaantumista Seurujoen veden laadussa.

JÄTEVEDEN MÄÄRÄ on pakko saada laskemaan. Jätevesialtaan pinnan laskeminen tavoitteeseen on ainoa keino, jolla altaan sekä padon välitön murtumisen riski saadaan väistymään. Tähän voi tosin mennä vielä useita viikkoja. Ilmassa lepää yhä uhka padon murtumisesta, jonka myötä jätevesi syöksyisi hyökyaaltona ympäristöön, pilaten kaiken mukanaan. Tosin tämänkin olisi pystynyt välttämään, mikäli yhtiö olisi pitäytynyt lupien sallimissa rajoissa.

Ylen toimittajan Tapani Leistin mukaan sekä puro, että suolla olevat laajat vesialueet, poikkeavat täysin siitä, mitä kaivosyhtiö on vuosien aikana pintavalutuskentän toiminnasta kertonut. Yhtiö on antanut ymmärtää, että Seurujokeen ei mene mitään puron tapaista näkyvää purkuojaa tai vastavaa, vaan että jätevedet suotuvat ja suo toimii filtterinä epäpuhtauksille.

Kaivosyhtiö selittää lammikoita viime viikonvaihteen vesisasateilla. Toisaalta ei ole mikään salaisuus, että syksyisin ja alkutalvesta Suomessa voi sataa tavallista enemmän vettä. Sitä tulee joka vuosi. Ei tulisi tyytyä selityksiin, sillä Agnico Eagle on selvästi valehdellut viranomaisille, eikä se ole välittänyt turvallisuusmääräyksistään. Ja kuten toimitusjohtaja Ingmar Hagakin totesi haastattelussaan, tätä on jatkunut jo vuosien ajan.

YMPÄRISTÖOIKEUDEN PROFESSORI Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta arvio STT:lle antamassaan haastattelussa, että jatkossa kaivosten lupamääräyksiä voidaan joutua kiristämään häiriötilanteisiin varautumisen osalta. Varmasti näin tehdäänkin, mutta toisaalta mitäpä väliä sillä on, kun eiväthän kaivokset lupamääräysiään näyttäisi muutenkaan noudattavan. Kaivosyhtiöt eivät ota toimintansa ympäristövaikutuksia tosissaan. Ei niiden tarvitse.

Katsonkin, että päättäjien on korkea aika tehdä jotain. Lupien laiminlyöntien tulisi johtaa seuraamuksiin ja sanktioihin, sillä Suomi tarvitsee varoittavia esimerkkejä. Nähtävästi meillä on jo kaksi Talvivaaraa saastuttamassa ainutlaatuista ympäristöämme, eikä tuollaisia fiaskoja kovin montaa tämän kokoiseen maahan enää mahdu. Niin lattealta kuin se kuulostaakin, luonnon voi turmella vain kerran.

 

Lähde: Yle Uutiset

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomesta on hyvää vauhtia tulossa kaivosteollisuudelle toinen Afrikka. Luulin, että nykyinen hallitus tekisi jotain. Keskusta ja Perussuomalaisethan puhuivat oppositiossa ollessaan tuon tuostakin kaivosveron tarpeellisuudesta. Jotkut puolueiden supertähdistä vilauttelivat hihoistaan jopa ajatuksia valtiollisen kaivosyhtiön perustamisesta.

Pitkäänhän meille on jo naurettu maailmalla. Australiassa asti nimitelty hölmöläisiksi ja Euroopan Kongoksi. Luulin, että nyt olisi viimein nostettu kissa pöydälle. Se ruma ja karvainen. Noh, kissa jäi komeroon. Ei tullut kaivosveroa, eikä tullut vastuullista ja kestävää kaivostoimintaakaan. Itse asiassa ei tullut paljoa mitään muuta kuin nuhteita ahneille työläisille.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomessa toimii poikkeuksellinen kaivosteollisuus. Teollisuus on poikkeuksellinen mihin tahansa muuhun valtioon nähden, koska Suomessa malmiot etsitään pääsääntöisesti verovaroilla, jonka jälkeen valtio vuokraa tai myy esiintymän pilkkahintaan ulkomaalaisille yhtiöille, jotka hyödyntävät ainutkertaiset malmiot kuten parhaaksi näkevät.

Suomessa ei myöskään kanneta minkäänlaista kaivosveroa, joka tekee sijoittamisesta suomalaiseen kaivostoimintaan suhteellisen riskitöntä. Ja mikä parasta, valtio on viime vuosina panostanut runsaasti kaivosalan koulutukseen sekä huolehtinut siitä, että kunnat hoitavat tarpeellisen infrastruktuurin jo perustetuille kaivoksille. Tarvittaessa vaikka lainarahalla.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Mukavanoloinen kuva, mutta tuskin kaivannaisteollissuudesta. Veikkaan liittyvän metallurgiaan; sulattoon tai muuhun vastaavaan. Kirjotuksen tarkkuus näyttäisi yltävän parempaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä huomio, Jaakko.

Kuva on Agnico Eagle Mines Limitedin englanninkieliseltä Wikipedia-sivustolta. Se ei liity suoraan kaivannaisteollisuuteen, vaan yhtiön sulattoon, kuten ounastelitkin. Kuvassa sula kulta valutetaan muottiin.

Valitsin kyseisen kuvan sen näyttävyyden sekä selvän yhteyden vuoksi. Valintaa helpotti myös se, että kuva on rojalttivapaa eli en rikkonut mitään säädöksiä käyttäessäni kuvaa. Vapaassa käytössä oleva kuva kaivoksilta näytti tunkkaiselta ja tylsältä. Siitä ei olisi ollut blogikuvaksi, joka näkyy jakaessani tekstiä.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Otitpa esiin tärkeän asian.
Jo silloin, kun Kittilän kultakaivos alkoi "suodattaa" vesiään jänkhän paikalliset epäilivät tulosta.
Suo oli yhtä lettoa jo alkuaikoina. Maalaisjärki sano, että kyllä sieltä vesi tiensä löytää jokeen.

Seurujoki on se pieni joki, jota pitkin jätevedet luiketrelee Ounasjokea kohti ja sitten etelään aina mereen asti
Tammukat ja harrit ovat jo pitkään maiskahtaneet "kaivokselta".

Tälle ongelmalle lisää näyttävyyttä tarvitaan, ettei se unohdu Ely keskuksen mappiin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos, Elle. Minä olen tässä vähän pohtinut, että ainoastaan idiootti uskoo ettei ympäristö jätevesistä pilaantuisi. Toki länsimaissa toimivat kaivosyhtiöt pyrkivät noudattamaan säädöksiä ja estämään ympäristön vakavemman vaurioitumisen, mutta paino on ennen kaikkea sanalla pyrkivät - käytäntö ei ole aina sama.

Ympäristöongelmat ovat huonoa markkinointia yhtiöille sekä koko kaivosteollisuudelle. Tuskin yksikään Suomen kaivosyhtiöistä siihen laskemallisesti tähtää, mutta kuten me tiedämme, järjestelmät ovat insinöörien luomia ja lirahduksia sattuu väistämättäkin.

Ikävintä tässä on, että sattumia yritetään peitellä ja niistä valehdellaan. Se jos jokin on huonoa markkinointia. Jo pelkästään se, että valumavesien mittaukset suoritetaan tulva-ajan ulkopuolella olevina kuivina ajanjaksoina, jolloin niitä ei ole nimeksikkään (kuten Talvivaarassa tehtiin). Ei ajankohtana, jolloin valumavedet ovat maksimissa tai edes normaalitilassa.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Totta! Tämä on enen kaikkea viranomaisten valvonta asia.
Esim. paikalliset työikäiset ovat sidoksissa kaivokseen se tuo leivän pöytään. Eivätpä voi muuta kuin sivusta seurata.

Niin ja me kaukaa huudella.
Avuton olo.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset