Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Suomen pahimmat bisnesmokat

  • Suomen pahimmat bisnesmokat

Suomalaisten poliitikkojen bisnesvainu on aina ollut vailla vertaa. Päättäjämme ovat tehneet jo vuosikymmenien ajan epäonnistuneita kauppoja toisensa perään, ja lahjoittaneet veronmaksajien euroja sekä kansallisomaisuuttamme pilkkahintaan kansainvälisille sijoitusrahastoille. Tätä on tehty täysin ilman omantunnontuskia ja seuraamuksia.

Suomen historian yksi nolommista bisneskaupoista juontaa juurensa 2000-luvun alkuun. Tuolloin Suomen sen aikainen valtion teleyhtiö Sonera osallistui huutokauppoihin, joissa Saksan ja Italian valtiot myivät kolmannen sukupolven umts-matkapuhelinverkkotoimilupia. Soneran johto hullaantui, jaossa oli taivasosuuksia. Käytännössä myytävä tuote oli siis ilmaa, jota Sonera haali ahnaasti itselleen. Sonera maksoi näistä umts-toimiluvista tuntuvat 4,3 miljardia euroa vain todetakseen ne pari vuotta myöhemmin arvottomiksi. Toisin sanoen, jokainen suomalainen lahjoitti saksalaisille tuhat euroa puhtaana käteen. Kiitoksen sanaa ei koskaan kuulunut.

Epäonnistuneet kaupat olivat Soneralle lopun alkua, sillä kaupoista syntyneet velat ajoivat yhtiön tilanteeseen, jossa se joutui järjestämään oakeannin eli keräämään omistajiltaan lisää rahaa taloutensa pelastamiseksi. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan kauppojen myötä Soneran osakkeiden arvo romahti. Ei mennyt aikaakaan, kun ruotsalainen Telia poimi Soneran omaan talliinsa. Tänä päivänä Telia Soneran liikevaihto heiluu 1,5 miljardissa eurossa ja esimerkiksi viime vuonna yhtiö tuotti omistajilleen 470 miljoonaa euroa voittoa. Käyttäkää ruotsalaiset rahanne viisaasti. 

Mutta oliko tämä itsenäisen historiamme huonoin kauppa?

Tuskinpa vain, sillä tarinoita riittää. Tekin olette varmasti kuulleet puhuttavan Digita Oy:stä. Digita Oy on entinen YLE:n Jakelutekniikka, joka yhtiöitettiin Ylen kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi vuonna 1999. Käytännössä yhtiö hallinoi Suomen maanpäällisiä radio-, tv- ja mobiili-tv-verkkoja lähetysasemineen ja mastoineen. Joulukuussa vuonna 2000 kaikki kuitenkin muuttui, kun Ylen hallintoneuvosto päätti myydä 49 prosenttia Digitan osakkeista TDF-konsernille, joka oli vielä tuolloin ranskalaisen France Télécomin omistuksissa. Kauppaan oli ovelasti sisällytetty myyntioptio kaikista osakkeista ja osto-optio 90 prosenttiin saakka. Pari vuotta myöhemmin Yle päätyi myymään osakkeista 41 prosenttia lisää ja tammikuussa 2005 saivat lähteä loputkin osakkeista. Kaikkiaan Yle sai Digitan myynnistä 260 miljoonaa euroa, jotka yhtiö keskitti television ja radion digitalisointiin. Suomalaiset tarvitsivat todella kipeästi digi-TV:tä.

Tänä päivänä valtiorahoitteinen Yle maksaa jakeluverkon käytöstä vuosittain liki 50 miljoonaa euroa vuokraa. Käyttökustannukset Suomessa ovat tuplasti yhtä suuret kuin esimerkiksi läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa. Nykyään Digita Oy:n omistaa australialainen First State Investments -infrastrukstuurirahasto. Täydellisen monopolin omaava yhtiö käärii Suomesta noin 40 % liikevoittoa, josta yli puolet tulee suoraan veronmaksajien kukkarosta. Valtion saama kauppahinta on tähän mennessä maksettu jo moninkertaisesti takaisin.

Mutta miksi Digita Oy myytiin nousukauden keskellä, mitkä olivat tuon päätöksen perustelut?

Tähän päivään mennessä kukaan ei ole vielä osannut vastata.

Ja onhan meillä tässä ollut jo tovin rakenteilla maailman kalleimman rakennuksen titteliä ahnaasti havitteleva Olkiluoto 3 -ydinvoimalakin. Kaikki eivät välttämättä muista, mutta Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi jo vuonna 2005, eikä loppua vieläkään näy. Ydinvoimalalla on ollut alusta lähtien vaikeuksia pitkittyvän aikataulun sekä nousevien rakennuskustannusten vuoksi. Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio liikkui noin 3,2 miljardissa eurossa, mutta arviot loppullisista kustannuksista ovat nousseet kuluneen kymmenen vuoden aikana tähtitieteellisiksi. Viimeisimpien tietojen mukaan hankkeen kustannukset ovat kasvaneet 8,5 miljardiin euroon. Tällä hinnalla Olkiluodun kolmas ydinreaktori olisi kalliimpi kuin yksikään maailman nykyisistä pilvenpiirtäjistä tai luksuskasinoista, mutta maailman kalleimman rakennuksen titteliä sillä ei vielä viedä.

Toisaalta lopullisen hintalapun suuruutta on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida, sillä Olkiluodon kolmosreaktorinhan piti valmistua jo vuonna 2009, mutta lukuisien ongelmien jälkeen sen valmistumisesta ei viitsitä enää edes antaa arvioita. Tuleekohan tuo mokoma koskaan täyttämään kaikkia turvallisuussäädöksiämme. Laitoksen omistava Teollisuuden voima sekä rakentajat Areva ja Siemens käyvät tälläkin hetkellä miljardiriitoja laitoksen myöhästymisen kustannuksista ja etsivät kuumeisesti syyllisiä. Rakennustyöt eivät ole täyttäneet sille asetettuja vaatimuksia. Ongelmia on ilmennyt niin hitsauksissa, pätevyysvaatimuksissa, työn johdossa kuin automaatiosuunnittelussakin. Myöskään työmaalla vallitseva kielimuuri ei ole tehnyt tilannetta yhtään helpommaksi. Tiedettävästi rakennusprosessiin on palkattu väkeä joka puolelta maailmaa ja siellä puhutaan kymmeniä eri kieliä. Tämä luo työnjohdolle sekä laadunvalvojille aivan uudenlaisia haasteita, joihin he eivät ole osanneet vielä vastata. Mutta ei heitä voi mielestäni siitä syyttää, sillä kukapa osaisi?

Samaan aikaan Olkiluoto 3:n rakennushanke tuntuu vielä pieneltä, kun sitä vertaa vuoden 2007 töppäykseen. Viime vuosina suomalaisten kiinnostuksen kohteeksi on noussut Savukosken kunnan alueella sijaitseva Soklin fosfaattimalmio, jonka norjalainen Yara International ASA sai haltuunsa, ostettuaan Kemira Growhow Oy:n Suomen valtiolta 207 miljoonalla eurolla. Kaupan myötä Yara vahvisti asemansa pohjoismaiden ainoana lannoitevalmistajana ja saavutti ennen näkemättömän mopoliaseman.

Halitsevan markkina-aseman saavutettuaan norjalainen Yara nosti lannoitteiden hintoja Suomessa noin 28 prosentilla, jonka jälkeen hinnat ovat jatkaneet nousuaan tasaisesti. Joku voisi kutsua toimintaa häikäilemättömäksi. Tämä voi hyvinkin olla kruununjalokivemme, sillä Soklin fosfaattiesiintymän arvon on laskettu olevan jopa yli 20 miljardia euroa. Lukuisat eri lähteet ovatkin pitäneet kauppaa suoranaisena lahjoituksena, ja ilmassa on myös leijunut sakeanaan eri tahojen esittämiä korruptioepäilyksiä. Kaupan aikaan fosfaattien hinta oli pitkään historiallisen alhainen, jonka vuoksi kaivostoimintaa ei yksinkertaisesti ollut vielä järkevää aloittaa, mutta sittemmin arvo on lähtenyt odotetusti elpymään. Soklin fosfaattiesiintymähän on yksi maailman puhtaimmista. Tulevaisuudessa fosfaatista, erityisesti sellaisesta fosfaatista, jossa ei ole maaperälle haitallista kadmiumia, tulee olemaan valtava pula.

Viime jouluussa Suomen hallitus ilmoitti olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että Soklin kaivohanke on viimeinkin lähtenyt etenemään. Hallitus lupasi tukea kaivoshankkeen logistisia kustannuksia noin 140 miljoonalla eurolla. Hölmöläisinä palautamme liki 68 prosenttia yhtiön ja fosfaattiesiintymien kauppahinnasta takaisin ostajalle, jotta saisimme Savukoskelle kourallisen työpaikkoja. Voidaankin surutta puhua Suomen historian kenties tyhmimmästä kaupasta, johon verrattuna saksalainen UMTS-ilmakin oli vielä halpaa. Bisnes se on mikä kannattaa.  Vaikka kaivosyhtiöt ovatkin investoineet Suomessa malminetsintään viime vuosina selvästi entistä vähemmän, on kaivoksilla toteutettu louhinta runsaassa kasvussa. Kaivosten kokonaislouhinta on noussut noin 15 prosentin vuosivauhtia. Myös hyötykiven ja malmin louhinta on kasvanut tasaista viiden prosentin vauhtia. Louhinnan määrällä mitattuna samaisen Yaran omistuksissa oleva Siilijärven apatiittikaivos on Suomen suurin. 

Yksi syy malminetsinnän hiipumiseen voi olla maaperämme. Suomen maaperä on pian jo kartoitettu. Vuonna 2013 julkaistujen laskelmien mukaan jopa 14 prosenttia koko Suomen pinta-alasta olisi vallattuna eri kaivosyhtiöiden käyttöön. Toivottavasti ymmärrätte, että puhumme nyt lähes Tanskan kokoisesta alueesta. Tukesin karttojen mukaan Suomessa on jo kokonaisia kuntia, joiden pinta-alasta lähes kolmekymmentä prosenttia on kaivosyhtiöiden varaamaa. Meidän keskuudessamme löytäjä saa pitää. Ei siis ihme, että hölmöläisten asuttama maamme on alkanut haalimaan varsin kyseenalaista mainetta Euroopan Afrikkana. Ja sitten oli tämä Fortum. 

Pari vuotta sitten Fortum päätti myydä sähkönjakeluverkkonsa Suomi Power Networksille, jonka omistavat kaksi kansainvälistä infrasijoittajaa sekä kaksi suomalaista eläkevakuutusyhtiötä, Kuntien eläkevakuutus ja LähiTapiola. Fortum arvioi tuolloin kirjaavansa kertaluonteisesta  kaupasta liki kahden miljardin euron myyntivoiton. Lopullinen hinta oli 2,55 miljardia euroa. Yhtiö ilmoitti hakevansa kasvua ydinosaamisaleuiltaa sähkön ja lämmön tuotannossa.

Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtajan Tapio Kuula painotti myynnin yhteydessä, että suomalaiset voivat olla nyt tyytyväisiä. Sähköverkot ovat hyvissä käsissä. Ja niin ovat siitä saadut rahatkin. Kuula veti itse kaupasta miljoonien optiot ja jättäytyi tämän jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle. Tänä vuonna Suomen rahatiedon laatimista tilastoista sitten kävi ilmi, kuinka sähkön siirtohinnan nousu on ollut Suomessa ennätysnopeaa. Esimerkiksi omakotitalon kulutuksella sähkönsiirron lasku voi olla jopa 730 euroa suurempi kuin vuonna 2010. Suomalaisilta veronmaksajilta kerätään ylihintaa niin ruoasta, sähköstä kuin sähkönsiirrostakin. Kerätyt voitot, jotka revitään suoraan kansan ostovoimasta, investoidaan Venäjälle ja Itä-Eurooppaan. Se on pelin henki. Päättäjät ovat pettäneet suomineidon kerta toisensa jälkeen. Rahaa on viety Talvivaaraan rekkalasteittain ja Rautaruukkikin joutui pienemmän kilpailijansa nielemäksi, joka oli menettänyt jo pitkään markkinaosuuksiaan. Vaihdossa suomalaisille tarjottiin B-sarjan osakkeita, jotta äänivalta ja oikeus päätöksiin säilyisi ruotsalaisilla. Hyvältä kuulostaa, totesi meidän valtiovaltamme.

Viime aikoina päättäjiemme silmät ovat kääntyneet myös metsien ja vesistöjen suuntaan. Metähallitus halutaan yhtiöittää ja samalla myyntiin on valmisteltu suuria, tuhansien hehtaareiden laajuisia metsätiloja, joiden valmisteluja tehdään myös tulevaisuutta varten. Pitkään on jo ollut tiedossa, että suomalaisten ostovoima ei tule riittämään tilojen lunastamiseen, vaan kokonsa puolesta ne ovat suunnattu enemmän ulkomaalaisille sijoitusyhtiöille. Valtion tiedetään valmistelleen myyntiin myös suuria vesialueita. Kaiken kaikkiaan puhumme Suomessa noin 12 miljoonasta hehtaarista, joka halutaan työntää markkinoiden riepoteltaviksi. Ja tämähän on vasta alkua, sillä suomalaisten poliittikkojen liikevainu on pettämätön. 

Mark Twainhan totesi aikoinaan, että jos jotain kannattaisi ostaa niin maata, sillä sitä ei valmisteta enää. Suomessa maata on tarjolla paljon ja halvalla. Kiinnostuneille jokaisesta lävitse käymästäni kohdasta löytynee myös paljon perusteellisempaa tietoa. Päättäjät kauppojen takana tunnetaan, vaikka harvat heitä kehtaavatkaan sormella osoittaa. Toivottavasti sinä otat heistä selvää ennen seuraavia vaaleja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

49Suosittele

49 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (113 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Haluaisin vielä muistuttaa teitä siitä, että esimerkiksi Digita ja Kemira Growhow Oy myytiin keskellä nousukautta. Aivan varmasti sitä rahaa olisi riittänyt muullakin tavoin DIGI-TV:t laittaa pystyyn, mutta kun sanotaan, että bisnes se on joka kannattaa.

Käyttäjän LauriViherv kuva
Lauri Vihervä

Hieno teksti, kiitoksia. Löytyisikö asumisen hinnasta vastaavaa? Ainakin kauppakeskukset monet suuret liikekiinteistöt ovat tietääkseni pääosin ulkomaisessa omistuksessa.
Suomessa ei myöskään ole kovin montaa suurta rakennuttajaa, jolla on kapasiteettiä tehdä isoja rakennuksia. Veikkaan, että Suomen suurin korruptio piileekin juuri rakennuttamisessa. Aihe on toki niin suuri, että sen tutkimiseen menee ikä ja terveys.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos kommentistasi Lauri. Olen sivunnut asumisen kalleutta muutamassa tekstissäni, mutta pitäisi joskus perehtyä asiaan tarkemmin. Keskityin viimeksi lähinnä vuokra-asumiseen.

VVO:n karmaisevat luvut julki: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201138-vvon-...

Puhkeaako Suomen asuntokupla?: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188246-puhke...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #20

YHTEENVETO: POLIITIKOT ULOS pisneksien teosta.

Matti Adolfsen

Sonera- kauppoihin kuuluu myös sellainen mielenkiintoinen sivujuonne, että siinä meni sivussa tärkeä infrastruktuurin viipale: viranomaisten käyttöön kalliisti rakennettu viranomaisradioverkko Virve ulkomaiseen omistukseen. Valtio joutui lopulta perustamaan viranomaisverkkojen ylläpitoon oman yhtiön, joka maksaa nyt vuokraa Soneralle.

Digi- tv pistettiin pystyyn etukenossa, tekniikkaa ei tuossa vaiheessa ollut saatavissa kaupan hyllyltä. Tällä hetkellä kärsitään tuon hätiköinnin seurauksista: SD- digi-television resoluutio ei poikkea vanhan analogisen piirtokuvystä, 20 vuotta vanhan kuvakompressiotekniikan aiheuttamat kuvavirheet tekevät kuvan lähinnä säälittävän näköiseksi. Toisaalta.. satelliittivälityksessä oli jo 2000-luvun alussa käytössä parempi teknologia, joka pystyi HD-tasoiseen kuvaan. HD on todellinen edistysaskel, SD oli käytännössä vanhan tuotteen uudistettu pakkaus virheillä höystettynä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kokoomus on ilmoittanut julkisesti ettei valtion kannata omistaa tuottavia yhtiöitä, se ei vaan ole niinkuin sopivaa, mutta tappiollisia yhtiötä kokoomus ottaa mielellään valtion hallintaan kuten esimerkiksi Talvivaarasta on huomattu. Tyypillistä on perustella valtionyhtiön myymistä tehottomuudella ja kun yhtiö on myyty yksityiselle niin valtio ostaa sen palvelut tuplahinnalla mitä maksoi aiemmin valtionyhtiönä. Nyt halutaan yksityistää sairaalat ja kustannukset vain nousee.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Näinhän se menee, Jarmo. Samaan aikaan EU painostaa suomalaisia kuntia ja koko valtioa yksityistämään vielä nopeampaa ja vielä enemmän.

Käyttäjän MikaPeltokorpi kuva
Mika Peltokorpi

No, jottei totuus unohtuisi, Kokoomus ajoi Soneran osakkeiden myymistä pois, mutta SDP esti sen. Uhkaili jopa uusilla vaaleilla. Sitten vuoden päästä romahti ja valtiolle tuli turpiin 1,4 miljardia. Että kyllä se tyhjä ilma oli joillekin koko rahan arvoista. Ainakin saksalainen sellainen.

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen

Mielelläni tutustuisin tarkemmin, missä kokoomus on ilmoittanut, ettei kannata omistaa tuottavia yrityksiä.

Fortumin verkon myynnin vastuuministerinä olivat vihreitten Hautala ja Haavisto. Nyt vastuu on itsellään Juha Sipilällä.

Onnistuneena myyntinä pidän Kemira GrowHow:n myyntiä Yaralle. KGH oli pikkuinen pörssiyhtiö, josta valtio omisti 30 prosenttia. Tulos ja osingot olivat peräti vaatimattomat. Investointeihin ei ollut omarahoitusta ja valtio ei varmasti olisi pumpannut sinne rahaa. Nyt Yara on jo investoinut 700 miljoonaa, kotiuttanut voittoja murto-osan siitä ja maksanut veroja Suomeen. Irtisanomisia ei ole ollut ja vienti vetää Yaran leveitten hartioiden suojissa. Ja sokeri pohjalla: Sokli tulee aikanaan, ikinä sitä ei olisi rakennettu pikkuisen kannattamattoman pörssiyhtiön, jossa valtio olisi ollut vähemmistöosakkaana, voimin.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Pidän tota Yara-kauppaa typerimpänä ja ihme, jos ei ole mitään korruptiota tms. takana, ei vaan voi olla niin tyhmä muutoin.
Soneran moka johtui vaan siitä kun ei osattu käyttää nelilaskinta ja ne, jotka osasivat torpattiin ja pistettiin pihalle yhtiön johdosta. Tässä taas tullaan matematiikan maailmaan, jota olisi hyvä osata pikkasen.
Kaikki nuo olisi pystytty hoitamaan palasella paperia ja muutamalla kerto-/jakolaskulla...

Mutta ollaanko jo tilanteessa, että jos saat valita satasen tänään tai kaksisataa huomenna, niin valitset satasen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomessa yrityksiä ovat johtaneet jo pitkään poikkeukselliset puupäät. Nokiallakin sen huomasi, että kun yhtiöllä alkoi menemään hyvin, niin sisään otettiin kaikki joiden naama miellytti ja jotka osasivat lupsuttaa ruskealla kielellään.

Yaran kohdalla kääntyisikin manitsemasi korruptioepäillyn puoleen. Myös Talvivaaran suhteen oli ilmoilla sellaisia. Ketään en lähde syyttelemään, mutta jokainen voi pohtia asiaa itse.

Soklin historia pähkinäkuoressa:

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187028-sokli...

Talvivaaran tunaroinnista:

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123843-talvi...

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156053-talvi...

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Talvivaara tapauksessa on käsittämätöntä, että sitä (lue: saastuttamista) vielä jatketaan veronmaksajien piikkiin.
Jos euron tekemiseen menee kaksi, kannattaako jatkaa. Asia on itse asiassa näin yksinkertaista.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #11

Sokli-/Yara-möhläyksestä lisätietoa tässä (Suomen kalleimmat ministerit):

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170111-suom...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Eikös se Yara tullut Soklin kohdalla tässä hiljattain aivan samaan johtopäätökseen kuin Kemirakin aikoinaan, eli että ei sitä kannata rakentaa?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #22

Viime joulukuussa ne vielä valtiota apuun pyysivät. Ja valtio lupasi tulla 140 miljoonalla vastaan. Alussa puhuttiin 400 miljoonasta, joka kuitenkin pudotettiin lopulta 200 miljoonaan. Liekö nuo vain haluavat lisää rahaa kupata, jos projekti on kerran jäihin isketty?

Puskuriahan löytyisi itseltäkin. Norjalaisella Yara International Oy:lla menee meinaan aika lujaa globaalissa maailmassa. Forbes listasi Yaran reipas vuosi sitten maailman seitsemänsadan arvokkaimman yrityksen joukkoon. Toisaalta tämän jälkeen yhtiön osakkeiden arvo on noussut yli 60 prosenttiyksikköä, että tiedä sitten uusimpia tilastoja. Tammikuussa 2015 Yara International Oy:n laskettu markkina-arvo oli talouslehti Bloombergin mukaan noin 13,2 miljardia euroa.

On siis täysin perusteltua väittää, että Yara International Oy:llä, joka valmistaa noin neljänneksen Euroopassa tuotetuista lannoitteista, olisi kyllä itselläänkin varaa rakentaa liikenneyhteydet Savukoskella sijaitsevalle Soklin louhokselle. Tietysti makeammaltahan se maistuu, kun hölmöläiset hoitavat sen ilmaiseksi veronmaksajien piikkiin.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187028-sokli...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #22

Yara voinee pitää Soklia " reservinään " vielä vuosikymmenet ja jatkaa fosforiliiketoimintaansa käyttäen hyväksi Siilinjäven malmioita.

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen Vastaus kommenttiin #18

Pienen kannattamattoman lannoitefirman myynti oli viisas teko. Ruotsalaiset tekivät vastaavan jo 20 vuotta aiemmin. Tuottamaton yli 200 miljoonaa saatiin tuottamaan paremmin, Pahan laman aikaan KGH kaupan ansiosta maahan virrannut liki m i l j a r d i Euroa on ollut erittäin tärkeä asia, vaihtoehtona pikkuinen firma pörssissä, jossa valtio on vähemmistöosakkaana, ei olisi tuottanut veronmaksajille yhtään mitään.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Vaikka suomalaisia yrityksiä onkin myyty ulkomaille niin pitää muistaa että sieltä on myös ostettu.

Yksittäisiä mokia on tietenkin useita, mutta yleisesti suurin virhe on ollut liiallinen riippuvuus itäkaupasta, osittain vielä veronmaksajien tuella.
Tasaisin väliajoin siinä ilmansuunnassa näyttää kolina käyvän ja sitten täällä yritetään syytellä muita.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllä minä silti katsoisin, että viimeiset 15 vuotta ovat olleet vahvasti miinusmerkkinen, mitä tulee valtion toimintaan bisneksiensä kanssa. Totta on, että valtio omistaa kannattavista yrityksistä vielä runsaasti ja että osakesalkku tuottaa voittoa, mutta kuinka kauon?

Mitä enemmän lypsäviä lehmiä laitetaan lihoiksi, niin sitä laihemmaksi maidontuotanto käy. Pian pöytä ammottaa tyhjyyttään, jos tällainen trendi jatkuu.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ihmettelen enemmän mikä hinku valtiolla on omistaa sellaisia kannattamattomia yrityksiä joilla ei ole edes mitään strategista merkitystä.

Talvivaara nyt on vain jäävuoren huippu. Sellaisten omistusten hallussapito on tullut jokaiselle veronmaksajalle niin paljon kalliimmaksi koska se on jatkunut vuosikymmeniä pitempään.

Tietenkään tuottavia yrityksiä ei automaattisesti kannata myydä. Sellainen tapahtuu aina senhetkisen tiedon mukaan; jälkiviisastelu on asia erikseen.
Titenkin myynnin vaihtoehto on kannattamattomien yritysten lakkauttaminen mutta jos joku ulkomainen taho saa kannattamattoman kannattavaksi ne se on pelkästään hyvä asia. Suomessa kun ei kuitenkaan ihan kaikkea osaamista ole eikä tule.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #15

"Ihmettelen enemmän mikä hinku valtiolla on omistaa sellaisia kannattamattomia yrityksiä joilla ei ole edes mitään strategista merkitystä."

Kaikki kannattavahan on jo keretty myydä ja ne loput ei kelpaa kenellekkään kun ei pääse rahastamaan helposti ja nopeasti sijoituksiaan takaisin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #25

Se on totta, Vesa. Ei kukaan ala riippakiviä ostamaan, ellei heilä ole jo valmiiksi loistava strategia, kuinka sillä pystyttäisiin tahkoamaan rahaa. On paljon kannattavampaa ostaa kannattavia liiketoimintoja, joita hölmöläiset myyvät vielä halvalla.

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi

ollaan ostettu, joo. Ekana mieleen tulee Cosolidated Papers ja Metsä-Serlan MoDo. Taisi se Nokiakin kunnostautua ainakin Heren ja Luxorin verran. Periaatteessa UMTS kuuluu tähän, mutta sehän tuolla jo mainittiin. :D

Jari Laine

Miten liiallinen riippuvuus idänkaupasta mielestäsi konkretisoituu, etenkin kun riippuvuutta ei ole ollut enää jälkeen Kekkosen? Sieltä suunnalta kyllä olisi intoa ja halua käydä kauppaa suomalaisten kanssa ja markkinat aivan valtavat. Suomen päästä sitä halukkuutta ei sitten olekaan, vaan kerta toisensa jälkeen annetaan yhteistä omaisuutta ilmaiseksi ulkomaille (länsimaihin).

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Soneraan liittyvistä mokista uskallan olla hiukan eri mieltä. Soneran pitäminen valtionyhtiönä olisi lähinnä näivettänyt alan markkinat Suomessa, ja lopputuloksena olisi ollut tuhlaileva organisaatio, jota olisi pidetty pystyssä kuluttajalta perityillä ylihinnoilla.

UMTS-kaupat olivat jälkikäteen ajatellen virhe, mutta bisnekseen kuuluva sellainen. Lähinnä pelottaa, jos poliittisin perustein aletaan ohjailla yritysten bisnesratkaisuja.

Iso kämmi Soneran osalta ei niinkään liity siihen, että Soneraa yksityistettiin, vaan siihen miten yksityistämisessä tunaroitiin. Silloin kun Soneran kurssi oli huipussaan Arkadianmäen amatöörisijoittajat uskoivat ikuiseen nousuun ja järkeilivät, ettei kannata vielä myydä. Noh, sen järkeilyn tuloksena myytiin sitten myöhemmin, ja huomattavasti alhaisempaan hintaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllä UMTS-kaupat olivat järkyttävän typerä ratkaisu. Toisaalta Soneran nykyistä tilannetta on hyvin vaikea arvioida, jos niitä ei olisi tehty. Eräs tuttavani, joka työskenteli aikoinaan Soneralla, sanoi joskus osuvasti, että siellä oli enemmän johtajia kuin työntekijöitä. Soneralta hän siirtyi Nokialle ja jossain vaiheessa huomasi tulleensa "samaan paikkaan" uudestaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Typerähän se oli, ei sitä käy kiistäminen. Se oli kuitenkin liiketoimintaan liittyvä päätös, joita yritykset tekevät, välillä myös pieleen.

Suurin käpy on joka tapauksessa valtion omistamien Soneran osakkeiden myyntiaikataulu. Siinä vaiheessa kun osakkeen hinta kävi päälle 60 euron, tunarit eivät saaneet myyntinappia painettua. Sitä voi sitten vertailla siihen, mihin hintaan valtion Sonera-omistusta on sen jälkeen pistetty lihoiksi.

Kannattavampaa olisi ollut vaikka pistää koko Sonera lihoiksi maaliskuussa 2000, ostaa koko rahalla kaljaa ja myöhemmin palauttaa tyhjät pullot. Turskaa olisi tullut huomattavasti vähemmän.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #13

Pirun hyvin kiteytetty, Tomi! Ei kai haittaa, jos joskus lainaan analyysiasi.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"..Soneraan liittyvistä mokista uskallan olla hiukan eri mieltä. Soneran pitäminen valtionyhtiönä olisi lähinnä näivettänyt alan markkinat Suomessa..."

Teleliiketoiminnassahan on kilpailua Suomessa joten väitteesi on perusteeton. Verkkomonopolin menettäminen yksityisille sensijaan on totaalista ymmärtämättömyyttä.

Monopoleja ei saa koskaan myydä ulos. Kotimaisessakin yksityisomistuksessa ne pitää olla säännösteltyjä. Samoin maanhankintalain muuttaminen aikoinaan on tuottanut ja tulee tuottamaan sellaisia tappioita kansakunnalla ettemme vielä ymmärräkään. Maata ei tosiaankaan enää valmisteta.

Suomalaiset vaihtavat uudiutumatonta reaalivarallisuutta "paperilappusiin" ymmärtämättömyyttään. Taloutta paremmin ymmärtävät arvostavat tuottavaa ja strategista reaalivarallisuutta enemmän kuin virtuaalista omaisuutta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Listaan voisi lisätä Stora Enson Consolidated Papers -oston. Jo silloin julkisuudessa ihmeteltiin, mitä järkeä on ostaa paperintuotantokapasiteettia maanosasta, jossa digitalisaatio kaikkein voimakkaimmin pienentää sen kysyntää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä että mainitsit asian, Kalevi. Meinasin laittaa tapauksen mukaan (ja pari muutakin), mutta teksti alkoi jo näiden kanssa venymään niin pitkäksi, että olen yllättynyt, kun joku sen viitsi edes lukea. Koin tärkeämmäksi tuoda lopussa esiin Metsähallituksen ja VR:n yksityistämisen, koska niihin me voimme vielä vaikuttaa.

Tänä päivänähän blogit ja uutiset halutaan ranskalaisien viivojen kera, jonka jälkeen keskustellaan, eivätkä lyhyet ja ytimekkäät tekstit ole oikein oma vahvuuteni.

Eilen totesin, että VR:n tulevaisuus herättää vähän ristiriitaisia tunteita itsessäni. Tavallaan junaliikenteen avoin kilpailuttaminen saattaisi tuoda hintoja hieman alaspäin. Ylöspäinhän ne eivät voi enää mennä. Toisaalta taas tämän luokan investointeihin on varaa vain ulkomaalaisilla toimijoilla, joiden tapana on maksaa kilpailijat ulos markkinoilta ja nostaa hinnat pilviin. Ja ilmassa on oikeasti riski siitä, että junaraiteet lähtisivät kaupan kylkiäisinä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Niin ja kaikkien näiden lisäksi tuulivoimatuki.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

GrowHow kaupasta vielä sen verran, että Siilinjärven apatiittikaivos on Länsi-Euroopan ainoa. On myös hyvin todennäköistä, että Siilinjärveltä löytyy vielä mittavasti lisää malmioita vuosikymmeniksi eteenpäinkin, joita nyt varauksin alettu kartoittamaan koeporauksin nykyisten avolouhosten pohjoispuolelta.

Aivan käsittämättömän pöljä kauppa. Lahjuksistakin on vihjailtu, sillä YARA on jo useampaan kertaan kärynnyt lahjuksien käyttämisestä samoihin aikoihin liiketoimiensa edistämiseen.

Siilinjärven oma poika perusteli YARA-kauppa sillä, että valtio pystyy lyhentämään 207 miljoonaa euroa velkojaan, jotta taas pahana päivänä velkaantuminen olisi taas uudellen mahdollista. Se paha aika tulikin jo seuraavana vuonna ja sen jälkeen onkin sitten velkaanuttu yli 300 kertaisesti GrowHow:n kauppahinnan verran, joten selitys ontuu hyvin pahasti.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä täsmäisku Laurilta.

Tuohon Sokliin vielä palatakseni, niin erityisen innostunut kaupasta oli tuollon työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.), joka peräsi toistuvasti Yaralta tietoja siitä, kuinka norjalainen lannoiteyhtiö jatkaa Soklin kaivoksen avaamiseen tähtääviä toimenpiteitä Savukoskella. Pekkarinen totesi jo vuonna 2010, että Soklin kaivospiiriä ei ole annettu norjalaisille pantattavaksi. Ministerin erikoinen sananvalinta – annettu – herättää ainakin minussa itsessäni useita kysymyksiä.

Kaupan yhteydessä Pekkarinen piti savukoskelaisille myös uransa kenties vakuuttavimman palopuheen todellisesta Lapin Sammosta, ja voitti tämän kautta kuntalaisten sydämet puolelleen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ministeritason virkamies astui jalallaan Savukoskelle. Ja pyöritys oli valmis.

Hyvin se oli Mauri Pekkarinenkin saunotettu, uskon.

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen

Eihän se ihan noin ole synkkää. Sanoisinpa, että kun kirjoitellaan pöljästä kaupasta, lahjuksista ja verrataan kauppahintaa valtion velkaan, niin liikutaan populismin heikoilla jäillä. Eikä kaivos ole Euroopassa ainoa, Suomen rajan lähellä on suuri Kovdorin kaivos, Hiipinässä myös on kaivos. Molemmat aika lähellä Soklia. Sielläkin on puhdasta apatiittia.

Ensimmäinen kerta oli, kun kuulin lahjuksista Yaraan liittyen, taitaa olla pelkkä luulo, tai sitten toripuheita.

Jos Kemira GrowHow:ta ei olisi myyty Yaralle, olisi KGH jatkanut pörssiyhtiönä, jonka voitot ja osingot olivat hyvin vaatimattomat, eräänäkin vuonna voitto oli 1 % liikevaihdosta. Valtio olisi omistanut siitä 30 prosenttia. Välttämättä olisi huonosti kannattava, pieni lannoiteyksikkö tarvinnut lisää pääomaa. Epäilenpä, ettei valtio olisi lähtenyt osakeantiiin mukaan. Sehän ei valtiota olisi rikastuttanut. Ruotsihan möi jo lannoitetuotantonsa 20 aiemmin, kun he yleensä suomalaisia fiksumpina totesivat jo, ettei lannoitetta voi tuottaa liian pienissä yksiköissä. Ja myynnin osoitti oikeaksi on se, että Yara on investoinut valtavia rahoja Suomeen, liki 400 miljoonaa.

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen

Päinvastoin, KGH myynti Yaralle oli viisas teko. Kannattamaton pieni pörssiyhtiö, jossa valtio omisti 30 prosenttia, ei olisi tuottanut valtiolle osinkoja juuri ollenkaan. Hehkutellaan Siilinjärven kaivoksen ainutlaatuisuutta. Ei se ihan niinkään ole. Suomen rajan pinnassa Venäjän Karjalassa on valtavan iso kaivos, Kovdor, jossa myös on raskasmetallivapaata apatiittia. Myös Hiipinässä on iso kaivos, aika lähellä. Suomen apatiitin tuotanto on maailman tuotannosta muutama promille, yksin Kiina tuottaa sata kertaa enemmän, joten eipä innostuta liikaa. Sokli on hyvä optio tulevaisuudessa, sen hyödyntäminen on mahdollista Yaran toimesta, KGH ei olisi sitä pystynyt tekemään.

Mutta Siilinjärven pieni kaivos on saatu hyödynnettyä Yaran ansiosta hyvin, Siilinjärvelle on jo investoitu 400 miljoonaa Euroa. Erittäin paljon näin laman aikana.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sitä minä vain olen aina pohtinut, että kuinka nuo samat toopet ovat tästä kaikesta huolimatta aina vuorovälein istumassa tuolla eduskunnassa. Ja johtajillekin löytyy vielä töitä.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Sitä minäkin ihmettelen! Mutta kansa äänestää heidät vuodesta toiseen - mihin se nyt sitten liittyykään. Ehkä puolueuskollisuuteen, toivoon paremmasta elämästä tai toivoon, että mikään ei muuttuisi.

Arvelen jälkimmäistä. Hyvän makuun päässyt tuskin hyvästään luopuu.

Sen verran, kuin tunnen suomalaista mentaalia, olemme turvallisuushakuisia, pelokkaita ja väsyneitä. Älykköjä ja mölliköitä!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Mahtaako johtua siitä, että valtamedia uutisoi näistä mokista suhteellisen hillitysti, etten sanoisi vaisusti. Tausta-analyysejä ei juurikaan tehdä ja henkilökytkentöjä ei esitetä vahingossakaaan.

Maailman ohuin kirja mittelössä teoksella "Suomen tutkiva journalismi" olisi melkoiset menestymismahdollisuudet.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #32

No, Suomessa on maailman vapain lehdistö :D

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #33

Voi vain pohtia, että millaista muualla on. Kyllä Suomessakin joidenkin toimittajien poliittiset näkemykset värittyvät aika hyvin niin uutisoitavissa asioissa kuin heidän kirjoitustyylissäänkin.

Tietysti voi myös olla, että Suomessa on viety poliittinen korrektius liian pitkälle. Ei uskalleta nostaa kissaa pöydälle, koska se on karvainen ja ruma. Ne asiat jätetään iltapäivälehtien sivuille, koska ei haluta puhua liikaa pahaa poliittisista päättäjistä tai tuoda ketään esiin oudossa valossa. Voihan se myös olla, että suomalaisia ei vain yksinkertaisesti kiinnosta lukea sellaisia uutisia, eivätkä ne myy.

Mistäpä tuota tietämään.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #35

Kaupallinen media noudattaa maksjan tahtoa esim MTV joutui lopettamaan kriittisen 45 minuuttia

Käyttäjän EsaRintala kuva
Esa Rintala Vastaus kommenttiin #32

Jotenkin musta tuntuu, ettei meiltä löydy kustantajaa tutkivalle journalismille. Helpommin löytyy maksaja sille joka on valmis laulamaan maksajan lauluja. Olen varma, että objektiivista totuutta hakevia päteviä tutkijoita olisi meillä jonoksi asti, kun vaan rahoitus saatais kuntoon?

Tähänkin blogiin on kertynyt tietoa ja viisautta huikea määrä...Lähteet pitäis tarkistaa jalostaa (jälkiviisaus ei hirveesti auta). Olis todella syytä löytää keino saada tämä viisaus vaikuttamaan päätöksiin.

Jari Laine

Ei tuohon ole mitään mystistä selitystä. Suomessa virat ja korkeat asemat jaetaan hyväveliverkoston kautta. Tärkeintä ei ole se, että tehtäviä hoitaa pätevimmät. Sen sijaan sopivimmat siellä pitää olla (sukulaiset, perhetutut, hyvät kaverit).

Aika pitkään tuo systeemi toimii ja periytyy eteenpäin eikä se ole ongelma niin pitkään, kuin valtaosalla ihmisistä menee hyvin. Entäs sitten jokusen kymmenen vuoden kuluttua, kun ei enää menekään?

Ei taida vielä omastakaan sukupolvesta, 80-luvulla syntyneistä, olla muuttamaan asioita ja ylipäänsä vaatimaan muutosta, mutta ehkä seuraavasta sitten.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Olen saanut tänään useita sähköposteja ja yksityisviestejä uusimman blogikirjoitukseni pohjalta. Ihmiset haluavat keskustella myös muista taloudellisista katastrofeista, joihin viime vuosien typerät päätökset ovat johtaneet. Tietoa on valunut aina Itellasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietokannan uudistukseen sekä virkavallan noloon käyttöjärjestelmään, jota ei hinnasta huolimatta onnistuttu koskaan viemään loppuun saakka.

Haluaisin nyt esittää kiitokset kaikille blogitekstejäni jakaneille sekä omia näkemyksiään rohkeasti esittäneille. Tulee sellainen olo, että joku on lukenut tekstini ajatuksen kanssa ja haluaa nyt esittää oman näkökantansa asioihin.

Tuossa muutama päivä sitten juuri totesin eräälle kaverille, että tämä kirjoittaminen se vasta epäkiitollista hommaa on. Vähän on maku lähtenyt koko harrastuksesta, sanoin. Palautteet kuitenkin auttavat aina eteenpäin, sillä rahastahan tätä ei tehdä. Toisinaan täällä minun blogin puolellakin on todella hyviä ja rikkaita keskusteluja. Tänääkin on esiin tullut useita hyviä argumentteja ja mielipiteitä. Kiitos niistä.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

"..ostettuaan Kemira Growhow Oy:n Suomen valtiolta 2007 miljoonalla eurolla."

Pitäisi kai olla "v. 2007 207 milj. eurolla" tms?

Tuo Digita on itselleni ehkä käsittämättömin näistä. Sähkö- ja televerkkojen osalta fyysinen infra on avattu kilpailevalle palvelutoiminnalle, ja kohta sama tapahtunee raiteilla. Jos voitot on tuota luokkaa, voisi kuvitella olevan perusteita toimia vastaavasti tuossakin tapauksessa?

Kuten Asikainen sanoit, voi vain kuvitella millaista meno on muualla.

Osa näistä mokista on pelkkiä tyhmyyksiä, kuten umts ja Olkiluoto, mutta osaa on kyllä vaikea pelkästään sillä selittää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyse oli tosiaan 207 miljoonasta. Kiitoksen kun huomautit. Korjasin tekstiä.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Tiedätkö miten tuon Soklin oikeuksien palautumisen valtiolle kanssa on? Häkämies puhuu siitä tässä jutussa: "Jos Yara ei investoi ja lupa menee umpeen, niin kaivosvaltaus palautuu valtiolle." http://yle.fi/uutiset/hakamies_puolustaa_kemiran_g...

Käyttäjän JormaSarkela kuva
Jorma Sarkela

Yara osti ensin Kemira GrowHowsta Suomen valtiolta Jyri Häkämiehen omistajaohjauskaudella 30,02 % 202 miljoonalla eurolla, eikä suinkaan miljoonalla. Samalla Yaralle siirtyivät Kemiran kaivosoikeudet Soklin malmioon.

Kemira GrowHow meni, mutta Soklin kaivosoikeudet palautuvat Suomen valtiolle, mikäli Yara ei kaivosta avaa. Viimeksi kaivosoikeuksille on haettu jatkoaikaa 2009.

Tekniikka ja Talous 24.5. 2007: Yara teki ostotarjouksen myös lopuista Kemira Growhow’n osakkeista. Osakkeen hinta on sama 12,12 euroa, jonka Yara maksoi Suomen valtiolle. Koko yhtiön hinnaksi tulisi 672 miljoonaa euroa.

Tarjous ylittää 30,7 prosentilla Kemira Growhow'n eilisen 9,27 euron päätöskurssin.

Käyttäjän JormaSarkela kuva
Jorma Sarkela

Niin ja vielä se, että Kemira GrowHown mukana meni Yaralle Siilinjärven kaivos, pari lannoite- ja kemian tehdasta Suomesta ja kolmeko lannoitetehdasta Saksasta ja Hollannista. Lannoitteiden hintahan pompsahti Suomessa heti liki 2-kertaiseksi ja Berner aloitti lannoitteiden tuonnin Virosta. Ettei vain tuotanto olisi ollut siinä naapurissa ja jätefosfori suoraan Suomenlahteen.

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen

Lannotteiden hinnat nousivat maailmanlaajuisesti, KGH:n kaupalla ei siihen ollut vaikutusta. Kolme vuotta kaupan jälkeen hinnat olivat jo alemmat kuin ennen kauppaa. Tuontia oli toki ennen kauppaakin ja on edelleen n. 20 prosenttia myynnistä. Kemiran aikaan tuontia estettiiin tiukoilla raskasmetallivaatimuksilla.

Yrjö Pessi osteli pääjohtajaksi tultuaan pieniä lannoitetehtaita ympäri maailmaa. Ostokset olivat virhe, Kemira jo lopetteli niitä ja liekö enää kovinkaan moni tuotannossa.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Blogikirjoituksesi kuulostaa otsikkoa myöten aika samalta setiltä kuin kirjassa "Suomen pahimmat bisnesmokat".

Kirjoitin jutun kirjasta tuossa maaliskuussa: http://www.uusisuomi.fi/raha/78766-s-ryhma-ja-vali...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Näistä kaupoista olen kirjoitellut tässä vuosien aikana. Onko kirja lukemisen arvoinen? Olisi mukava lukea syvempää ja rohkeampaa analyysia tapahtumista.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Ihan sellainen kansantajuinen ja räväkkäkin. Ihan mielelläni sen luin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #46

Pitääpä laittaa korvan taakse ja vilkaista, jos löytyisi vaikka Akatemisesta kirjakaupasta, kun käyn ensi kerran Suomessa. Heräsi nimittäin mielenkiinto. Kiitos vinkistä muuten.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Hyvä tiivistys!

Ainut kysymys on se, miten paljon nää on oikeasti tietämättömyydestä/osaamattomuudesta johtuvia "mokia" - ja miten paljon tietoista rent seekingiä: tulon- ja varallisuudensiirtoa veronmaksajilta omiin ja kavereiden taskuun ;)

Sauli Anttila

Kuka muistaa Fortumin puolikkaan myynnin, 10 miljardia valtiolle takkiin. Ei Soneran myynnissä Virve vielä iso asia ole. Samalla ei huomioitu koko kiinteätä runkoverkkoa, kymmeniä-kymmeniä vuosia rakennettu infra, hups, noin vain ruotsalaisille kokonaiskaupan yhteydessä. Ei yrityksen johto olisi voinut näin yksin menetellä. Takana oli valtakunnan hallitus. Pääministeri haaveili Soneraa mukaan suureen pohjoismaiseen teleoporaattorikokonaisuuteen. Norjalaiset viisaasti kieltäytyivät. Silloinen liikenneministeri palkittiin hyvällä YLE -viralla.

Pekka Heliste

Ja kun Sonera myytiin niin seuraavana päivänä pistettiin verkonhallinnat yhteen ja ruotsalsiet pääisvät kuuntelemaan Suomen tietoliikennettä.

Virve ei kuulunut myytäviin verkkoihin vaan se rakennettiin alunperinkin valtion omistamalle Suomen Erillisverkoille

Mutta nyt on osteltu luolia ja runkoverkkoa ym takaisin paljon isommalla rahalla kuin myynnissä saatiin rahaa

Sonera oli alunperin Niinistön projekti, sillä Niinistö inhosi Auraa ja Vennamoa ja ensin piti saada ulos Vennamo ja Aura sai mennä perässä ,Tilalle Niinistö nosti nolla-Pekka Heinosen paistattelemaan päivää Soneran auringon valossa ja petasi hänestä seuraajaa .

Heinonen ei ymmärtänyt alasta mitään vaan kuvitteli, että businessta tehdään noin vain ja hän palkkasi täysin kokemattoman Relandesrin, joka potki kaikki vastustajat ja arvostelijat ulos Sonerasta

Loppu onkin historiaa

Stefan Grönqvist

Jälkiviisaus on parasta viisautta, mistä ihminen saattaa jotakin oppia!

Käyttäjän JarmoLius kuva
Jarmo Lius

Aika erikoista Martti Asikainen että unohdit kokonaan USAn suuntaan hukatut businekset. Puuklusterin joka jo mainittiin lisäksi tälläkin hetkellä Outokumpu kyntää amerikkalaisen terästehtaansa vuoksi syvällä pohjaa raapien. Eikä sovi unohtaa suurella rummunpäristyksellä käynnistynyttä Nokia puhelinvalloitusta joka söi yhtiön rahat ja rahalla saatiin markkinaosuuteen prosentin kasvu. Niin ja USAn markkinoiden valloitukseen sulivat Raision voitehtaan rahat.

Eli rahaa on hukattu niin länsieurooppaan kuin jenkkeihin. Siksi ihmettelen kovasti mainintaasi Fortumista Venäjällä. Suomi on onnistunut varsin hyvin bisneksissä itään. Sen sijaan länteen virtaa rahaa valtavia summia tuontisähkövirtaan vastaan, tuomme sähköä Ruotsista (Ruotsi lobbaa valtavalla panostuksella Fennovoimaa vastaan koska Fennovoiman valmistuminen lopettaa sähkön vientimarkkinat).

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Siksi ihmettelen kovasti mainintaasi Fortumista Venäjällä. Suomi on onnistunut varsin hyvin bisneksissä itään."

Onko todella? Fortum on sijoittanut voimalaitoksiin Venäjällä n.4.5 mrd €, mutta missä ovat tulot?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En unohtanut. Kyllä ne mielessä oli.
Katso kommentti numero #16 ja #17. Ja mitä sähköön tulee, niin kaikista karuin sähkötarina koskee mielestäni edelleen maakaasua ja sen järkyttävää verotusta Euroopassa. Kuvio meni kutakuinkin näin, http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177118-euroo...

Juhani Koskinen

Tekstissäsi oli että jokainen Suomalainen on antanut saksaan 1000 euroa puhtaana käteen Soneraan liittyen. Myös nämä ulkomaalaiset ketjut vetää meiltä rahaa paljon enemmän pois. Aina kun käytät Soneran liittymää, käyt Lidlissä, Gigantissa tai Bauhaussissa tai muissa ulkomaisissa liikkeissä niin varmaan tonni vuodessa menee rikki joka valuu ulkomaille. Sitten on vielä Ajokortti joka on väännetty suomessa mailman kalleimmaksi. Trafin toimet tulisi muutenkin tutkia, laskuttavat autoveroja tuplana ja ihmeellisiä 10 vuoden projekteja meneillään siinäkin lafkassa.

Mutta onneksi meille tulee edes yksi kotimainen autoliike, Sunny Car Center. Sitä odotellessa.

Käyttäjän JaakkoSaarela kuva
Jaakko Saarela

Aikanaan myös kunnalliset "kannattamattomat" sähköyhtiöt myytiin kiireellä pois. Vattenfall niitä osti ja kas kummaa nehän olivatkin rahasampoja pitkän aikaa. Kunnossapidon tullessa vastaan ne on sittemmin voinut myydä eteenpäin, mutta taisi Vattenfall poimia ihan hyvät katteet noistakin kuvioista aikanaan.

Mielenkiinnolla nyt seurailen Sote kuvioita. Siellähän on jo nyt nähtävissä iso business. Eipä aikaakaan kun meidän vanhusten, lasten ja muu terveydenhoito on yksityistetty ja raha virtaa ulkomaille.

Jussi Jouppi

sulla jäi pari suomen loistokauppaa mainitsematta.

mietittiin millä lentokalustolla aletaan korvaamaan draakkenit ja vaikka olis ollut parempaakin eli toimivampaa ja suhteessa edullisempaakin kalustoa tarjolla niin väenvängällä ostettiin f/a18 hornet hävittäjiä kohtalaisen iso kasa ja kyseinen konetyyppi on tehty lentotukialuskäyttöön joten moottorit on kovilla kun syövät hiekkaa kiitoradoilta! jenkkilänhän piti tehdä joku isomman luokan vastakauppakin suomen kans mutta eipä ole näkynyt.

suomessa myös kehitettiin pendoliino ihan oikeen suomen olosuhteisiin! ja silti joku vajaaälyinen tilasi suomen pendoliinot mistäpä muualtakaan ku italiasta! siellähän kelit on täysin verrannolliset suomeen!

kyvyttömät päättäjät pitäs lahdata jos eivät parempiin päätöksiin kykene.

Pekka Heliste

Onnistuminen on johtamisestakin kiinni. Sonera on hyvä esimerkki.

Vennamo oli huvä johtaja ja hän käynnisti paljon operaatioita ulkomaille mm Turkki, Venäjä, USA ja ne kaikki ovat olleet menestyksiä.

Pienempiä operaatioita ovat olleet Baltian operaatiot

Yhteistä näille on, että ne ovat USAta lukuunottamatta Telian kruununjalokiviä eli tuottavat valtavasti rahaa , lähinnä Ruotsin valtion kassaan

Vennamon aikana käytiin neuvotteluja siitä, että Sonera ostaa passiivisen Telian ja neuvottelut olivat jo pitkällä

Mutta sitten poliitikot astuivat kuvaan, lähinnä Kokoomuksen sisäiset kiistat levisivät Soneraan.

Niinistö inhosi yli kaiken Vennamoa, mutta niin kauan kuin välissä oli portaita niin hän ei voinut mitään.Mutta kun Aura tuli liikenneministeriksi niin Niinistölle aukesi väylä.Niinistö inhosi myös Auraa, joten hän päätti isekä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.Kun Sonera oli vielä nosteessa niin hän halusi suosikkinsa paistattelemaan päivää Soneran loisteessa

Niinpä käynnistyi operaatio Vennamo.Hän oli saanut Soneran pörssilistautumisen mukana osakkeita edullisetsi.Niissä ei ollut myyntirajoituksia ja näitä osakkeita sai merkitä koko henkilökunta, ei siis mikään poikkeuksellinen operaatio. Vennamo myi tai lahjoitti sitten osan osakkeista perheelleen, kuten teki moni muukin soneralainen

Tästä nostettiin häly ja Aura painosti Vennamon pihalle ja kun Vennamo oli mennyt sai Aurakin mennä

Tilalle tuli nolla-Pekka Heinonen, jolla ei ollut mitään tajua alasta ja hän nosti Soneran johtoon Relanderin, jonka tavoite oli aivan muuta kuin Soneran etujen ajaminen

Hän toimi täysin jalat irti maasta, mutta Heinosen/Niinistön tuki antoi hänelle rajattoman vallan

Sonerassa oli paljon matkapuheln busineksen osaamista, mutta se epotkittiin pihalle tai käi kuten Matti Makkoselle , GSM-kehittäjälle ja tekstiviestin keksijälle.Hän suljettiin ulos organisaatiosta ja kulkuoikeudet rajattiin niin, että hän pääsi vain omaan toimistoon.

Relander käynnisti myös hallitsemattoman rekrytoinnin ja niinpä kun Sonera oli saneerattu kovalla työllä huippukuntoon, vuonna 1994 oli henkilökuntaa 630.0 kun 70-luvun lopulla 18000 Muutamassa vuodessa oli henkilömäärä tuplattu 13000 een ilman, että olisi syntynyt mitään uutta liiketoimintaa

Venäjä, Turkki, USA kasvoivat valtavaa vauhtia, Samoin Baltiaj a se innotti asiantuntemattoman porukan haalimaan lisää menestystä

Saksa oli lähtökohtaiseti suuri katastrofi, sillä Soneralla ei ollut 2G verkkoa siellä eikä muutakaan infraa , josta olisi tuloja ja verkkoa, joka olisi tukenut uutta .Ja 3G, UMTS etc olivat vain piirustuslaudalla olevia standardeja, joten puuttui kassavirta , jonka varaan olisi voinut investoinnin rakentaa.Tuotot olivat 5-7 vuoden päässä eli rahkeet eivät olisi riittäneet.Hanke oli täysin epärealistinen.

Ja USA oli varoittava esimerkki, Clinton järjesti 1990 luvun alussa samanlaisen huutokaupan ja se teki USA:sa matkapuhelinteknologian kehitysmaan 10-15 vuodeksi. Tuo Soneran USA:n busines oli osoitus Vennamon businesvainusta:Hän osti pilkkahintaan taajuudet, jotka jäivät vapaaksi kun ne alunperin huutanut ei kyennyt rakentamaan verkkoa

Arvostelijat vaiennettin ja lisää ammattitaitoista väkeä sai lähteä ja tilalle tuli leipuria ja kaljakauppiasta etc

Kun Saksana huutokaupan yhteydessä Telefonica luopui kisata niin vastuut tuplattiin miettimättä sekuntiakaan !

Se oli tietysti katastrofi etenkin kun selvisi, ettei mitään 3G,UMTS teknologiaa ollut saatavilla päätelaitteista puhumattakaan

USA myytiin, mutta siitä saatu 4 miljardia euroa suli käsiin koska myyntihinta saatiin DT:n eli ostajan osakkeina ja näin suureen kauppaan liitty ehto, että osakkeet saa myydä pieninä erinä ajan kanssa

Poliitikot alkoivat panikoida ja Niinistö/Lipponen myivät Soneran , koska se poltti hyppysissä

Samalla myytiin valtion , osa armeijan verkkoa ja ennenkaikkea kansallisen turvallisuuden tärkeät osat televerkkoa Ruotsiin

Samalla ruotsalaisillle avautui herkku pala haarukassa, Ruotsista oli nyt mahdollista seurata lähes kaikkea Suomen liikennettä ja ennenkaikea valtion liikennettä, kasanedustajien, ministereiden, yritysten etc

Nyt noita verkon osia on osteltu takaisin vaivihkaa ja lopulta valtio äkkäsi siirtää julkiset liittymät Elisan verkkoon ja omaan Telialta kalliilla takaisin ostettuun verkkoon

Relander kahmi rahaa kaksin käsin ja poliitikot ostivat hiljaisuutta huolehtimalla syytesuojasta ja lähettämällä miljoonia perään

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Aiheeseen liittyvää,

Riita rahasta: Ylen HD-lähetykset loppuvat monilta kahden viikon kuluttua - Yle ja Digita eivät päässeet sopimukseen teräväpiirtolähetysten jakelusta.

http://www.digitoday.fi/data/2015/12/17/riita-raha...

"Paavo Lipposen pääministerivuosina (1995–2003) Suomella meni lujaa. 1990-luvun alun lamasta oli selvitty, Nokia valloitti maailmaa ja talous kasvoi rivakasti. Valtionyhtiöiden myynnistä tuli muotia. Sinipunahallituksissa oikeistodemari Lipposen ja kokoomuslaisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön akseli toimi.

Samaan aikaan Yleisradiossa valmistauduttiin media-alan suureen murrokseen. Yhtiö alkoi Lipposen hallituksen päätöksen mukaisesti suunnitella televisiolähetysten digitalisointia. Esteeksi muodostui kuitenkin raha. Uuden teknologian hankkiminen ja tarvittavat muutostyöt maksaisivat satoja miljoonia euroja, mutta Yleisradiolta ei tällaisia summia löytynyt.

Poliitikoilla ei ollut halua siirtää Ylelle ylimääräistä rahaa suoraan valtion kassasta. Siksi vaihtoehtoja oli käytännössä kaksi. Yle voisi korottaa televisiolupamaksua tai myydä omaisuuttaan.

Poliittinen vasemmisto oli valmis lupamaksun korottamiseen, mutta oikeisto teilasi idean."

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1408086091307

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala

Kansalla on arvoisensa johtajat. Itse olemme nuo tuonne äänestäneet. Ja näistä töppäyksistä huolimatta samat poliitikot ja puolueet ovat edelleen vallassa. Olenkin ajatellut häipyä etelän lämpöön. Mielellään sellaiseen maahan, jonka kieltä en ymmärrä, joten jäävät huonot uutiset kun lukematta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Näin se valitettavasti taitaa Jari-Jukka olla.
Jokaisella heistä on kansan mandaatti toiminnalleen.

Reijo Jokela

Tervan myyminen orjalaivoihin lienee hounoin suomalainen bisnes ikinä. Kymmenien miljardien tappiot.

Tuomo Mattila

Minua eniten huolestuttaa se, että eduskunta ja hallitus on myymässä Suomen pohjavesialueita monikansallisille yhtiöille. Jos tämä tapahtuu niin sen jälkeen kraanaveden hinta moninkertaistuu. Sadeveden keräys kielletään, koska se on pohjaveden raaka-ainetta. Suomessa on maailman puhtainta pohjavettä ja sitä on runsaasti. Yksi hlö kuluttaa keskimäärin 300 kuutiota vuodessa, mutta vettä on noin 20 000m3 asukasta kohden. Lähi- idässä ja Afriikassa ei ole puhdasta juomavettä oikeastaan ollenkaan. Jos hallitus ja eduskunta päättäisivät myydä tämän ylimääräisen veden itse kyseisiin maihin, olisi Suomi rikkaampi kuin joku öljyvaltio. Maksaako monikansalliset yhtiöt meidän päättäjille?? Epäilen että maksavat. Suomen valtio saisi veden myymisestä vuositasolla miljardeja euroja, ehkä kymmeniä tai satoja miljardeja? Jos vedet myydään pois suomesta niin se on eittämättä pahin bisnes moka hallitukselta. Toivottavasti päättäjillä on kerrankin järki päässä.
https://manemck.wordpress.com/2011/01/20/makean-ve...

Kenneth Eckert

Unohdit Nokian. Vai eikö sitä lasketa, koska se ei ollut valtion yhtiö, eikä sitä myyty dollarinkuvat silmissä pilkkahintaan?

Nokian tarina on hyvä esimerkki siitä, kun ison maailman markkinavoimat haluavat jotain, se otetaan. Ja halvalla.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Mitä tarkoitat? Puhelinten myyntiä? Siinä vaiheessa, kun uloste oli jo ympäri tuuletinta, myynti oli yritykseltä ehkä paras ratkaisu koko tämän vuosituhannen puolella.

Välissä oli toki tehty typeryyksiä pitkin poikin, mutta ei niihin ole poliittisilla päättäjillä osaa eikä arpaa.

Kenneth Eckert

Lähinnä sitä kuviota isommassa skaalassa tässä tarkoitan. Se, miten se uloste sinne tuulettimeen levisi ja kuinka paljon taustalla lie tarkoituksellista taluttamista siihen suuntaan.

Vai liekö vain sattumaa, että Microsoftin riveistä tulee johtaja, jonka aikana tärkeimmät R&D-projektit pantiin jäihin odottelemaan samaan aikaan, kun miljardibisnes luotsattiin huono päätös toisensa perään kohti taloudellista ahdinkoa ja kannattamattomuutta? Liekö vain sattumaa ja tahattomasti syntyneen tilanteen hedelmä, että Microsoft osti liiketoiminnan?

Ottaen huomioon kyseisen yrityksen aseman ja toimialan, oli oikeastaan käsittämätöntä, ettei heillä ollut omaa älyluurifirmaa tai aiheeseen liittyvää, tehokasta tuotekehitystä. Aivan kuin suunnitelmissa olikin napata joku alan toimijoista omaan talliin?

Toki tämä on vain spekulaatiota, mutta jotenkin minä kuitenkin lasken Nokian miljardibisneksen tyrehdyttämisen ja lopullisen MS-niitin tämän kansan bisnesmokien kärkeen. Osaltaan koko keississä kyllä heijastelee perisuomalainen mentaliteetti, mutta väkisinkin näen tässä myös koordinoitua takeoveria MS:n suunnasta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #62

Nokia kaatui omaan nokkeluuteensa. Suurinta markkina-asemaa pidettiin itsestäänselvyyteenä ja puhelinteknologian eteenpäinviemisen suhteen laiskistuttiin. Myöhemmin moni on syyttänyt Nokian romahtamisesta ainakin osittain Jorma Ollilaa, joka tapasi palkata ympärilleen pelkkiä selkääntaputtajia. Yhtiö muuttui myös erittäin jäykäksi ja byroktraattiseksi, kun sinne palkattiin kaikki kynnellekykenevät sukulaismiehet ja -tyttäret.

Nokia loi ensimmäisenä kosketusnäytöt, mutta ei nähnyt siinä tulevaisuutta. Apple tuli takavasemmalta ja kurvasi ohitse.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148562-elopi...

Kenneth Eckert Vastaus kommenttiin #63

Juuri tuolla viittaan perisuomalaiseen mentaliteettiin.

"Me olemme parhaita, meidän ei tarvitse kehittyä!"

"Me johdetaan tätä finaalipeliä 5-1!"

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #65

Suomessa minua on aina hämmästyttänyt juuri tuo, kuinka menneisyyteen juuttuneita, vanhan koulukunnan osaajia pidetään vielä tänäkin päivänä markkinoinnin erityisosaajina ja huippuasiantuntijoina. Suomen maabrändivaltuuskunnan puheenjohtajanakin ja Nokian toimitusjohtajana ollut Jorma Ollila on tällaisesta malliesimerkki.

Jos minulta kysyttäisiin, niin Nokian Jorma Ollila olisi yksi viimeisistä ihmisistä, joiden harteille minä Suomineidon imagon kiillottamisen luottaisin. Tästä huolimatta hän on aina joka ikisessä kissanristiäisessä ja brändityöryhmässä mukana. En vain voi käsittää.

Ei Nokia ollut koskaan brändi, vaan se oli markkinoiden paras tuote. Applen iPhone on brändi. Vasta Applen matkapuhelimien jälkeen nuorisokulttuurin syntyi ilmiö, jossa kantamasi luurin merkillä ja mallilla oli enemmän väliä. Nuoret katselivat kadehtien tosten uunituoreita iPhoneja ja sinulla oli jokin tuntematon merkki, niin et ollut kukaan. Nuorten kautta tämä levisi koko väestöön ja puhelimesta tuli käyttötuotteen sijaan statussymboli. Niin oudolta kuin se kuulostaakin.

Ei Suomea tulisi brändätä kuusikymppisten ukkeleiden toimesta, vaan työryhmään tulisi kutsua nuoria, parikymppisiä osaajia, jotka tietävät miten moninmutkaiset tuotemarkkinat tänä päivänä toimivat. Ja kuinka suurta osaa sosiaalinen media siinä näyttelee.

Suomalaisessa yrityselämässä on kyllä muutenkin ollut aina tosi outo meininki.

Puhutaan siitä, kuinka suomalaisyritysten toimitusjohtajien palkkojen tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä jotta me saisimme parhaat johtajat yrityksiimme: vastaahan ihan rehellisesti, että montako ulkomailla menestynyttä suomalaista johtajaa osaat nimetä suoralta kädeltä?

Tarkoitan nyt sellaisia suomalaisia, jotka olisivat johtaneet ulkomaisia yrityksiä jossain päin maailmaa - kelvanneet myös ulkomaisille yrityksille. Minun on pakko tunnustaa, että näin äkkiseltään ei ainakaan itselläni tule yhtä ainoatakaan mieleen. Kuinka nämä kansainvälisesti kilpailukykyiset palkat voidaan perustella, kun eihän meillä ole kilpailukykyisiä toimareitakaan. Sen jälkeen, kun on kaveri näyttänyt ensin kyntensä ulkomailla, niin sitten voidaan minun puolestani nostaa se palkka kilpailukykyiseksi, mutta jos palli jaetaan suhteiden kautta, niin onko sitä nyt silloin tähtitieteellistä palkkaakaan ansainnut?

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen Vastaus kommenttiin #63

Nokia ei kaatunut, vain sen puhelinliiketoiminta. Eivät pysyneet kehityksen vauhdissa. Miettivät vain käyttöjärjestelmää, olisi pitänyt käyttöliittymää. Elop teki erittäin hyvän työn NOkian johdossa, kun möi kännykkäbisneksen ja vielä selvästi ylihintaan. Se oli kuralla. Microsoftilla Lumioitten myynti on pudonnut puoleen.
Nokialla menee nyt hyvin. Se on focusoitunut oikeaan bisnekseen. Käy niin, että Nokia ajaa toisen kerran ruotsalaisten ohi ostettuaan ulos Siemensin ja ranskalaisten verkkofirman. Nokian osakkeiden arvo on suurempi kun kännykkäsuuruuden päivinä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #62

Nokian myi aikoinaan Ahon porvarihallitus Ja aikaan kun Nokia oli halvimmillaan.

SKOPn ja monen yrityksen konkurssien vuoksi Nokian osakkeita oli päätynyt valtion omistukseen ja ne myytiin pilkkahintaan ulkomaille.

Osa päätyi kotimaahnakin esim Sitralle mutta yli 90 % oli silloin ulkomaisessa omistuksessa.Nyt omistuksesta on jonkin verran palautunut, mutta ne on ostettu kalliilla takaisin myyntihintaan verrattuna eli köyhdyttänyt suomalaisia

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen Vastaus kommenttiin #68

Ohon, vai Ahon hallituksen aikaan NOkia myytiin. Päinvastoin, kun Aho-Viinanen selätti pahan laman, alkoi Nokian nousu. Tappiollinen kännykkäbisnes myytiin myöhemmin, Elop teki miehen työn. Nokian osakkeista toki vieläkin on muistaakseni 80 prosenttia ulkolaisten omistuksessa. Jotkut tekivät tilin NOkian osakkeilla, kun taksimiesten tietotoimiston mukaan Nokian piti kaatua, kun Elop tuli remmiin. Kävi toisin, osakkeiden hinta reilusti kolminkertaistui alimpiin lukemmin verrattuna. Ihan kiva pikku lisä monelle, en valita. Eipä köyhdyttänyt.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Samaan aikaan kun valtion tuottavia yrityksiä, luonnonvaroja, infraa ja kansallisvarallisuutta on myyty pilkkahinnoilla, ovat päättäjämme sallineet nimettömän omistuksen. Eli mistä me kansalaiset voimme tietää etteivät he ole saaneet prosenttiosuutta huomattavaan alihintaan myymästään valtion omaisuudesta jonnekin veroparatiisiin?

Kun katsoo millä alihinnalla valtion omaisuutta on myyty, on itse asiassa vain kaksi mahdollisuutta. Joko päättäjämme ovat täysiä rikollisia, jotka saavat osuutensa myymästään valtion omaisuudesta johonkin veroparatiisiin tai sitten he ovat täysin edesvastuuttomia. Jopa niin edesvastuuttomia, etteivät saisi hoitaa omiakaan asioitaan, vaan kuuluisivat, jos ei nyt aivan pakkohoitoon, niin ainakin holhouksen alaisiksi.

Miten meillä sitten valtapuolueet ovat valinneet edustajaehdokkaiksi, joko täysin rikollisia tai edesvastuuttomia henkilöitä jo vuosikymmenien ajan? Kertooko tämä sen että nykyinen poliittinen järjestelmä on täydellisesti epäonnistunut? Koska se ei ole kyennyt valitsemaan maan johtoon rehellisiä, luotettavia ja päteviä henkilöitä hoitamaan valtion asioita ja kansalaisten valtiollisen omaisuuden edunvalvontaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ja mitä se kertoo kansasta, joka heidät sinne kerta toisensa jälkeen valitsee.

Kirjoitin jokin aika sitten rakenteellisesta korruptiosta, joka rehottaa Suomessa pahemmin kuin koskaan ennen. Me suomalaiset olemme kyllä tottuneet lukemaan korruptiosta ulkomaan uutisia käsitteleviltä lehtipalstoilta, mutta täällä kotimaassa sellaiseen ei törmää. Suomella on maine korruptiosta lähes puhtaana maana. Suomen tilanne on edelleen hyvä. Harvassa maassa korruptiota on havaittu yhtä vähän. Mutta havaitsemisessa itsessään voi piillä sudenkuoppa jos toinenkin.

Tosiasiassa meilläkin on pelattu hämärän rahan peliä kautta aikain, mutta viime vuosina se on vain salattu paremmin kuin ennen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kiinnitti huomiota Suomen korruption torjunnan passiivisuuteen jo viisi vuotta sitten. Järjestön mukaan korruption torjuntaan on panostettu poikkeuksellisen vähän, eivätkä suomalaiset ole kovinkaan tietoisia maansa korruptiotilanteesta.

Toisin kuin monet luulevat, myös Suomessa virkarikosepäilyt ovat arkipäivää. Poliisin tietoon tulleiden tapausten määrän kerrotaan kasvaneen päätähuimaavaa vauhtia 2000-luvulla.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210390-korru...

Pekka Heliste

Tuo korruptiomittari mittaa vain ns katukorruptiota eli paljonko ja kuinka usein virkamies vaatii rahaa tai muuta etuutta asiakkaalta

Eliitin korruptiota ei tutkita eikä mitata

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #71

Juurikin näin. Kuten tekstissäkin tuli esiin, niin Suomessa ruskeat kirjekuoret vaihtavat vain hyvin harvoin omistajaa. Kyse on palveluksista joita tehdään vastavuoroisesti. Ja nämä tällaiset yrityskaupat, joiden päälle tavallinen kadunmieskin ymmärtää paremmin kuin ammattipoliitikkomme haisevat ainakin minun nenään ihan sellutehtaalta. Tietystikään en ala tässä ketään erikseen nimeämään.

Lahjontaa koskevien rikosilmoitusten kokonaismäärä on kyllä pysynyt edelleen hyvällä ja alhaisella tasolla, mutta se ei varsinaisesti kerro koko totuutta. Suurin osa korruptiorikoksista on ja pysyy piilorikollisuutena. Varsinaisia lahjusrikoksia poliisin tietoon tulee edelleen hyvin harvoin, eikä niiden perusteella voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Poliisin tietoon tulleet lahjusrikosepäilyt ovat liittyneet pääosin muihin talousrikoksiin ja ennen kaikkea harmaaseen talouteen.

"Ei siltikään sorruta sinisilmäisyyteen. Suomelle ominainen rakenteellinen korruptio, jossa käytetään valta-asemaa joko yksityisen henkilön tai verkoston hyödyksi, ei näy katukuvassa. Ei varsinkaan silloin, kun sitä tapahtuu verkoston sisällä niin kutsutun vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti. Esimerkiksi julkisiin hankintoihin liittyy paljon piilossa olevaa rakenteellista korruptiota. Ketään ei tarvitse varsinaisesti lahjoa, koska palveluksia jaellaan palveluksien perusteella ja sidosryhmät pitävät huolta toisistaan.

Tästä syystä Suomi onkin pärjännyt yleensä kohtalaisen hyvin kansainvälisen Transparency Internationalin mittauksessa, jossa etsitään maailman vähiten korruptoituneita maita. Rakenteelliselle korruptiolle ei löydy barometrejä."

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #72

Mielessäni on käynyt hiukan toisenlainen selitys, maamme sijoille korruptiovertailuissa. En pitäisi mahdottomana sitä että valtiomme on ostanut nämä sijat, eli lahjonut tutkimusten tekijät. Tokihan valistunut kansalainen on jo havainnut miten kaikki merkittävät kansainväliset instituutiot, ovat vain kulisseja valtioiden ryöstöille ja rikkaiden rikastumiselle. Ihmisoikeudet ja vastaavat ovat vain pelinappuloita, joiden toteutumista ei valvota oikeasti, niillä käydään vain propagandallista sotaa vihollista vastaan.

Käyttäjän EsaRintala kuva
Esa Rintala Vastaus kommenttiin #72

Rakenteelliselle korruptiolle ei löydy barometrejä....Pidän tästä lauseesta. "Haistan" että olet kiteyttänyt siinä todella olennaisen tekijän Suomen talouselämässä. Herrasmies sopimukset hyväveliverkostossa....siinä selitys suureen osaan maamme ilmiöitä, mitä ei voi maalaisjärjellä ymmärtää. Kiitos Martti...."Joka tietoa lisää se tuskaa lisää"....kiitos kumminkin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #71

Transparency Suomen puheenjohtaja Erkki Laukkanen totesi kerran, että rakenteellisen korruption esiin kaivamiseksi me tarvitsisimme monivuotisen toimintaohjelman ja sitä tukevan tutkimusohjelman – jotakin sellaista, josta keskustelu ei ollut tuolloin vielä edes alkanut.

Tästä ehdotuksesta on nyt jo muutaman vuosi aikaa. Konkreettisia toimia rakenteellisen korruption vähentämiseksi ei ole vieläkään aloitettu, vaikka poliisin kirjaamat virkarikosepäilyt ovatkin kasvaneet hälyttävää vauhtia. Kyse on pelkästään arvovalinnan tekemisestä ja linjanvedosta. Päätös on meidän - vai onko. Jani Miettinen totesi hyvin Facebookin puolella: jotta tuollaisen ohjelman voisi panna alulle, pitäisi todennäköisesti olla sellaisessa asemassa, johon päästäkseen olisi ensin pitänyt hyötyä rakenteellisesta korruptiosta.

Siinäpä tämä paradoksi pähkinäkuoressa. Sinun pitää olla osa verkostoa ja rakenteellista korruptiota, jotta omaisit tarvittavat aseet sen pois kitkemiseksi.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #73

MinÄ ainakin näen , että nuorissa on juurikin toivon varaa, koska eivät ole sidoksissa kartelleihin. Mutta mielestäni nykyään yksityistetään vauhdilla kaikki, jotta nuorilla ei olisi sitten köytännössä vaikutusvaltaa , kun kartellit viimein hajoavat ja vanhan ajan johtajat jäävät eläkkeelle Suomen ulkopuoleella.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tulipa tässä vain mieleen, että mitä minä sanoin! Totesin jo tuolloin (12.12.2013), että tässä annetaan ladattu ase kansainvälisille sijoitusyhtiöille ja vertasin kauppaa Digita-hölmöilyyn. Aldous Huxley oli pelottavan oikeassa. Tänä päivänä tietoa ei tarvitse enää edes yrittää pimittää, koska normaali ihminen on täysin välinpitämätön tärkeitä ja itseään koskevia asioita kohtaan. Mediaähky hukuttaa meidät kaikkeen triviaan ja BB-tulokset näyttelevät yksilön elämässä merkittävempää roolia kuin uutiset siitä, kuinka hänen oma kotimaansa myydään jalkojen alta.

Oli muuten hauska käydä lävitse tuosta sähköjakeluverkon myynnistä tuoreeltaan käytyä keskustelua, kun jotkut olivat tuolloin vielä kovasti sitä mieltä, että se on pelkästään hienoa, jos joku vielä uskaltaa sijottaa Suomeen. Tässä vaiheessa on saattanut jo osua heidän omaankin kukkaroonsa.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156117-fortu...

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Tässä raapaistiin vasta pintaa.

Onko Martti mitenkään mahdollista että keräisi listan suurimpien yritysmenetysten johtoryhmistä, henkilöistä josta selviäisi myös yhtiön toimitusjohtaja sekä talousjohtaja?
Tämän jälkeen laskee Suomen valtion menettämän rahasumman yhteen ja jakaa sen pärstäkertoimella kullekin henkilölle jolle vastuu liiketoiminnasta on kuulunut.

Sen jälkeen voisi katsoa missä ko. johtajat nykyisin hääräävät?

Kiinostavaa seurattavaa on ollut tuo Lehtovaara-Kolun seikkailut.
Ensin meni Sonera, sitten Hansel, sen jälkeen Finavia ja nyt ilmeisesti menee Metsähallituksen kaupoissa 400000 hehtaaria Valtion maita.

Suomalaisissa yrityksissä pyörii aina samat johtajat vaikka kuinka paljon olisivat tehneet persnettoa ja joku väittää ettei meiltä löydy korruptiota. Hyvä Veli järjestelmä löytyy ihan varmasti.

Isänmaalista ja linnan itsenäisyyspäiväjuhlissa palkittavaa toimintaa?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuossa olisi itse asiassa hyvä työnsarka, Jukka.

Kirjoitin noista KEVAn sotkuista joskus, ja kuinka niissä vaikutti kaikki liittyvän kaikkeen. Tietystikään en ole kärpäsenä katossa ollut, mutta toisaalta ei se paljoa vaadi, että langat osaa yhdistää toisiinsa.

Toissa vuonna otsikoihin nousi Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) toimitusjohtajan Merja Ailuksen (kesk.) työsuhde-edut, lapsilisät sekä hänen kohtuuttoman suurelta tuntunut palkkansa, joka sittemmin paljastui huomattavasti muiden vastaavissa viroissa olevien toimitusjohtajien palkkaa alhaisemmaksi. Työnsä muodollisesti pätevä Ailus oli hoitanut hyvin, vaikka alunperin hänen katsottiinkin ohittaneen työnhakuprosessin yhteydessä runsaasti pätevämmiksi uskottuja hakijoita. Suurin Ailuksen kritisoija oli Laura Räty (kok.), joka istui Kevan hallituksen puheenjohtajana.

Laura Räty ilmoitti vastuvansa poliittisia virkanimityksiä (viittaus: Ailuksen virkaan), vaikka hänet itsensä olikin nimetty kokoomuksen mandaatilla, ainoana puolueen asettamana ehdokkaana Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi. Puhumattakaan hänen paikastaan Kevan hallituksen puheenjohtajana.

Todennäköisesti Räty oli ensimmäinen, joka näytti Ailukselle ovea. Ovea, jonka Ailus aukaisi helpottuneena. Eron yhteydessä Keva lupasi Ailukselle yli 300 000 euron eropaketin. Tavanomaisesti yritykset maksavat eropaketteja vain silloin, kun henkilö irtisanotaan. Se oli hinta hiljaisuudesta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ailuksen erottua Kevan uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Jukka Männistö, joka on kansanedustaja Lasse Männistön (kok.) isä. Laura Räty ja Lasse Männistö ovat olleet hyviä ystäviä jo useamman vuoden ajan, jonka vuoksi lieneekin aiheellista pohtia nimityksen jääviyttä. Kun Räty onnistui hiillostamaan Ailuksen pois, niin palkinto saapui sitten myöhemmin, kun Alexander Stubb nimitti Rädyn varakansanedustajan paikalta suoraan sosiaali- ja terveysministerikseen. Virkansa ajaksi Räty aikoi jättää paikkansa Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja hänen tilalleen piti nousta Lasse Männistö, Kevan uuden toimitusjohtajan poika. Lasse Männistö puolestaan itse halusi jättää kansanedustajapestinsä ja johtaa Helsinkiä sen sijaan. Tämän kautta Laura Räty nousisi varasijalta kansanedustajaksi ja saisi "kansan mandaatin".

Samaan aikaan, kun mediassa kohistiin Merja Ailuksen työsuhde-eduista, Fortumilla ja Kevalla valmisteltiin kauppaa sähkönjakeluverkoista. Keva oli yksi suurimmista Fortumin osakkeenomistajista yli 2,6 miljoonalla osakkeellaan. Joulukuun 12.päivä ilmoitettiin, että suomalainen sähköjätti Fortum myy sähkönsiirtoliiketoimintonsa. Kauppahinnaksi ilmoitettiin noin 2,55 miljardia euroa, ja se kattaa koko Fortumin sähkönsiirtoverkon, joka on noin 20 prosentin markkinaosuudella Suomen suurin.

Tätä ennen Fortumin Sähkönsiirto Oy oli valittu Lontoossa vuoden 2013 verkkoyhtiöksi. Tilikauden päätöslaskelmien mukaan (Kauppalehti/Yrityshaku) yrityksen kasvu oli ollut noin 19,5 prosenttia, ja sen nettotulos nousi lähes 63 miljoonaan euroon. Omavaraisuuden kerrotaan olleen 41,2 prosentin luokkaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sähkönsiirtoliiketoiminnan ostajaksi paljastui hollantilaisen omistajaryhmittymän suomalainen tytäryhtiö, Suomi Power Networks, jonka osakkaita ovat Keva (12,5%), Lähi-Tapiola (7,5%) sekä investointiyhtiöt Borealis Infrastructure Management (40%) ja First State Investments (40%).

Vaikka myynnin yhteydessä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sekä kaupasta leijonanosan kahmiva Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula painottivatkin sähkönjakeluverkon suomalaisomistuksen jatkumista, oli omistajaryhmittymässä 80 prosentin äänivalta ulkomaisilla sijoittajilla.

Kuula kuitenkin vakuutteli, että myyminen on ennen kaikkea suomalaisten etu. Suomalaisten voivat olla tyytyväisiä, sillä sähköverkot ovat nyt hyvissä käsissä, hän totesi tiedotustilaisuudessa. Hieman myöhemmin Kuula sai miljoonansa ja lähti ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Hallituksen puolelta päävastuun kaupan selittämisestä joutui kantamaan tuolloinen pääministeri Jyrki Katainen, sillä valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) olivat kumpainenkin heidän onnekseen työmatkoilla.

Katainen ilmoitti huolestuneelle eduskunnalle, ettei hallitus ole varsinaisesti käsitellyt kauppaa, mutta että hallitus on kyllä äänestänyt siitä, onko sähkönjakelu- ja verkkoliiketoiminta Fortumille enää strategisesti tärkeää omistusta. Hallituksessa strategisesti tärkeänä sähkönjakeluverkkoja piti vain Vasemmistoliitto. Fortumin optiomiljonääreille luvassa oli ennennäkemättömän suuret osinkojuhlat.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #80

Suomi Power Networksissa enemmistöä edustavat "hyvät kädet" eli First State Investments ja Borealis Infrastructure Management ovat kunnostautuneet aikaisemminkin suomalaisen infrastruktuurin ostamisessa. Sijoitusyhtiöt omistivat jo valmiiksi osan Fingrid Oyj:stä sekä Suomen hallituksen aikaisemmin 260 miljoonalla eurolla myymän Digita Oy:n, jolla on monopoliasema Suomen antenni-tv-verkossa.

Digitan liikevaihto on nykyään noin 100 miljoonan euron luokkaa, sillä monopoliasemansa vuoksi jokainen suomalainen televisiokanava joutuu ostamaan yrityksen palveluita - halusi sitä tai ei. Suurimmat yksittäiset ostajat ovat Yleisradio Oy (n. 50 milj. eurolla vuodessa) sekä MTV3 (n. 25 milj. eurolla vuodessa). Veronmaksajille Digitan myyminen ulkomaiselle sijoitusyhtiölle on tullut jo huomattavasti saatua summaa kalliimmaksi, sillä verkon käyttökustannukset Suomessa ovat nousseet yli tuplasti korkeammiksi kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Vaikka lukuisat opposition kansanedustajat vaativatkin tuolloin joulun alla, että hallitus toisi Fortumin sähkönjakeluverkkoa koskevan kaupan eduskunnan käsittelyyn, ei vaatimus saanut tuulta alleen. Kaupasta oli päätetty suljettujen ovien takana, eikä huoneessa ollut tilaa niille, jotka välittävät Suomen kansantaloudesta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #81

Merja Ailus (kesk.) ei suinkaan ollut ainoa, joka sai lähteä miljardikauppojen tieltä. Viime marraskuussa myös kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri Heidi Hautala (vihr.) erosi tehtävistään. Keskeytyneellä virkakaudellaan Hautala joutui Ailuksen tavoi median ryöpytyksen uhriksi.

Vuoden 2013 alussa Hautala nousi otsikoihin vuonna 2009 pimeästi tehettämästään oviremontista. Tämä ei ollut mitenkään hyväksyttävää toimintaa ministeriltä, joka kuului hallituksen harmaan talouden torjumiseksi perustettuun työryhmään. Hyvin useat vaativatkin jo tuolloin, että Hautala jättäisi tehtävänsä ministerinä, mutta tästä huolimatta nainen piti päänsä.

Toinen suuri mediaspektaakkeli sai alkunsa, kun Iltalehti julkaisi uutisen, jonka mukaan Heidi Hautala oli estänyt valtion omistamaa Arctia Shipping –yhtiötä tekemästä rikosilmoitusta ympäristöjärjestö Greenpeacen toiminnasta vuoden 2012 maalis- ja toukokuussa. Samalla lehti toteutti sivuillaan kyselyn, jonka mukaan 93 % vastanneista ei ollut tyytyväisiä Heidi Hautalan tekemään työhön ministerinä. Oli selvää, että Heidi saisi mennä. Vihreät valitsivat uudeksi kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeriksi kansanedustaja Pekka Haaviston.

Ministerinä ollessaan Heidi Hautala suhtautui erittäin kriittisesti valtion omistuksien vähentämistä kohtaan. Hänen mielestään valtion omistamien osakkeiden myynti ei ollut järkevä vaihtoehto, koska Solidiumin salkun pörssiosakkeista saatiin enemmän osinkotuottoa kuin mitä valtion korkomenot pienenisivät, jos osakkeiden myyntitulojen verran lyhennettäisiin vaikkapa valtion velkaa.

Hautalan mukaan valtion talous ei pelastuisi omaisuutta myymällä, vaan päinvastoin. Hän olisi kuitenkin ollut valmis vähentämään valtion omistuksia mm. pitkään tappiota tehneestä Finnairista. Haavisto kanta tähän oli toinen, eikä hän aikaillut noustuaan ministeriksi.

Haavisto ei ollut ehtinyt toimia virassaan kokonaista kalenterikuukauttakaan, kun jo ilmoitettiin, että Fortum aikoo myydä sähkönsiirtoliiketoimintonsa ulkomaisten sijoitusyhtiöiden omistamalle Suomi Power Networksille. Sijoitusyhtiö Solidiumin kautta Suomen valtio oli suurin yksittäinen omistaja Fortumissa noin 50,8 % osakeomistuksellaan.

Kuukausi tämän jälkeen saapui jo seuraava pommi: Rautaruukki Oyj julkaisi pörssitiedotuksen, jonka mukaan yhtiö fuusioituisi ruotsalaisen SSAB:n kanssa. Tiedotteessa yhdistymisen kerrottiin tapahtuvan niin, että SSAB tarjoaisi Rautaruukin osakkeenomistajille mahdollisuuden vaihtaa osakkeensa SSAB:n osakkeisiin. Suomen hallituksen kerrottiin puoltavan päätöstä.

Myös Rautaruukki Oyj:n kohdalla Suomen valtio on suurin rekisteröitynyt osakeomistaja 39,67 % omistuksellaan. Tämän lisäksi myös valtavan hyvin tuottaneet Sampo Oyj:n A-osakkeet saivat helmikuussa lähteä, kun valtio vähensi omistuksiaan noin 12,6 miljoonalla eurolla.

Ei liene sattumaa, että Heidi Hautala joutui useamman skandaalin keskelle vuonna 2013, ja että ajojahti johti hänen eroonsa. Tai että samaan aikaan Merja Ailus koki samaisen kohtalon, kun Keva oli sijoittamassa 300 miljoonaa veroeuroa omistajaryhmittymä Suomi Power Networksiin.

Sattumaa tuskin on sekään, että heti Hautalan eron jälkeen päätettiin kahdesta huomattavan kokoisesta omaisuuskaupasta, joita Hautala olisi vastustanut. Hautalan ehdottoman kieltäytymisen sijaan Haavisto on esittänyt toistuvasti lausuntoja, joiden mukaan valtion tulisi hankkiutua eroon omistuksistaan.

Kaikki tämä, että joku saisi pontta poliittiseen uraansa. Joistakin tuli ministereitä, joku lähtee Brysseliin, joku toinen teki miljoonia.. ja vain Suomi hävisi.

Koko 23.6. 2014 julkaisemani teksti löytyy alla olevasta linkistä,
http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170802-nakok...

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson Vastaus kommenttiin #82

Kiitos Martti

Laitan nuo kirjoittamasi ylös, ja etsin muutaman ison lisää...katsotaan minkälainen kytkys saadaan näkymään.
Ruvetaanpa töihin ;-)

T: Jukka

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti Vastaus kommenttiin #82

Kiitos näistä jutuista Martti. Aivan häkellyttäviä hyviä huomioita!

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen

Kun valtio möi omistamansa 30 % osuuden, ei koko yhtiötä, Yaralle, hinta oli ihan hyvä. Sattui niin, että lannoitteiden maailmanmarkkinahinta nousi tuntuvasti samoihin aikoihin, ei johdu kaupasta. Hinnat olivatkin kolmen vuoden perästä matalammat kuin ennen kauppaa.

Monopoliaikana Kemiralle meni hyvin. Ei se juurikaan osinkoja tuottanut valtiolle, vaan siihen pumpattiin rahaa jatkuvasti. Hintakilpailua ei ollut. Kun monopoliaika päättyi, huonosti kannattava lannoitebisnes kannattikin myydä, Ruotsi oli tehnyt sen jo 20 vuotta aiemmin.

Mitäpä olisi hyödyttänyt, jos valtio olisi jatkanut Kemira GrowHow:n omistajana 30 prosentin osuudella ja yhtiö olisi ollut pörssissä, omistuksen ollessa pääosin ulkomailla ja osinkojen mennessä ulos.

Yara on satsannut erittäin paljon Suomeen, liki 400 miljoonaa, maksanut veroja. Ei irtisanomisia, ei lomautuksia. Pahan laman aikaan Yara on ollut kullan arvoinen Suomelle. Taatusti ei KGH olisi pörssiyhtiönä pystynyt lähellekään sitä.

Soklin arvoko 20 miljardia? Höpsis. Kemira sai sen ilmaiseksi, Talvivaarasta maksettiin Euro. Soklista ei kukaan maksaisi mitään, kun omistajakaan ei näe investointia kannattavana.

Itse näen, että kauppa oli viisas. Lannoiteteollisuus itsenäisenä oli liian pientä ja kannattamatonta. Eikä siihen kukaan olisi investoinut. Toista ovat Yaran leveät hartiat.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Soklin arvoko 20 miljardia? Höpsis. Kemira sai sen ilmaiseksi"

Tottakai valtion Kemira sai lannoitteet ilmaiseksi, nehän olivat Suomen maaperässä. Katsot myös että on samantekevä minne voitot valuvat. Tässä ajattelussa onkin Suomen ongelma ja siksi Suomen taloudella menee huonosti, eihän Norjassakaan näin takaperoista ajattelua harrasteta, muuten olisivat myyneet öljynsa kruunulla Essolle, ja menisi yhtä huonosti kuin Suomella.

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen

Rahavirta on kuitenkin ollut Yara-tapauksessa Suomeen päin. Ostohinta yli 200 miljoonaa ja vajaan neljänsadan miljoonan investoinnit Suomeen. Turvattu työllisyys. Murto-osa siitä voittoina Yaralle, lisäksi veroja Suomeen. Erittäin iso ja tärkeä asia Suomelle pahan laman aikaan.

Jos pieni ja kituva KGH olisi jäänyt pörssiin, valtiohan omisti siitä 30 prosenttia, eipä siitä olisi paljoa herunut. Osakeantiin ei valtio olisi lähtenyt, jolloin investointeja ei olisi voitu tehdä . Tuotantolaitokset olisi ajettu alas ja lopputulos olisi kuitenkin ollut selvä, Ruotsi sen ymmärsi jo 20 vuotta aikaisemmin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #99

"Tuloksen selvästä laskusta huolimatta Yara Suomi Oy:n kannattavuus oli pääoman tuotolla mitattuna erinomainen."

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/tulostiedo...

Miksi katsot ettei Suomen valtion olisi kannattanut sijoittaa lannoitetuotantoon? Ihmeellistä spekulointia että valtio olisi tehnyt tappiota siinä missä yksityinen voittoa. Sano nyt olisiko Norjan kannattanut myydä öljyvaransa kruunulla Essolle saadakseen Esson investoimaan ja viemään voitot pois Norjasta?

Käyttäjän mattil1 kuva
Matti Lappalainen Vastaus kommenttiin #100

Tunnen jonkin verran taustoja. KGH ei ollut erikoisen kannattava yritys. Voittoa tuli luokkaa prosentti pari ja osingot olivat vaatimattomat. Onhan päivänselvää, ettei valtio missään tapauksessa olisi enää pumpannut rahaa osakeannilla KGH:iin. Myynti oli erittäin viisas toimenpide, osana suurta globaalia jättiä Yaraa Suomen fosfori- ja lannoitetuotanto on saatu kannattavaksi. Ruotsalaiset asian tajusivat jo 20 vuotta aikaisemmin.
Jos KGH olisi jäänyt pienehköksi pörssiyhtiöksi, jonka omistuksesta 30 prosenttia olisi ollut valtiolla, niin eipä siitä olisi mitään kostuttu. Ei ole kyse mistään ideologiasta yksityinen/valtio. KGH oli yksityinen, josta valtio omisti vain 30 %. Yara saa toiminnan kannattavaksi valtavilla volyymeille, raaka-aineitten ja energian hinnat ovat ratkaisevia kannattavuudelle. Siilinjärven apatiitti olisi kyllä pitänyt itsensä päällään 10-20 vuotta, mutta esiintymän vika on se, että se menee syvälle ja taloudellinen louhinta vaikeutuu. Muuten, puhdasta apatiittia kyllä on Euroopassa muuallakin, Kovdorissa, joka on iso esiintymä, ihan Suomen rajan tuntumassa. Yaran investoinnit ovat olleet 400 miljoonaa Suomeen, erittäin iso asia pahassa lamassa. Työllisyys on turvattu, KGH:n vaihtoehdolla olisi YT-neuvotteluja nähty ja mahdollisesti Siilinjärven lannoitetehdas olisi suljettu.
Paras hyöty kaupasta on vasta tulossa. Sokli on iso esiintymä, jonka hyödyntäminen on selvää, kun vaan päätös tehdään suotuisten taloudellisten edellytysten vallitessa. Sokli tulee ja siitä tulee Sampo Lappiin. Talvivaaran kokemusten valossa Suomesta ei miljardipanostusta löytyisi, mutta Yaralta löytyy.

Toni Eerola

Mielenkiintoinen teksti, vaikkakin aika ideologisesti orientoitu. Muista kohdista en ole niin perillä, mutta kaivosasoista kannattaisi ottaa selvää ennen kuin alkaa levittämään väärää tietoa ja sen voi aloittaa täältä: http://kaiva.fi/

Muun muassa käsitteet ja mittakaavasuhteet menevät sekaisin ja se on aika yleistä kaivoskeskustelussa ja kuitenkin sillä ratsastetaan:

Malminetsintä ja kaivos ovat eri asioita niin käytännössä kuin juridisestikin. Kaivoksen perustamiseen tarvitaan kaivoslupaa, joka on lupamenettelyineen aivan oma prosessinsa.

Varaus antaa yksinomaan etuoikeuden hakea malminetsintälupaa, ei muihin toimenpiteisiin, paitsi alustavaan tarkasteluun ja kartoitukseen maastossa. Valtaus tai malminetsintälupa antaa puolestaan luvan ainoastaan tutkimuksiin, joiden avulla voidaan selvittää, onko jollakin alueella mineraaliesiintymiä.

Varauksia haetaan yleensä laajoille alueille koska ei tiedetä missä mahdollinen esiintymä sijaitsee, ja halutaan tarkastella alueen geologiaa mahdollisimman laajasti. Malminetsintälupaa haettaessa kohdealue pienenee. Kaivoslupaa haettaessa kohdealue eli kaivospiiri pienenee entisestään, koska malmiesiintymä on paikannettu.

Mediassa on ulkomaita myöten nostettu kohua siitä, että Suomesta olisi yksi kahdesksasosa varattu kaivostoimintaa varten. Yllä olevan perusteella on helppo nähdä, ettei väite pidä paikkaansa. Varaus ei anna oikeutta kaivostoimintaan.

"Löytäjä saa pitää" tarkoittaa sitä että löytäjällä, jolla on ollut malminetsintälupa, on etuoikeus hakea kaivoslupaa malmin hyödyntämiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että lupa saadaan, koska hakuprosessi on monimutkainen.

Malminetsinnän väheneminen johtuu Kiinan talouskasvun hiipumisen iaheuttamasta raaka-aineiden hinnan halpenemisesta. Malminetsintään on silloin vaikea saada rahoitusta. Maatamme pitää kuitenkin eelleen tutkia, koska kallioperä on hyvin potentiaalinen uusille malmiesiintymille.

Soklista voi olla montaa mieltä, mutta esiintymän sijainti aiheuttaa taloudellisia haasteita sen kannattavuudelle. Mutta selvää on siitä josku vielä kaivos tulee. Sitä odotellessa...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Löytäjä saa pitää - ja muita kertomuksia:

"On totta, että kaivosyhtiöt investoivat Suomessa viime vuonna lähes 40 prosenttia vähemmän malminetsintään kuin edellisinä vuosina, mutta myös syy siihen on hyvin yksinkertainen. Suomen maaperä on pian jo kartoitettu.

Vuonna 2013 julkaistujen laskelmien mukaan jo yli 14 prosenttia koko Suomen pinta-alasta oli tuolloin vallattuna eri kaivosyhtiöiden käyttöön. Kyseessä on lähes Tanskan kokoinen alue. Ja huolimatta malminetsinnän radikaalista vähentymisestä, on malminetsintävolyymi Suomessa edelleen Ruotsin jälkeen Euroopan suurinta.

Myös louhinta kaivoksilla oli kasvussa. Kaivosten kokonaislouhinta kasvoi Suomessa viime vuonna 16 prosenttia liki 80 miljoonaan tonniin. Hyötykiveä ja malmia louhittiin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän eli yhteensä 36,5 miljoonaa tonnia

Jotain kertoo sekin, että Tukesin tekemien karttojen mukaan Suomessa on jo kokonaisia kuntia, joiden pinta-alasta noin kolmekymmentä prosenttia on kaivosyhtiöiden varaamana. Tänäkin vuonna varauksia on myönnetty jo lähes viisikymmentä kappaletta. Toisaalta muistutan kuitenkin, että pelkkä kaivosvaraus ei takaa sitä, että alueelle perustettaisiin kaivos. Ei ainakaan vielä.

Tämän hetkinen kaivoslakimme mahdollistaa sen, että monikansalliset kaivosyhtiöt voivat varata mahdollisia tutkimusalueita jopa kaupunkialueelta. Esimerkiksi Oulussa kaivosvaraushakemukset ulottuvat jo kaupungin keskustaan asti. Tämä tukeekin näkemystäni, jonka mukaan mikään ei ole enää turvassa kaivoshankkeilta. Koko Suomen maaperä on vapaata riistaa, ja on vain ajan kysymys, että kuppaaminen alkaa.

Tukesin kaivoslupia käsittelevän Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Ilkka Keskitalo onkin osaltaan todennut, että kaivostoiminnan käynnistäminen kaupunkitaajaman läheisyydessä ei suinkaan ole mahdoton ajatus, sillä muun muassa Kemissä toimii tälläkin hetkellä kaivos hyvin lähellä kaupunkia. Puheissaan Keskitalo kuitenkin korostaa sitä, että malminetsintälupaa ei irtoa helpolla.

Näin hän väittää, vaikka samaan aikaan lähes kuudesosa Suomen maaperästä on jo varattuna. Samaan aikaan monikansalliset kaivosyhtiöt käyvät selkämme takana globaalia valtauskauppaa Suomesta tekemillään valtauksilla, vaikka kaivoslupaa heillä ei alueelle vielä olisikaan. Valtaus toimii eräänlaisena optiona, joka ei sido varsinaisesti ketään tekemään mitään, mutta antaa etuoikeuden kaivostoimintaan, jos se muuttuu joskus kannattavaksi. Toisin sanoen, he käyvät kauppaa maaperällä, jota he eivät omista.

Vaikka moni luuleekin, että yksityisten maanomistajien maat olisivat turvassa, ei asia suinkaan ole niin yksinkertaista, sillä kun suomalaiset määrittelivät aikoinaan perusoikeuksiaan, niin he tuskin olivat varautuneet siihen, että joku päivä rajojemme sisäpuolelle saapuu ulkomaalaisia salkkumiehiä pukuineen.

Kukaan ei osannut odottaa, että he kantaisivat jokamiehenoikeuksia käsittelevää, pientä kirjasta kainaloissaan, ja pilkkaisivat ahneudellaan vuosisatoja vanhoja, hyviin käytäntöihin perustuneista jokamiehenoikeuksiamme.

He puhuivat ja lepertelivät. Esittelivät kirkkaita marmorikuuliaan.

Pukumiesten luoma ensivaikutus oli niin huomattava, että päättäjiemme sukat pyörivät heidän jaloissaan vielä tänäkin päivänä. Jos ette usko minua, niin kysykää vaikka Mauri Pekkariselta ja hänen kaveriltaan Jyri Häkämieheltä, sillä he jos jotkut tämän tietävät.

Niin kansamme valitsemien kynttilöiden selkäranka osoittautui olevan "heikompaa ainesta" kuin olimme osanneet kuvitellakaan. Heillä ei ollut luonnetta vastustaa paksujen kuubalaisten tuoksua ja globaalin markkinatalouden rahvaita viettelyksiä. Se oli kaikki uutta ja kiehtovaa.

Ja niin Suomesta tehtiin globalisaation uhri.

Tänä päivänä edes yksityisten maanomistajien maat eivät ole lakien ulkopuolella. Luulo siitä, että sinun omistamasi maat olisivat sinun omiasi, on harhaa. Tietystikin me voimme ajatella, että kyseessä on vain Suomen tapa osoittaa solidaarisuuttaan ja epäitsekyytään, lahjoittamalla luonnonrikkauksia koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi.

Samaan aikaan suomalaisissa elää vahvassa usko siitä, että malminetsintä olisi maanomistajalle lottovoitto, mutta todellisuudessa maanomistajan saama korvaus on varsin vähäpätöinen sen suomiin mahdollisuuksiin nähden. Hehtaarilta maksetaan noin kaksikymmenestä euroa vuotta kohden. Jos etsintä jatkuu, nousee korvaus kympillä kolmen vuoden välein.

Nykyisin edes luonnonsuojelualueemme eivät ole säästyneet monikansallisilta kaivosyhtiöiltä, sillä jokamiehenoikeuksien avulla kaivosyhtiöt käyskentelevät Natura-alueillamme varsin huolettomasti.

Pohdinkin leikkisästi, että mitä tavallinen kansalainen voisi tehdä, että päättäjämmekin havaitsisivat mihin tilanteen kehittyminen tulee vääjäämättäkin johtamaan. Tuleeko minun oikeasti anoa porauslupaa Helsingin Kaivopustoon, että Arkadianmäelläkin herättäisiin?

Kaivostoiminnan kritisointi on vaikeata, koska yleinen mielipide on että työpaikat muutamaksi kymmeneksi vuodeksi ovat tärkeämpiä kuin ikuisesti tuhottu luonto.

Minä en suinkaan lähde liikkeelle luontokortilla, vaan myönnän myös itse tukevani kaivostoimintaa, mutta en siinä muodossa kuin me sitä tällä hetkellä toteutamme. Kannatan valtio-omisteisen kaivosyhtiön perustamista.

Minä en kannata kommunismia tai valtiokapitalismia, kuten jotkut sitä leikkisästi kutsuvat, mutta minä kannatan sellaista Suomea, joka kykenee tarjoamaan tulevaisuudessa myös lapsillemme jotain. Jotain muutakin kuin reikiä täyteen poratun maaperän ja ulkomaalaisille rahastoille myytyjä metsäpalstoja. Juuri siksi minä olenkin vahvasti valtio-omisteisen kaivosyhtiön perustamisen kannalla, ja konsenssioperiaatteen puolesta. Olen suomalaisen puolella.

Uskon, että valtiojohtoinen kaivosyhtiö rauhoittaisi tilannetta myös luonnonsuojelurintamalla, mahdollistamalla kaivostoiminnan paremman valvonnan ja tämän kautta myös kestävän sekä luontoarvoja kunnioittavan luonnonvarojen hyödyntämisen. Samalla kaivosteollisuus ja loisi huomattavan määrän uusia työpaikkoja Suomen toivottomalta tuntuville työllisyysmarkkinoille."

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175641-loyta...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Koen, että tällä hetkellä toimiva lakimme on sietämätön, koska raaka-aineiden omistusoikeuksia ei ole tarkkaan määritelty. Suomessa käytössä oleva valtausjärjestelmä tarkoittaa pähkinäkuoressaan sitä, että alunperin raaka-ainevarat eivät ole kenenkään omistamia, vaan että ne tulee ensin kaivaa esiin.

Vaikka monet teistä pitävätkin ideaani kummajaisena, niin todellisuudessa meidän ei tarvitsisi mennä kuin Torniojoen toiselle puolelle, että me törmäisisimme hyvin organisoituun, valtio-omisteiseen kaivosyritykseen, Lounasvaara-Kiirunavaara AB:seen, joka tunnetaan tuttavallisemmin nimellä LKAB.

Pelkästään vuonna 2011 LKAB loi yli 1,7 miljardia puhdasta voittoa, joka jäi kokonaisuudessaan yhtiön kotimaahan Ruotsiin. Louhimansa raaka-aineet kaivosyhtiö myi pääosin ruotsalaiselle teollisuudelle, kuten esimerkiksi Rautaruukki Oy:n kanssa fuusioituneelle, ja Ruotsin valtion osittain omistamalle SSAB:lle.

Nykyään LKAB työllistää suorasti lähes 5000 henkeä ja epäsuorasti sen uskotaan työllistävän vielä tätäkin useampia. Yhtiö tuottaa yhteensä lähes 95 prosenttia Euroopan rautamalmista, ja sen kokonaisliikevaihto on noin 3,4 miljardia euroa.

Venäjällä puolestaan Petsamon nikkelikaivos teki paikalliselle aluehallinnolle sekä valtion keskushallinnolle yhteensä yli miljardin euron tuloksen.

Jos Svea-mamma ja Miska-karhu pystyivät siihen, niin miksi me emme siihen pystyisi?

Kyse on tahdon asiasta.

... olen käsitellyt kaivosasioita kymmenissä eri kirjoituksissa - lukenut siitä kirjoitettuja lainsäädäntöjä, tutkinut kaivosyhtiöiden saamia yritystukia, verotusta sekä heidän voittojensa osuutta ja lukenut juttuja Rautaruukin aikoinaan harjoittamasta kaivostoiminnasta Lapissa, jossa oma isäni ja isoisänikin työskenteli. Luulen, että jonkin verran jo aiheesta tiedän, mutta asiantuntija en ole. Tässä kirjoituksessa keskityin tarkemmin tuohon Kemira Growhow -kauppaan, http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211156-nakok...

Toni Eerola Vastaus kommenttiin #91

Tuo viimeistä edellinen vuodatuksesi on valitettavasti niin ohiampuva, etten viitsi edes vastata siihen. Kannattaa ottaa selvää siitä mitä se varaus tarkoittaa. Se ei ole niin "paha" kuin miltä sen jotkut saavata kuulostamaan.

Jokamiehenoikeudella voi harjoittaa etsintätyötä, mutta systemaattisesta näytteenotosta pitää ilmoittaa maanomistajalle.

Valtauksia=malminetsintälupia voi toki hakea taajama-alueelle, mutta käytännössä se on niin hankalaa ettei kannata. Haetulta alueelta pitää rajata pois valtauksen esteet: sähkölinjat, tiet, rakennukset, yms, jolloin ei paljoa jää jäljelle eikä se silloin kannatta.

Kieltämättä valtion virhe oli ajaa suomalainen valtio-onmisteinen kaivostoiminta alas 1980-1990 lukujen vaihteessa.

Kaivoslaki on kaikkialla samantapainen. Valtio omistaa maaperän ja se voi edellytysten täyttyessä myöntää lupia sekä malminetsintään että kaivostoimintaan. Ulkomaisten kaivosyhtiöiden sallittiin tulla maahan Suomen liittyessä EU:hun.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #92

Varaus tarkoittaa sitä, että kaivosyhtiö pystyy tarvittaessa hakemaan etsintälupaa alueelle. Ja yleensä se myös saa sen, vaikka tottakai siihen liittyy rajoitteita, aivan kuten sinäkin sanot. Tietokirjailija ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara kirjoitti joskus vuonna 2013 mielenkiintoisesta tapauksesta, jossa yksityishenkilönä toiminut Outokummun insinööri valtasi Outokummun hylätyn kaivoksen vieressä olevan järven alla olevan kupariesiintymän omiin nimiinsä ja myi valtauksen sitten ulkomaiselle yhtiölle. Tiedot malmiosta hän luonnollisestikin sai työpaikkansa kautta. Ei tällainen toiminta kovin terveellä pohjalla ole.

Toni Eerola

Aivan oikein, melko jääviä toimintaa, ainakin noin eettisesti katsottuna, mutta ei ilmeisesti lainsäädännöllisesti(?), valitettavasti.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Hurjan kurjaa ja taitaa mennä kurjemmaksi. Kun näistä ei paljoa puhuta ja kun poliittinen muisti on niin lyhyt ja välinpitämättömyys siksi syvää, niin poliitikot ja muut päättäjät pääsevät ketterästi kuin kettu veräjästä. Ja heidät valitaan uudestaan - ja mikä pahinta valitaan uusia, jotka pyörtävät puheensa päästessään ministeriaudin takapenkille. Silloin nekin, jotka seuraavat asioita, turhautuvat ja menettävät toivonsa. Demokratian kannalta se on hyvin huolestuttavaa. Ja pitkään markkinoitu ajatus, että on vain yksi talouspoliittinen vaihtoehto on demokratiaa kaventavaa.

Käyttäjän MauriJOHirvonen kuva
Mauri Hirvonen

Uudistumisen aika. Päättäjille vaatimustason kohottamiseksi suoreitettavaksi läpäisypassi ... lisenssi ... uusittava vuoden välein tai pihalle <3 Samaan liittyväksi totuuspassi. Valehtelu on siirrettävä pois politiikan kulttuurista ja puolueiden sisukset puhdistukseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset