Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Postin ilmeen muutos maksoi satoja miljoonia

  • Itellan avainluvut, 2005 - 2014
    Itellan avainluvut, 2005 - 2014

Suomalaisen sananlaskun mukaan rakkaalla lapsella on monta nimeä. Deutsche Post, Bureaux de Poste, Royal Mail & Post Office, Poste Italiane, Österreichische Post, Post NL, Posten AB..  ja Itella. Itella, mikä hemmetti se sitten on? No Posti Group, tietenkin.

Suomen valtion omistama Posti muutti vuonna 2007 virallisen nimensä Itella Oyj:ksi. Äkillisen nimenvaihdon taustalla vaikutti yhtiön suunnaton halu kansainvälistyä ja vallata alaa Euroopan markkinoilta. Posti-nimen katsottiin kuvaavan huonosti heidän uuden liikestrategiansa luonnetta. Vuotta aikaisemmin Posti oli ostanut tanskalaisen Combifagt -logistiikkayrityksen, joka oli ollut Postin historian suurin yrityskauppa. Johdon mukaan ulkomaat olivat kasvumahdollisuus, joka kattoi jo valmiiksi noin neljänneksen konsernin liikevaihdosta. 

Vaikka suurieleinen Itella-nimi tulikin useille suomalaisille täysin puskista, oli postin puolella pohdittu nimenvaihdosta jo pitkään. Ensimmäisen kerran nimi tuli esiin vuonna jo 2005, jolloin se valittiin informaatiologistiikan brändinimeksi. 

Ja hieno brändihän siitä tulikin. Tänä päivänä Itella muistetaan lähinnä Suomen Postin lähes 400-vuotisen historian suurimpana munauksena. Vielä vuonna 2004 Postilla oli kaikki hyvin. Konserni vastasi tunnollisesti suomalaisten tarpeeseen, eikä sillä tiedettävästi ollut lainkaan korollista nettovelkaa, sillä yhtiön likvidit varat ylittivät korolliset velat 214,3 miljoonalla eurolla.

Paljon ehti kuitenkin tapahtumaan, ennen kuin Posti sai vanhan nimensä takaisin. Ja paljon paloi rahaakin.

 

Alussa Itellalla pyyhki lujaa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi tasaisesti vuosien 2005 - 2007 välisenä aikana ja omavaraisuusastekin oli noussut 69,5 prosenttiin.  Itellan taloussuhdanne vaikutti olevan kaikilla markkina-alueilla suotuisa, vaikka velkaa olikin kertynyt jonkin verran enemmän. Elettiin parhainta nousukautta, joka näytti totisesti kantavan hedelmää. Itella laajensi Itään ja Länteen - Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. Itellan pyrkimyksenä oli kasvattaa markkinaosuuksiaan ennen kaikkea Itä-Euroopassa, jonka myötä yhtiön informaatio-osasto käynnisti toimintansa mm. Puolassa, Slovakiassa ja Venäjällä. Itella oli jo vuosia investoinut valtavia summia ulkomaanstrategioihinsa, mutta vasta nyt sen volyymi lähti räjähdysmäiseen kasvuun. 

Myös Suomi sai osansa Itella-konsernin investoinneista, kun yhtiö aloitti mittavan projektin uuden logistiikkakeskuksen rakentamiseksi Lahden alueelle. Moni pohti jo tuolloin, että onko Postiin iskenyt suuruudeenhulluus, sillä virallisen tiedotteen mukaan yhtiö investoi jopa 352 miljoonaa euroa pelkästään vuoden 2008 aikana. Parina vuotena saavuttettujen poikkeuksellisen kovien tilinpäätösten myötä myös tulospalkkioista oli tullut osa konsernin strategiaa. Vuoden 2006 lopussa yhtiön johtokunta kokeili kepillä jäätä ja hemmotteli työntekijöitään (sekä itseään) miljoonien eurojen tulospalkkioilla. 

Ja se jää vaikutti kestävältä. 

Joka ilmansuuntaan laajentaessa Itella-konserni kävi myös tiiviisti yrityskauppaa asemaansa vahvistaakseen. Yrityskaupat näkyivät tuntuvana kasvuna yhtiö liikevaihdossa. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli kasvanut jopa 31 prosenttiin. Tästä huolimatta tilikauden tulos jäi vuonna 2008 tuntuvasti edellistä vuotta laihemmaksi. Investoinnit jouduttiin toteutettamaan pääosin velkarahalla. 

Horisontissa näkyi jo synkkiä pilviä, kun pitkään jatkunut nousukausi oli tulossa tiensä päähän. Yhdysvaltain finanssikriisi oli painanut maailmantalouden taantumaan, ja sen vaikutukset heijaistuivat myös Euroopaan. Lukuisissa Euroopan maissa viennin volyymit olivat jo ehtineet laskemaan merkittävästi. Samaan aikaan oli selvää, että suhdanteet tulisivat vaikuttamaan tuntuvasti myös Itellan toimintaan, sillä Tanska ja Baltian maat olivat ajautuneet jo syvään taantumaan. Tuntuikin hyvin oudolta, että tästä huolimatta Itella pyrki edelleen ahnaasti laajentamaan markkina-alueita oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Johdon olisi jo tuossa vaiheessa pitänyt ymmärtää, ettei korppi pesten valkene. Yhtiön vuosikertomukset olivat täynnä mahtavia suunnitelmia ja visioita, jotka vaikuttivat enemmänkin haaveilta kuin todellisilta markkinastrategioilta.

Tilikauden murskalukemista huolimatta yhtiön ahdinko ei heijastunut johdon haalimiin etuihin. Vuodesta 2000 alkaen Itella Oyj:n toimitusjohtajana ja konsernijohtajana toimineen diplomi-insinööri Jukka Alhon palkkaa nostettiin lähes 10 prosentilla 474 000 euroon. Tämän lisäksi hänelle maksettiin reilut 186 000 euroa aiemmilta vuosilta maksuun tulleita palkkioita. Tunnetusti Postilla, kuten muissakin valtion hallinnoimissa yhtiöissä, hyvän annetaan kiertää, jonka myötä koko johtoryhmä sai oman osuutensa yhtiön pieniksi käyneistä voitoista.

 

Talouskriisi tuhoaa Itellan haaveet

Lopulta globaali talouskriisi sitten iski tornadon lailla myös Suomeen. Vuonna 2009 viennistä riippuvaisen Suomen bruttokansantuote supistui ennätykselliset kahdeksan prosenttia, laumattaen samalla koko maan talouden. Itella Oyj kärsi taantumasta enemmän kuin se oli osannut odottaa. Pörssitiedotteen lukemien mukaan yhtiö oli kriisissä. Liikevaihto oli romahtanut ja tilikauden tuloskin jäi selvästi miinusmerkkiseksi. Nettovelkaantuminen oli kasvussa, ja sijoitetun pääoman tuotto puolittui. Edeltävien vuosien huipusta Itella Oyj:n omavaraisuus oli laskenut hurjat 21 prosenttiyksikköä. Kysynnän heikentyminen näkyi ilman viivettä, eikä suurten satsausten logistiikkapuoli näyttänyt saavan oikein tulta alleen.

Kehnon tuloksensa vuoksi Itella ei maksanut vuonna 2009 lainkaan osinkoja, vaan sen sijaan yhtiö päätti investoida 145 miljoonaa euroa toimintansa kehittämiseen. Päätöstä perusteltiin vuonna 2011 voimaan astuneella uudella postilailla. Myös palkkiot jäädytettiin. Itella joutui laskemaan liikkeeseen 150 miljoonan euron joukkovelkakirjan joka pörssilistattiin. 2000-luvun vaihteessa luodusta laajentumiseen tähtäävästä, strategisesta kehityssuunnasta ei haluttu taantumasta huolimatta luopua. Ulkomaille mentäisiin - hinnalla millä hyvänsä. Ja hinta oli suuri.

Pitkään lähes velattomana konsernina toimineen postin velkataakka oli kasvanut jo 730 miljoonaan euroon. Positiivinen tilinpäätös olikin mahdollinen vain merkittävien, kertaluonteisten säästöerien avulla, joista suurin koski henkilöstön uudelleenjärjestelyjä. Rapautuneen talouden vuoksi moni sai lähteä. Konsernin henkilöstömäärä väheni Suomessa 6 prosenttia ja muissa maissa yhteensä noin 8 prosenttia. Puhuttiin suurirtisanomisista, joissa lähes 1 500 työntekijää menetti elantonsa. Erityisen synkältä tilanne vaikutti konsernin lempilapsen eli Itella Logistiikan osalta, joka tahkosi vuoden aikana yli 15 miljoonan euron tappiot. Pohjoismaiden valloitusyritys oli ollut emämunaus, jota ei haluttu vieläkään myöntää.

Tuhansien ihmisten yt-neuvottelujen keskellä konsernin Palkitsemisvaliokunta alkoi valmistelemaan johdon palkkausta koskevia esityksiä sekä konsernin palkka-, palkkio- ja kannustinjärjestelmää koskevia uusia linjauksia. Ajankohtaan nähden tämä tuntui erittäin kornilta. Lähes samaan aikaan myös Valtioneuvoston kanslia julkaisi oman arvionsa, jonka mukaan vapaat kilpailuolot olivat vaikeuttaneet valtion omistamien yhtiöiden asemaa markkinoilla. Raportissa painotettiin, kuinka valtionyhtiöiden tulisi pystyä taantumasta huolimatta kilpailemaan pörssiyhtiöiden kanssa houkuttelevana työnantajana. Palkitsemisjärjestelmien kehittämistä ja lisäämistä pidettiin perusteltuna ja pakollisena uudistuksena.

Seuraava vuosi osoittautui Itellalle entistä vaikeammaksi. Yhtiö joutui irtisanomaan palveluksestaan yli 1300 henkilöä lisää. Päätetyistä uudistuksista ei kuitenkaan haluttu tinkiä, vaan taloudellisesta tilanteesta huolimatta investointeja logistiikkaan tehtiin 81,9 miljoonalla eurolla. Tässä vaiheessa sijoitetun pääoman tuotto oli laskenut vuoden 2008 hyvästä tuloksesta jo 8,2 prosenttia, ja tilikauden tulos oli vielä edeltävääkin vuotta huonompi. Omistajat saivat kuitenkin tällä kertaa kukkaroonsa katetta, kun Itella maksoi 9,3 miljoonan euron voitoistaan 4,4 miljoonaa euroa osinkoja. Liikevoitot olivat verirahoja, jotka yhtiö repi työntekijöidensä selkänahasta.

Konsernin johdon onneksi satoja miljoonia euroja syöneen Itella Logistiikan volyymit lähtivät lopulta hienoiseen nousuun vuoden 2010 viimeisellä neljännyksellä, ja kattoi tätä kautta hieman sen pitkään jatkuneita liiketappioita. Plussan puolelle ei tosin päästy vieläkään. Samaan aikaan myös Itella Viestinvälityksen kannattavuus oli lähtenyt laskuun tuotantokustannusten nousun sekä aikuisten keskuudessa yleistyneiden uusien kommunnikointikanavien vuoksi. Henkilöstovähennykset eivät kuitenkaan riittäneet kompensoimaan tilannetta, jonka vuoksi myös kirjemaksuja jouduttiin nostamaan noin prosentilla. 

 

Johto jää ilman kritiikkiä

Vuoden 2011 toimintaympäristö oli suomalaisille yhtiöille edelleen haastava. Alkuvuoden positiivisen kasvun jälkeen yleinen taloudellinen epävarmuus lisääntyi markkinoilla vuoden loppua kohti, kun euroalueen kriisi syveni entisestään. Tämä näkyi myös Itellan tuloksessa. Tässä vaiheessa voimme varmaankin jo sanoa, että yhtiö oli käyttänyt rahaa vastuuttomasti vuosikausien ajan, mutta nyt siihen oli tultava muutos. Joku oli nostanut kissan pöydälle, jonka seurauksena konserni päätti 100 miljoonan euron säästöohjelmasta, joka toteutettaisiin seuraavan kolmen vuoden aikana (huom: ohjelma saatettiin loppuun odotetun aikataulun mukaisesti).

Itella Oyj:llä oli edessään kovat ajat, mutta tästä huolimatta johtoportaan pallit eivät vieläkään tutisseet. Jostain syystä kenenkään päätä ei vaadittu näytille logistiikkahölmöilyjen tai massairtisanomisien johdosta. Mediassa ei mainittu sanallakaan sitä, kuinka Itella -konserni oli investoinut seitsemän vuoden aikana yhteensä 995,5 miljoonaa euroa pääosin kannattamattomiin logistiikkapalveluihin ja erilaisiin kokeiluihin. Tai siitä, kuinka tuhannet ihmiset olivat menettäneet leipätyönsä tämän kaiken seurauksena. Silmät suljettiin.

Vaikka yhtiön liikevaihto olikin pitkästä aikaa positiivisessa kasvussa, oli tilikauden tulos tuntuvasti miinusmerkkinen, kun lunta tuli tupaan lähes 31 miljoonan euron edestä. Perinteinen viestinvälitys oli informaation lisäksi ainoa kannatta yksikkö koko konsernissa, kun Itella Logistiikka keräsi jälleen yli 6,4 miljoonan euron tappiot. Samaan aikaan nettovelkaantuminen oli selkeässä kasvussa, ja omavaraisuusaste romahtanut 46,1 prosenttiin. 

Suomen taloustilannetta seuraten myös Itellan liikevaihto lähti vuoden 2012 kevään aikana laskuun positiivisen ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen. Edessä oli jälleen henkilöstön uudelleenjärjestelyjä. Tällä kertaa ovea näytettiin 1033 työntekijälle, joka heijastui rumana piikkinä myös Suomen työllisyysasteeseen. Toimien seurauksena tilikauden tulos parantui selvästi edellisen vuoden pohjakosketukseen nähden, kun yhtiö keräsi 14,1 miljoonan euron voitot, joista maksettiin hallituksen esityksen mukaisesti 6,6 miljoonaa euroa osinkoja. Tämä tiesi sievoista summaa myös konsernin ylimmälle johdolle sekä sen avainhenkilöille, joiden tulospalkkioperiaatteet oli määritelty uudelleen kuluneen vuoden aikana.

Saman vuoden joulukuussa yhtiötä kahdentoista vuoden ajan luotsannut toimitusjohtaja, Jukka Alho, jättäytyi eläkkeelle vain 60-vuotiaana. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Pöyryn entinen toimitusjohtaja Heikki Malinen. Tapauksesta nousi kotimaassa pienoinen kohu, kun ilmi kävi, että Itella oli maksanut toimitusjohtajan lisäeläkemaksuja yli miljoona euroa tappiollisten vuosien 2009 - 2011 välisenä aikana.

Lisäeläkettä maksettiin kolmen vuoden ajan noin 429 985 euroa vuodessa. Kyseessä oli toimitusjohtajan työsopimukseen laadittu etuusperusteinen lisä, joka takasi ennalta sovitun suuruisen eläkkeen työpanosta tai yrityksen menestystä katsomatta. Ilmeisesti Jukka Alhon lähes 480 000 euron vuosiansioilla tavallista eläkettä ei olisi kertynyt riittävästi, joten yhtiö joutui pohjatonta kaivamaan kuvettaa. Itellan pitkään jatkuneesta alamäestä huolimatta rahaa nimittäin tuntui riittävän. Lehdistössä kuitenkin painotettiin, että tuore toimitusjohtaja Heikki Malinen ei tulisi saamaan samankaltaisia etuuksia. Malisen allekirjoittamaa sopimusta tai sen ehtoja ei ole esitelty julkisuudessa.

 

Työmies on miljoonansa ansainnut

Tilanne pysyi ennallaan myös seuraavana vuonna. Toisaalta aikaisemmin laadittu säästöohjelma oli alkanut kantamaan hedelmää, vaikka liikevaihto ei kasvanutkaan odotetusti ja tilikauden tulos jäi miinusmerkkiseksi. Säästöt eivät kuitenkaan koskeneet kaikkia - yhtiön johtoportaan kahdeksan jäsentä haalivat yhdessä noin 2 498 000 euron kakun Itellan liikevaihdosta. Suurimman siivun nappasi luonnollisestikin toimitusjohtaja Heikki Malinen, jonka vuoden 2013 palkkaksi oli määritelty 471 000 euroa.

Myös vuonna 2014 yleinen taloustilanne Suomessa jatkui heikkona, mikä näkyi luonnollisestikin myös Itellalla posti- että rahtivolyymien laskuna. Kehnon tuloksen vuoksi Posti joutui aloittamaan tammikuussa 407 henkilön irtisanomiseen johtaneet yhteistoimintaneuvottelut perusjakelussaan. Myös muualta organisaatiosta vähennettiin 81 henkilöä. Edeltävään vuoteen verrattuna postilta oli kadonnut kaiken kaikkiaan jo 2 636 työpaikkaa. Ei siis ihme, että toimitusjohtaja Malinen palkittiin hyvin tehdystä työstä muhkealla palkankorotuksella sekä lyhyen aikavälin kannustinpalkkiolla, joiden myötä hänen vuosiansionsa nousivat 565 000 euroon- vrt. postinjakajan mediaanipalkka, 27 372 euroa / v.

Mittavat irtisanomiset johtivat vuoden 2014 postikriisiin, kun kymmenet tuhannet suomalaiset jäivät ilman päivittäispostejaan. Kaikista investoinneista huolimatta postinjakelupalveuiden taso Suomessa oli heikentynyt dramaattiselle tasolle, eikä Itella pystynyt enää huolehtimaan peruspalveluistaan. Postipalveluista vastaavan johtajan Anu Punolan mukaan kyse oli yksittäistapauksista, jotka johtuivat postin jakelureittien uudistamisesta. Todellisuudessa postinjakajien alueet olivat kasvaneet niin suuriksi, etteivät postinkantajat enää ehtineet tehdä kierrostaan loppuun. Jakeluun oli syntynyt yli 400 henkilön vaje. Lopulta Suomen Viestintävirasto joutui puuttumaan peliin, jonka myötä Itella joutui tehostetun tarkkailun alaiseksi. Lain mukaan posti saa poiketa viisipäiväisestä jakelustaan vain lakkojen tai poikkeussään vuoksi.

Toinen kohu nousi, kun toimitusjohtaja Heikki Malinen ilmoitti Itellan vaihtavan nimensä Posti Group Oyj:ksi. Johdon mukaan tavoitteena oli asiakaskokemuksen parantaminen, sillä Posti on perinteinen ja arvostettu suomalainen brändi, johon suomalaisilla on erittäin vahva tunne- ja luottamusside. Itella oli siis epäonnistunut brändinä pahanpäiväisesti ja postista tulisi jälleen posti. Eri arvioiden mukaan tämä lysti tuli kokonaisuudessaan maksamaan noin parisen miljoonaa. Molemmilla kerroilla. En usko, että ketään oikeasti kiinnosti pätkääkään millä nimellä posti Suomessa kulkee. Tärkeintä on, että palvelut pelaavat.  Ja juuri ne ovat takkuilleet. Peruspalvelut - se ainoa tehtävä mikä postilla todellisuudessa on. Tämä oli kuitenkin halpaa huvia kaikkeen muuhun nähden.

Tällä hetkellä Postin henkilökunnan määrä on samalla tasolla kuin vuonna 2005. Palkka- ja palkkiokustannukset sen sijaan ovat nousseet kuluneen kymmenen vuoden aikana yli 80 miljoonalla eurolla. Jossain on selvästi indeksikorotukset kohdallaan (kts. taulukkokuva).

 

Mutta kuinka sitten kävi Itella Logisticsin?

Eipä paljoa kuinkaan. Uudistunut Posti Group Oyj päätti antaa periksi. Logistiikkapalvelujen tarjonnassa yhtiö keskittyisi jatkossa toimintamaiden välisiin maantiekuljetuksiin, luopuen kaikista lento- ja merirahtitoiminnasta sekä palveluvarastoistaan Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Kassa oli imetty kuiviin, eikä Itella Logistics ollut menestynyt. Yhtiössä oli toteutettu poikkeuksellisen kallis kokeilu.

Lopullinen päätepiste pohjoismaissa saavutettiin elokuussa 2015, kun Itella myi viimeisen varastokompleksinsa Ruotsin Boråsista. Vuosien ajan tappioita tuottaneet satojen miljoonien investoinnit sulivat lopulta muutaman kymmenen miljoonan euron myyntituloiksi. Ja niin posti jatkoi kulkuaan.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Yksi valtiollisten yhtiöiden pahimmista toheloinneista. Parin miljoonan euron nimenvaihdos oli halpaa huvia Itella Logisticsiin verrattuna.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Näyttäisi siltä että EU:n liittymisen jälkeen valtionyhtiöiden johtajille olisi annettu määräys ajaa yhtiöt alas ja samalla kupata kaikki mitä irti saavat. Ei muuten ole ymmärrettävissä kaikkien valtionyhtiöiden epäonnistuminen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuten tekstissä totean, "..oli selvää, että Itella Oyj:lla oli edessään kovat ajat, mutta tästä huolimatta johtoportaan pallit eivät vieläkään tutisseet. Jostain syystä kenenkään päätä ei vaadittu näytille logistiikkahölmöilyjen johdosta ja mediakin vaikeni täysin epäonnistuneesta strategiasta. Itella-konserni oli investoinut seitsemän vuoden aikana yhteensä 995,5 miljoonaa euroa, joista valtaosa oli valunut kannattamattomiin logistiikkapalveluihin. Tuhannet ihmiset olivat menettäneet tämän seurauksena leipätyönsä, mutta kukaan ei uskaltanut avata suutaan. Silmät suljettiin".

Minusta tuntuu, että kyse on täysin tuosta. Silmät suljetaan, eikä johtoportaalla ole minkäänlaista tulosvastuuta. Kunhan nyt jotain touhuavat siellä ja posti kulkee. Poliittikkojen kausi on loppujen lopuksi niin lyhyt, että ei kukaan viitsi neljän vuoden vuoksi alkaa kissaa nostamaan pöydälle. Varsinkaan, jos toiminta on jatkunut jo vuosikymmenen ajan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tavallaan toivoisin ehkä enemmän ohjausta tuohon toimintaan. Tietysti jos katselee noita ammattipoliitikkoja, niin onko siitä heidän ohjauksesta sitten loppujen lopuksi mihinkään. En osaa sanoa. Toivottomilta tunareiltahan nuo monet kyllä vaikuttavat.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203944-suome...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Törmäsin tuossa yhteen blogiin, jossa kirjoittaja näytti saaneen tarpeekseen.

SUOMEN POSTI ei voi mennä konkurssiin, tämä totesi.

"Se voi pelata rahoillaan upporikasta ja rutiköyhää hullun lailla. “Jos tulee tiukkaa, pitää nostaa postimerkkien hintaa”, totesi Postin johtaja takavuosina. Sama toistui viime vuonna. Ja veronmakasajat, Postin asiakkaat, maksavat eivätkä muuta voi.

Hyvä on sillä lailla pelata. Ja kyllä Posti pelaakin. Sen kuljetusosasto, ent. Itella Logistics, on tehnyt kuljetustarjouksia jättiurakoista 30% halvemmalla kuin kilpailijat. Se on syössyt tieltään joukoittain yksityisiä pk-yrittäjiä konkurssiin. Sadat ovat siirtyneet Viroon. Kun urakan saatuaan Itellan autot eivät ole riittäneet, autoja on pestattava tarjouskilpailun hävinneiltä. Niille on sitten maksettu 30% korkeampaa hintaa kuin mitä itse on saatu. Ei se mitään. Nostetaan postimerkin hintoja!"

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jos tuossa on jotain perää, niin enpä yhtään ihmettele Itella Logisticsin vuosien syöksyä. Jos ensin viedään urakat pilkkahintaan ja sen jälkeen tehdään persnettoa, kun palkataan ulkopuolisia hoitamaan ne. Vääristää mukavasti kilpailua. Tietysti kyseessä on vain yksi blogi Internetissä, ja voivat hyvinkin olla myös torimiesten juttuja, mutta pidän silti korvat auki.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Esimerkkisi valossa SYP:n uusi nimi "Merita" ja sen puu-kivi logosta maksettu 1milj.mk, oli vain Afrikan tähden leikkirahaa, vaikka... Sääliksi käy joka sana.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Siltä se tosiaan Seppo tuntuu, kun noita tilastoja katselee.

Viime vuonnahan Itella Logistiikka -liiketoimintaryhmän liiketulos parani parilla miljoonalla eurolla, mutta oli kaikista investoinneista huolimatta edelleen 22,6 miljoonaa euroa tappiolla.

Tulos oli positiivinen pelkästään Baltiassa.

Skandinaviassa taas otettiin takkiin noin 36,5 miljoonan euron edestä, joka tosin oli pienempi isku kuin edeltävä vuosi, jolloin tappioita kertyi yli 50,1 miljoonaa euroa. Nämä kokeilut ja leikit tulivat aika kalliiksi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Esimerkkisi valossa SYP:n uusi nimi "Merita" ja sen puu-kivi logosta maksettu 1milj.mk, oli vain Afrikan tähden leikkirahaa, vaikka... Sääliksi käy joka sana.

Jorma Hevonkoski

Kaiken lisäksi postin kulku on tullut todella harmittavan epävarmaksi. Viime kesänä jopa 25% postista katosi jälkiä jättämättä. Eivät laskut kadonneet vaan kirjeenä tulevat pikkutavarat. Oli pakko lopettaa ostamasta tavaraa joka lähetettiin kirjeessä. Tätä on tapahtunut muillekkin ja aikaisemminkin mutta postia koko juttu ei kiinnostanyt pätkän vertaa. Eräs kirje tuli kolmen viikon päästä ja oli avattu. Sisällä oli todella pahan hajuisia kalastustäkyjä eikä ilmeisesti kelvannut

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Myös toisaalla valiteltiin kuluttajalle näyvän toiminnan heikkenemisestä ja 1. ja 2. luokan maksuista, joilla ei loppujen lopuksi ole juurikaan merkitystä. Kirjeet menevät perille, kun menevät. Lohjan naapuripitäjiin posti on kulkenut viiden postipäivän sijaan kolmena tai neljänä päivänä.

Kesällä tilanne on kuulemma vielä heikompi, kun posti tulee vain kahdesti viikossa.

Nämä kaikki ovat seurausta laajamittaisista irtisanomisista, joista toimitusjohtaja palkittiin.

Käyttäjän TimoNyman kuva
Timo Nyman

Joskus vaikuttaa kuin olisi kyseessä peli kuka tai ketkä onnistuvat hävittämään yhteiskunnasta arvoa eniten. Milloin on kyseessä ilmatilan hankinta Saksasta, paperitehtaat Amerikoista tai soijatehdasprojekti ihan näistä muutamista mieleenjääneistä. Jos palkkausjärjestelmä palkitsee sössimisestäkin, jää vastuullinen päätöksentekeminen "tohelluksessa" taka-alalle. Jos olisi edes jotenkin omakin lehmä ojassa jos sinne päädytään, se löisi edes vähän jäitä hattuun!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset