Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Suomi maailman kolmanneksi dynaamisin talousympäristö

  • Kuva: Free Digital Photos
    Kuva: Free Digital Photos

Suomi on maailman kolmanneksi dynaamisin talousympäristö, selvittää arvostettu tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö Grant Thornton. Suomen edellä ovat vain Singapore ja Israel. Australia puolestaan jakaa Suomen kanssa kolmanen sijan. Euroopan maista Suomi on selvästi dynaamisin, noustessaan kaksi sijaa edellisestä tutkimuksesta. Muista Pohjoismaista myös Ruotsi ja Norja olivat kymmenen dynaamisimman joukossa.

Suomen vahvuuksia olivat erityisesti yhteiskunnallinen ja lainsäädännällinen vakaus, toimiva ja kasvua tukeva rahoitusympäristö sekä teknologia ja tuotekehitys. Suomessa on helppo saada rahaa yrityksille ja tuotekehitykseen investoidaan todella paljon suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tutkimuksessa syvennyttiin viiteen eri kategoriaa, joista selvästi parhaiten Suomi sijoittui edellä mainitsemassani rahoitus- ja teknologiaympäristössä, jossa maa tuli kolmanneksi. Yleinen liiketoimintaympäristö on Suomessa viidenneksi paras, kun taas työmarkkinaympäristössä sijoitus oli vasta kolmaskymmeneskahdes ja markkinakasvussa viideskymmeneskuudes. Taakse jäivät kuitenkin huonoimmissakin osiossa maita kuten esimerkiksi Italia ja Japani.

Työvoiman tuottavuuden vertailussa Suomi oli vasta sijalla 46. Toisaalta tällä listalta loistivat kirkkaasti edukseet kehitysmaat kuten Algeria, Filippiinit, Indonesia ja Kiina. Muut Pohjoismaat olivat vain niukasti Suomen edellä, vaikka ei niidenkään sijoitukset olleet lähelläkään vertailun kärkeä, totesi Suomen Grant Thorntonin hallituksen puheen johtaja Joakim Rehn tiedotteessaan.

Suomen suurimpia heikkouksia olivat väestön ikääntyminen, investointien vähyys sekä osakekurssien lasku. Yrityksien toimintaympäristön perusasioiden katsotaan kuitenkin olleen erittäin vahvoilla, joka tekee Suomesta hyvin houkuttelevan kohteen ulkomaisille yrityksille. 

Myös talouslehti Forbes on yleensä arvostanut Suomea hyvin korkealle. Forbesin taannoin tekemän vertailun mukaan Suomi olisi edelleen maailman kymmenenneksi paras paikka harjoittaa liiketoimintaa. Tanska jatkoi tänäkin vuonna listan kärjessä, kun taas Norja oli sijalla seitsemän ja Ruotsi sijalla viisi. Vaikka Suomen sijoitus onkin laskenut hieman viime vuosina, niin en itse näe vielä toistaiseksi mitään syytä paniikille.

Mainitsinko muuten, että Helsinkiä pidetään edelleen maailman kahdeksanneksi parhaana paikkana asua? Taakse jäävät niin Berliinit, Hampurit kuin Tukholmatkin.

Jos joku on huolissaan Suomen yleismaineesta, niin voitte huokaista helpotuksestanne. Maiden mainetta kartoittaneessa tutkimuksessa Suomi on yhä kuudennella sijalla, vaikka sijoitus onkin laskenut kahden pykälän verran. Tutkimus toteuttiin laajalla kyseltutkimuksella, jossa haastatteltiin huomattava määrä johtavien teollisuusmaiden kansalaisia eri puolilla maailmaa. Kysymykset koskivat tunnepitoista arvostusta, luottamusta ja ihailua sekä käsityksiä maiden taloudesta, fyysisestä ympäristöstä ja politiikasta. 

Huomattavaa on myös se, että viimeisimmässä kyselytutkimuksessa Suomi sai G8-maiden kansalaisten arvioinnissa mittaushistorian korkeimman arvosanansa, joka oli 71,1 pistettä sadasta.

Kuten muutama päivä sitten totesin, on Suomen kilpailukyky edelleen Euroopan huippua, eikä meillä sen suhteen ole mitään pelättävää. Runsaan potentiaalin Suomessa sakkaa talous - ei kilpailukyky. Jopa yksikkötyötunnit ovat meillä alhaisempia kuin kilpailijamaissamme Ruotsissa ja Saksassa. Kyse ei ole houkuttelevuudesta vaan markkinoinnista, johon palaan seuraavassa tekstissäni.

Moni on kertonut minulle jääneensä pohtimaan, että mitä se kilpailukyky oikeastaan edes tarkoittaa tai mitä on maan dynaamisuus, kun Suomi ei ota lamasta toipuakseen. Kilpailukyky on maan teoreettinen potentiaali ja vallitsevat olosuhteet. Suomessa on lähes täydelliset olosuhteet menestymiselle niin kansakuntana kuin yksilönäkin. Suomi tarjoaa kansalaisilleen sekä ulkomaalaisille sijoittajille kehittyneen ja idearikkaan ympäristön, jonka todellinen potentiaali on vielä valjastamatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Pitäisikö tuo tulkita niin, että jos ay-liike saadaan kuriin, Suomi kiilaa Piilakson kylkeen ?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tämä kannattaisi tulkita ehkä niin, että Suomessa on valtava potentiaali, jota ei osata käyttää. Maata ei osata brändätä, eikä ihmiset ole vielä oppineet globaaliin ympäristöön, jossa kaupankäynti ei katso valtioiden rajoja.

Matias Härkönen

Kaikissa listauksissa pärjäämme kyllä erinomaisesti, mutta jos mittareiksi otetaan konkretiaa niin alkaa viisarit muuttumaan. Voitaisiin esimerkiksi kysyä, miksi meillä ei tästä kaikesta hienoudesta huolimatta ole talouskasvua? Miksi Suomeen ei investoida enempää?

Jokin on vialla, jos talous ei kasva ja investoinnit on jäässä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomessa minua on aina hämmästyttänyt, kuinka menneisyyteen juuttuneita, vanhan koulukunnan osaajia pidetään vielä tänäkin päivänä markkinoinnin erityisosaajina. Suomen maabrändivaltuuskunnan puheenjohtajana toiminut Jorma Ollila on tällaisesta malliesimerkki.

Jos minulta kysyttäisiin, niin Ollila on yksi viimeisistä ihmisistä, joiden harteille minä Suomineidon imagon kiillottamisen luottaisin, sillä Nokia ei koskaan ollut brändi, vaan markkinoiden paras tuote. Apple on brändi.

Vasta Applen matkapuhelimien jälkeen nuorisokulttuurin syntyi ilmiö, jossa kantamasi luurin merkillä ja mallilla oli väliä, kun nuoret katselivat kadehtien tosten uunituoreita iPhoneja. Tämä levisi pian koko väestöön.

Ei Suomea tulisi brändätä kuusikymppisten ukkeleiden toimesta, vaan työryhmään tulisi kutsua nuoria parikymppisiä osaajia, jotka tietävät miten markkinat tänä päivänä toimivat.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Miten neuvoisit vanhaa ukkoa jonka yitys toimii globaaleilla niche markkinoilla, ja joka aikoo myydä tuotteita myös nuorille. Kannattaako brändätä aidolla retrolla, vai pitääkö kysyä nuoremmilta nykytrendeistä ja tuunata tuotteet niiden mukaan. Kumpi on katu-uskottavampaa ?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

En ole alan ammattilainen, mutta itse lähtisin liikkeelle siitä, että pohtisit primäärikohderyhmäsi. Kenelle tuote on ennen kaikkea suunnattu. Ja todennäköisesti tiedätkin, että millaisesta kohderyhmästä suurin ostajakunta tällä hetkellä koostuu.

Hyvin useat yritykset käyttävät nuoria harjoittelijoita uuden suunnan ja muodon hakemisessa. Molemmat voittavat, sillä tuolla markkinointialalla kilpailu on kovaa, ja työharjoittelupaikat niukassa. Tietysti kannattaa miettiä, että ottaako koulunpenkltä vaiko työttömyyskassasta, sillä harvoin koulussa niitä oikeita asioita opitaan, vaan siihen osaamiseen on joko luontainen taipumus tai sitten ei. Pitää ymmärtää niin sosiaalista mediaa kuin markkinointialaakin sekä omata luontainen taipumus verkostoitumiseen.

Tavallaan sellainen ihka aito retrohenkihän voisi myös toimia, sillä tänä päivänähän se on jo lähes taidetta ja erityisen hipsteriä nuorison parissa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ei siis ihme, että brändityörymän ehdotukset olivat hyvin väsyneitä. Suomen maabrändivaltuuskunta esitti, että Suomi profiloituisi maailman ongelmien ratkaisijana, jonka erikoisaloja olisivat toimivuus, luonto ja koulutus. Valtuuskunnan mukaan Suomen vahvuusalueet ovat kyky neuvotella, kyky tarjota puhdasta vettä ja ruokaa sekä hyvä opetus ja opettajat. Valtuuskunnan puheenjohtaja Jorma Ollila sanoi tuolloin, että suomalaiset erottaa muista kansakunnista tietty ratkaisukeskeinen tapa toimia.

Ryhmän mukaan Suomen kannattaisi profiloituitua muun muassa juomakelpoisella vedellä. Todellisuudessa Suomi on jo profiloitunut puhtaan juomaveden maana. Yleisesti on myös tiedossa, että suomalainen opettajakoulutus on hyvin tasokasta ja peruskouluopetus yksi maailman parhaista. Mitä tulee ratkaisukeskeiseen tapaamme toimia ja kykyymme neuvotella, niin se juna meni jo.

Jos pohdit naapurimaatamme Ruotsia, niin ei heidän brändinsä perustu järviin ja kyliin vaan ruotsalaisten omaan perusluonteeseen. Ruotsalaisia pidetään ystävällisinä ja iloisina ihmisinä. Jos kysyt ulkomaalaisilta mitä he todella tietävät ruotsalaisesta yhteiskunnasta, niin vastaus on yleensä lyhyt ja ytimekäs: Ikea ja Abba.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kertoo jotakin suomalaisesta yritysosaamisesta, kun rautakaudelta asti valmistamamme ruisleipä löysi vasta pari vuotta sitten tiensä Atlantin taakse. Nyt se menee siellä kuin kuumille kiville - sitä myydään superfoodina.

Tai että vuodesta 1952 Hartvallin painama Lonkero -juoma on vasta nyt löytänyt tiensä Ruotsin Alkoon ja Berliiniin. Jokainen ulkomaalainen, joka minun luona on vieraillut, on pitänyt Lonkerosta valtavasti. Minäkin olen tiennyt jo 90-luvusta lähtien, että siitä olisi vientituotteeksi.

Ja tällaisia tipuaskelia otetaan vasta nyt - 63 vuotta tuotteen keksimisen jälkeen. Samalla pohditaan, kun vienti ei vedä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset