*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Suomen kilpailukyky edelleen Euroopan parhaimpia

  • Kuva: Wikimedia Commons
    Kuva: Wikimedia Commons

Suomi on jälleen kunnostautunut ennätystehtailussaan. Vain reilussa vuodessa Suomi onnistui tuhoamaan asemansa EU:n kilpailukykyisimpänä maana ja saavuttamaan paikkansa EU -alueen talouskasvun häntäpäässä.

Vielä viime vuoden kesäkuussa Maailman Talousfoorumi hehkutti Suomea raportissaan mantereen innovaatiokeskuksesi ja voimanpesäksi. Raportin kirjoittajat olivatkin huolissaan unionin jäsenmaiden suurista kilpailukykyeroista. Viiden parhaan joukkoon mahtuivat myös Alankomaat, Tanska, Saksa ja Sveitsi. 

Kilpailukykyä mitattiin viiden pääindikaattorin avulla, joihin kuuluivat muun muassa innovaatioita ja digitalisaatioita koskevat mittarit sekä työllisyys ja sosiaalinen kehitys. Suomi johti kirkkaasti digitalisaatiota. Heikoin tulos löytyi työllisyysmittarissa, jossa sijoitus oli kuudes, kun taas Tanska menestyi siinä selvästi parhaiten.

Moni teistä varmasti ajattelee, että vuodessa ehtii tapahtua yllättävän paljon.

Tämä ei kuitenkaan paikkaansa, sillä jos mietimme edellistä hallitusta, niin vuodessa ei tapahtunut oikeastaan yhtään mitään. Tekstin alussa mainitsemani ennätyskin oli täyttä palturia, sillä Suomen kilpailukyky on edelleen Euroopan huippua, eikä meillä ole sen suhteen mitään pelättävää.

Maailman Talousfoorumin tuoreimmassa kilpailukykyraportissa Suomi on yhä Euroopan toiseksi kilpailukykyisin valtio ja maailman neljäs. Vaikka kärkipaikkaa pitääkin nyt Sveitsi, on Suomi luokiteltu innovaatioiden ja koulutuksen tason osalta edelleen koko maailman ykköseksi. Parempi kuin kukaan muu.

Toisin sanoen hallituksen puheet Suomen rapautuneesta kilpailukyvystä ovat täyttä potaskaa. Runsaan potentiaalin Suomessa sakkaa talous - ei kilpailukyky. Elpyminen ei ole ottanut tulta alleen. Tätä käsitystä tukee myös Eurostatin vuoden 2015 maaliskuussa julkaisema tilasto, jonka mukaan Suomen teollisuuden yksikkötyökustannukset olivat vuonna 2014 tuntuvasti pienemmät kuin vaikkapa Ruotsissa tai Saksassa. Voidaankin siis lähes varmuudella sanoa, että hallituksen lävitse runttaama tuottavuusloikka on yhtä harhaa. 

Tällä hetkellä vienti ei vedä, koska Suomella ei ole tuotteita ja innovaatioita joita myydä. Kaikessa hiljaisuudessa maan omakin teollisuus on rahdattu Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan, mutta eivät suomalaiset voi kilpailla tuotantokustannuksissa Bangladeshin tai Brasilian kanssa. Laadussa me sen sijaan voimme.

Juuri nyt olisi tärkeintä päästä pois tuosta apatian suosta, johon me olemme itsemme viime vuosina väkipakolla upottaneet ja tervehdyttää maan henkinen ilmapiiri. Myönnän minäkin, että Sampona pidetty Nokia totutti meidät liian hyvään. Ja että kansankunnan tila on kärsinyt tuntuvasti sen romahduksen myötä, vaikka Nokian kohdalla olikin ennen kaikkea kyse yrityksen johtamiskulttuurista, joka oli ajautunut kriisiin.

Mutta eikö teistäkin alkaisi nyt jo riittämään? 

Suomalaisten tulisi luopua ainaisesta vastakkainasettelustaan yhteiskunnan sisällä, sillä se johtaa vain lisääntyvään eripuraisuuteen. Jokaisen tulisi muistaa, että me olemme suomalaisia ja pärjäämme kyllä, kunhan vain puhallamme yhteen hiileen emmekä käänny sisäänpäin. Me olemme yksi maailman osaavimmista ja korkeimmin koulutetuista kansoista.

Maailmalla suomalaisiin luotetaan kuin peruskallioon.

Me loimme Abloy-lukot, Internetin salausmenetelmät  sekä sykemittarit. Täältä tulee myös astiakaapit, reaaliaikaisen keskustelun Internet-käyttäjien välille mahdollistanut IRC ja tekstiviestit. On ollut vihaisia lintuja ja klaanien yhteentörmäyksiä. Suomalaisen yhteiskunnan ennätysnopea digitalisaatio oli myös aivan oma lukunsa, sillä sellaista ei ole onnistuttu toistamaan vielä missään päin maailmaa. Nostakaa siis kauluksianne ja herätkää. 

Me tarvitsemme innovaatioita, emme tuottavuusloikkia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Suomen teollisuuden työnyksikkökustannukset ovat samaa tasoa Saksan kanssa ja tuntuvasti pienemmät kuin Ruotsissa, eikä päinvastoin kuten kirjoituksessa lukee.

Nokia-kokemus totutti suomalaisen yritysjohdon tavoittelemaa huippukorkeaa osakkeiden arvonnousua - ja siihen sidottuja bonuksia. Vähemmälläkin voi toimia, kuten saksalaiset suuret ja muut yritykset tekevät.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Viittasin teollisuuden työyksikkökustannuksiin vuonna 2013. Näköjään tuoreempikin tilasto tullut vuodelta 2014, jonka mukaan Suomessa kustannukset olisivat 35,9 euroa, Saksassa 37,1 euroa ja Ruotsissa 41,8 euroa. Muutin tekstiäni.

Tilanne keskimäärin palkansaajien suhteen oli tällainen; http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Estimated_hourly_labour_costs,_2014_(%C2%B9)_(EUR)_YB15.png

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Taloussanomien mukaanhan Suomessa on jaettu tänä vuonna ennätysosinkoja. Keskellä taantumaa ja talouden supistumista. Hetkenä, jona pitäisi ennen kaikkea sijoittaa ja investoida.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Erityisesti silmään on pistänyt pankki-ja vakuutussektorin ennätystulokset rahanpyörittämisestä. Miten tämä on mahdollista lamaoloissa?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Niin pitäisi investoida, mutta pörssiyhtiö investoi silloin, kun kasvunäkymiä on olemassa. Nyt niitä ei ole ja siksi voittoa käytetään enemmän osingon jakoon, eikä investointiin. Tätähän se Li Anderssonkin päivitteli, mutta ei nähnyt syitä osinkojen takana.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kansakunnan jakautuminen ja riiteleminen ei vie Suomea eteenpäin. Myös vallitseva 'duunarille turpaan' -mentaliteetti voi olla hyvin turmiollista. Luova työhän on aina haastavaa. Pakolla se tuskin onnistuu koskaan. Uskon kuitenkin, että luovalle työlle voidaan rakentaa otolliset olosuhteet.

Tämä ei tarkoita kalliita Team Finland -konsultteja ja Liberan Think-tankkeja, vaan värikästä ja idearikasta ilmapiiriä sekä hyvinvointiyhteiskuntaa. Eripuraisuus tuskin edesauttaa innovaatioiden syntymistä. Tai koulutuksesta leikkaaminen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Facebookin puolella minulle sanottiin, että tuottavuusloikalla pyritään vaikuttamaan paisuneeseen julkiseen sektoriin. Hyökkäämällä sairaanhoitajia, poliiseja ja palomiehiä, eikä julkisen sektorin syöpää eli virkamieskoneistoa vastaan, minä pohdin kysyen.

Ja siinä sivussa myös teollisusualan työntekijöihin osuu.

Ei, kyllä tässä on kyse siitä, että nyt halutaan paremmat provikat Häkämiehen kavereille, vaikka Suomessa onkin jaettu tässä laman aikana ennätysuuria osinkoja. Halutaan vielä enemmän.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ville Niinistöä lainatakseni,

"Hallitus korjasi mielestään päätöstensä "solidaarisuutta" solidaarisuusveron alarajan laskemisella. Sillä hyvätuloiset kuulemma osallistuvat talkoisiin. No katsotaan miten siinä kävi:
Suurituloiset:
- 8 000 euroa kuussa tienaava hyvätuloinen asiantuntija (joka ei saa ylityö- tai sunnuntailisiä) = maksaa 354 euroa veroa enemmän vuodessa.
- 6 000 euroa kuussa tienaava hyvätuloinen asiantuntija (joka ei saa ylityö- tai sunnuntailisiä) = maksaa 54 euroa veroa enemmän vuodessa.
--
Pieni- ja keskituloiset:
- Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuudessa työskentelevät duunarit = palkanleikkaus lisistä 4 900 euroa vuodessa.
- Keskituloiset rajavartijat ja tullivirkamiehet = palkanleikkaus lisistä yli 10 % vuosituloista, eli useita tuhansia euroja vuodessa.
- Keskituloiset sairaanhoitajat = palkanleikkaus lisien määrästä riippuen noin 10% vuosituloista, eli useita tuhansia euroja vuodessa.
- Keskituloisen vanhemman yhden lapsen päivähoitomaksujen nousu = noin 500 euroa vuodessa.
- Pieni- /keskituloinen kaupan alan työntekijä = palkanleikkaus lisistä keskimäärin 1 500 euroa vuodessa.
- Pienituloinen eläkeläinen, jonka asumistukea leikataan = tuen leikkaus tilanteesta riippuen jopa 1 000 euroa vuodessa.

Miten meni noin niin kuin sinun mielestäsi?"

Hallituksen tulisi avata silmät ja katsoa suurta kuvaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ville ei kyllä avannut laskelmiaan, eli sitä, miten oli noihin lukuihin päätynyt. Päällisinpuolisen, ei mitenkään tarkan tarkastelun perusteella esitys oli kovasti valikoiva ja harhaanjohtava. Korkeapalkkaisen asiantuntijan kohdalla vaikutukset oli arvioitu ehdottomasn minimin mukaan. Ei ylityökorvauksia, ei sunnuntailisiä, ei sairauspäiviä, jne. Toisessa päässä taas kaikki nämä oli arvioitu maksimaalisen vaikutuksen perusteella.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #10

Korkeapalkkaisen asiantuntijan kohdalla hän oli arvioinut kuukausipalkan mukaan, sillä asiantuntija -sopimuksilla ei makseta ylitöistä eikä lisiä useinkaan ole. On vain se yksi summa, jonka tienaat joka kuukausi.

En tästä syystä oikein käsitä, että miten se silloin olisi pitänyt sinun mielestäsi laskea?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #11

Olisi voinut huomioida esimerkisi lomaoikeuden leikkauksen vaikutuksen ja sairaspoissaolojen vaikutuksen. Kuten muillakin ammattiryhmillä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Onko rajavartioitakin vielä olemassa, Tornioon ja Turkuun eikä lentokentillekään näy riittävän.

Tapani Lahnakoski

Kukahan on keksinyt nuo kilpailukykymittarit? Minusta tällaisen viennistä riippuvaisen maan kilpailukyky pitää mitata viennin vetämisellä. Ei näy olevan mitään korrelaatiota mittarien kanssa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvin yksinkertaista. Pohdit vain sanaa 'kilpailukyky'.

Millaiset olosuhteet maassa vallitsevat ja kuinka hyvin näistä olosuhteista voi rakentaa kilpailukykyisiä tuotteita. Ilmeisesti aika hyvin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Hyvä kysymys ? Ja lisäksi voi kysyä, miten mittaukset on suoritettu.

Aikanaan tavattiin sanoa, että emme opi koulua vaan elämää varten. Vastaavasti voidaan sanoa, että taloutta ei pidä hoitaa mittarin laatijoita varten vaan elävän elämän tuloksia varten. Ja jos mittarin näyttämät ja elävän elämän tulokset ovat vahvasti ristiriidassa, on syytä kysyä, onko mittarit laadittu oikein, mitä ne mittarit mittaavat ja onko mittaukset tehty oikein.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jaakko Aalto

Aivan oikein. Mistä tämä hirvittävä poru sitten johtuu, kun tilasto näyttää, että Suomessa ei ole mitään ongelmaa. Nämä ovat niitä EK:n juonia.

Kilpilaukyky on maailman kärkitasoa. Työttömiä on alle 500 000, investoinnit Suomeen ovat euroopan alhaisimmat, neljäs perättinen vuosi kun bkt_ssä ei ole kuin - merkki edessä, vienti on supistunut viime vuodesta 6 %. Eihän tämä ongelma voi olla, kun mittari näyttää, että hyvin menee.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #14

Jotta vienti vetäisi, niin tarvitaan yrityksiä jotka tekevät tuotteita tai palvelua jota viedä. Suomeen ei perusteta enää tällaisia yrityksiä, ja ne vähätkin on myyty ulkomaalaisille globaaleille pelaajille. Suomessa myydään tuotteita ja palveluita lähinnä toisille suomalaisille. Lapsenkin matematiikalla ymmärtää, että jos yhdessä maassa pyörii kaiken aikaa sama raha ja siitäkin siivu katoaa jo vuosi ulkomaille, niin ei talous silloin kasva, vaan se supistuu.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #16

Eikö tuossa muka ole puhe kilpailukykytekijöistä? Elinkeinorakenteesta, yritysten omistuksesta, yrittäjyydestä yleensä, innovaatiotoiminnasta, yritysjohdon osaamisesta jne. Jos ei ole, on todella syytä kysyä, mitä me kilpailukykymittarit mittaavat. Onko niin, että niistä puuttuu joitakin aivan olennaisia elementtejä?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomi on silmukka globaalin talouden merivirrassa, eli jos sisämarkkinat eivät toimi ja eriarvoisuus sekä tuloerot kasvavat. Se johtaa onnellisuuden ja hyvinvoinnin laskuun jolloin ei synny innovaatioita eikä investoida mikä taas heikentää vientiä. Seurauksena julkiset menot alkavat kasvamaan tai jopa paisuvat samaan aikaan kun verotulot ja verokikkailulisääntyvät. On pakko leikata koulutuksesta ja turvallisuudesta mikä heikentää kilpailukykyä. Ennen pitkään alkaa taantumuksen noidankehä syödä niitä viimeisiäkin elinkeinoja kuten maataloutta ja pankkeja kunnes lopulta maa ajautuu irlannin, islannin ja kreikan tavoin konkurssiin kun virkakoneiston pyörittämisseen ei ole varaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tulisi suomesta kyllä kumma maa jos elinkustannukse olisivat kallita kuin norjassa ja asuminen kallista kuin pariisissa mutta palkat ja sosiaaliturva suoraan kuin bangladeshista. Kyllä siinä silloin jokin mättäisi ja jopa ihmeteltäisiin miksei se oy ab toimitusjohtaja juokkaan kymmentälitraa maitoa päivässä ja ajele viidellä henkilöautollaa seitsemän asuntonsa välillä. Suomea kaiketi ajetaan uusliberaalisella aatteella kohti kahtia jaukautunutta maata jossa rikkaan turvallisuuden vuoksi vähäosaiset ja orjat on aidattava omalle alueelleen tai suljettava keskitysleireille hikipajoihin kilpailemaan työtehosta robotteja vastaan. Oup, taisi tulla liioteltua vai tuliko...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo raporti mittaa panoksia, ei tuloksia. Mittarit eivät relevantteja.

Toisekseen kilpailukukyä voi verrata vain toimialojen tasolla.

Antti Jokela

Kansantalouden kilpailukyky voidaan jakaa kahteen komponenttiin: kasvu- ja kustannuskilpailukykyyn (joskus puhutaan myös hintakilpailukyvystä). Kilpailukykyvertailut mittaavat lähinnä kasvukilpailukykyä, joka kertoo maan pitkän ajan kasvupotentiaalista. Kuten blogisti kertoo, näissä mittauksissa Suomi menestyy hyvin.

Kustannuskulpailukykymme taas on huono, mistä kertoo viennin lasku, tuotantokapasiteetin alasajo ja investointien puute. Yksikkötyökustannusvertailut Saksan ja Ruotsin kanssa eivät kerro paljonkaan, koska vientituotteemme eivät ole identtiset. Valitettavasti Suomen teollisuuden jalostusaste on matalampi kuin noissa maissa. Nokiaklusterin supistuminen on - paitsi haukannut 4.5% bruttokansantuotteesta - myös laskenut keskimääräistä jalostusastetta. Kustannustasomme pitää siis tällä hetkellä ollakin alempi kuin Ruotsissa ja Saksassa.

Blogisti on oikeassa siinä, että pitkällä aikavälillä tuotesortimenttimme pitää uudistua ja sen jalostusasteen kasvaa. Siihen myös pystymme, koska kilpailukykypotentiaalimme on hyvä. Lyhyellä aikavälillä taas kustannuksia on saatava alenemaan, jotta vienti vetäisi ja velkaantumisemme pysyisi edes jossain kohtuudessa.

Tarvitsemme siis sekä innovaatioita että tuottavuusloikkaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kilpailukykyä voidaan tarkastella vain toimialakohtaisesti. Katso kuvat Porter ja Krugman:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/202...

Antti Jokela

Totta. Yksikkötyökustannusten vertailu maiden kesken on harhaanjohtavaa, koska tuoterepertuaari on eri.

Kilpailukykymittauksissa kilpailukyky on määritelty niin, että se tarkoittaa enimmäkseen tulevaisuuden potentiaalia. Valitettavasti mitään takeita ei ole, että potentiaali realisoituisi. Itse asiassa mittausten ennustusvoima on ollut tähän asti heikko. Toivottavasti ennustustarkkuus olisi nyt parempi, kun Suomi on kärkipäässä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #24

Nuo ennusteet ovat konsulttien aktivoimia spekulaatioita siitä, millaiset panokset tuottaisivat "kansallista kilpailukykyä". Mitään teoreettista mikro/makrotaloustirteelistä perustaa ei taistalka ole.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Nämä "kykymittarit" mittaavavat mitä mittaavat. Mutta yhä kasvava suuri työttömien määrä osoittaa vääjäämättömästi, että suomalainen työ ei käy kaupaksi. Mittareita rukkaamalla ei työttömyys näytä vähenevän, eivätkä innovaatiot kasva puissa. Ja vaikka kasvaisivat, aika innovaatiosta kaupallisiin volyymeihin on vuosia, eikä tuotetta/palvelua sittenkään välttämättä tehdä Suomessa. Miten olisi työn hinnan kanssa?

Käyttäjän RitvaSaarinen kuva
Ritva Saarinen

Edellinen hallitus teki selvityksen yritystuista, jotka maksamme verorahoistamme, 4,6 miljardia (siis 4 600 000 000 €) vuodessa, ja näistä vain 810 miljoonaa on tehokkaita ja 845 miljoonaa suorastaan haitallisia. Nykyhallitus, EK, eikä Akavan ekonomit ole hiiskahtaneetkaan tästä potista, josta voisi perkaamalla säästää ihan eri luokassa kuin nyt nykyhallitus tekee ja rokottaa pienituloisia veronmaksajia, ja siirtää palkan saajilta vielä 3 miljardia yrityksillemme, siis tuon 4,6!miljardin lisäski. Tämä ei ole länsimaista demokratiaa tukea tällasilla summilla yrityksiä, varsinkin kuin vain murto-osa tästä tuesta on tehokasta. http://www.hs.fi/talous/a1431921950807

Myös Kauppalehti julkais tutkimuksen yritystemme tilasta paperilehdessään (ja näköislehdessään online). Vain 8,3% yrityksiämme on huippukunnossa (joista olemme saaneet lukea tänä kesänäkin) ja 8,7% yrityksistämme on jopa riskiyrityksiä, ja loput siltä väliltä

Siihen faktatietoon kuuluu myös yritystemme yksikkökustannukset, jotka Eurostartin tilastojen mukaan ovat paremmat kuin Saksassa ja samaa luokkaa Ruotsin kanssa. Kuitenkin nykyhallitus ja EK käyttävät koko ajan vanhoja tietoja parin vuoden takaa. Suomen kilpailukyky sukelsi Vahasen. ja Kataisen hallituksen aikaan, kun EK halusi liittokohtaiset sopimukset, jotka johtivat yritysten yksikkökustannusten huimaan nosuun. Nyt useampana vuotena on ollut maltilliset tuloratkaisut, ja Saksan ja Ruotsin kilpailuetu on saavutettu ja Saksan jopa ohitettu.

Käyttäjän MikaAro kuva
Mika Aro

"Tätä käsitystä tukee myös Eurostatin vuoden 2015 marraskuussa julkaisema tilasto,"
ainakin mun kalenteri kertoo että nyt on Syyskuu 2015

Eli miten Márraskuu 2015 tilasto on jo nyt saatavilla.

meni jo copy paste uutisoinnista se loppukin maku. ja mihin tarvitaan tekstin tarkastajia

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä kysymys. Sanassahan oli linkki lähteeseen ja kyse on tosiaan maaliskuusta. Jokin ajatuskatko varmaan tullut kirjoittaessa. Kiitos huomautuksesta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tänään myös Taloussanomat antoi oman panoksensa aiheeseen,

Suomi on kolmanneksi dynaamisin talous – paras Euroopassa

Suomen heikkouksia ovat varsinkin väestön ikääntyminen ja investointien vähyys.

"Suomi on maailman kolmanneksi dynaamisin talousympäristö, tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö Grant Thorntonin tutkimuksesta selviää. Dynaamisuus tarkoittaa yritysten toimintaa ja kasvua tukevaa talousympäristöä.

Suomen edellä ovat vain Singapore ja Israel. Australia jakaa Suomen kanssa kolmannen sijan. Suomi on siis Euroopan maista dynaamisin. Suomi nousi listalla kaksi sijaa edellisestä tutkimuksesta."

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/09/1...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset