Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

VVO:n karmaisevat luvut julki

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva: EPA / All Over Press

Vuokra-asuntoja välittävä VVO-yhtymä Oyj julkaisi taannoin tuoreet lukunsa. Markkinanäkymät vaikuttavat myönteisiltä, sillä VVO:n tulos ennen veroja kohosi huhti-kesäkuussa 64,1 miljoonaan euroon. Viime vuoden vastaavana ajankohtajana tulos oli vain 29,7 miljoonaa euroa.

Yhtiön liikevaihdon kerrotaan parantuneen tuntuvasti. Liikevaihto nousi 92,3 miljoonaan euroon aiemman vertailukauden 89,1 miljoonasta eurosta. VVO:n mukaan liikevaihtoa kasvatti ennen kaikkea vuokraustoiminnan tuottojen kasvu. Nettovuokratuotto oli hurjat 57,8 miljoonaa euroa, joka on 62,7 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Vaikka vuokra-asuntojen markkinanäkymiä hankaloittavatkin Suomen talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus ja työllisyyden heikot näkymät, pyyhkii yhtiöllä päällisin puolin hyvin. VVO uskoo vuokra-asuntojen kysynnän pysyvän nykyisellä hyvällä tasolla. Ja niin uskon muuten minäkin.

Ei se mikään salaisuus ole, että Suomessa asuminen on kallista. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa ja niiden positiivisen vaikutuskehän sisäpuolella asuntojen hintakehitys on ollut päätä huimaavaa. Pari vuotta sitten asuntojen hinnat alkoivat onneksemme kuitenkin laskemaan, ja trendin uskotaan jatkuvan myös tänä vuonna. Valitettavasti hintojen laskun myönteinen vaikutus ei ole yltänyt missään vaiheessa pyydettävien vuokrien määrään. Päin vastoin, vuokrien uskotaan nousevan myös tänä vuonna noin kahden prosentin verran.

Tilanne on sietämätön. Vuosittain nousevat vuokrakustannukset heijastuvat suoraan valtion jakamiin asumistukiin, joiden määrä on kasvanut  keskimäärin noin 7 prosenttiyksikköä vuodessa jo muutaman vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2014 asumistukia maksettiin 1, 523 miljardia euroa, joka oli yli sata miljoonaa enemmän kuin edeltävänä vuotena. Vuoteen 2008 verrattuna summa on tällä hetkellä jo noin 33 prosenttia suurempi.

Myös toimeentulotuesta valuu leijonanosa asumiskustannuksiin. Esimerkiksi Helsingissä toimeentulotuesta maksetaan yksin asuvalle henkilölle asunnon kokoa ja kuntoa katsomatta jopa 508 euroa vuokraan. Sosiaalitoimen mukaan kohtuullisena vuokratasona pidetään 675 euroa. Tämä on hyvin todennäköisesti vähentänyt halpojen asuntojen tarjontaa vuokramarkkinoilla. Ei kukaan suostu vuokraamaan yksiötään alle 600 eurolla, kun valtiolta on mahdollisuus saada huomattavasti tuntuvampikin korvaus. Kyse on puhtaasta tulonsiirrosta, jossa veronmaksajien rahat valuvat valtiolta varakkaille sijoitusasuntojen omistajille ja vuokrafirmoille.

Vaikeimpaan välikäteen eivät kuitenkaan jää tuensaajat, vaan pieni- ja keskituloiset jotka ovat tukiverkoston ulkopuolella. Hyvää tarkoittavalla toiminnallaan valtio vääristää maamme vuokrakustannuksia. Tämä ajaa palkansaajat entistäkin tukalampaan saumaan, kun ostovoima sulaa silmien edessä asumiskustannuksiin. Vaikka osa heistä saisikin yleistä asumistukea, jää vuokratason kohoaminen lopulta kokonaan heidän tappiokseen, kun vuokrat ovat asumistuen hyväksymien vuokrien yläpuolella, eikä valtio ole valmis kompensoimaan kohonneita vuokria palkansaajille.

Tämä puolestaan johtaa väistämättäkin siihen, että työssä käyvät ihmiset joutuvat muuttamaan kuntakeskusten ja kaupunkien rajamaille, kun taas toimeentulotuen varassa elävät, jotka eivät ole niin riippuvaisia vuokran suuruudesta, jäävät työpaikkojen läheisyyteen eli ytimeen.

Suomen tulisi katsoa enemmän mallia Ruotsista. Läntisessä naapurimaassamme vuokria säädellään tukikatolla. Asumistuen ja toimeentulotuen korotukset eivät valu samalla tavalla vuokrankorotuksiin kuin Suomessa. Suomikin voisi lieventää toimeentulotuen vuokramarkkinoita vääristävää vaikutusta alentamalla esimerkiksi suurimpia hyväksyttäviä asumismenoja eli kattovuokria tai jäädyttämällä niiden kasvuindeksin. Jos valtio ei ole valmis tulemaan vuokrakustannuksissa enempää vastaan, niin eivät ne silloin voi alituiseen noustakaan. Ihmisiltä loppuvat pian rahat kesken, kun maksukyky ei pysy enää kohoavien asumiskustannuksien perässä.

Kohtuus se tulisi kaikessa olla. 

 

Muuta aiheesta:

Puhkeaako Suomen asuntokupla?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Aiheeseen liittyvää:

"Ekonomistien mukaan Suomessa ei siis ole asuntokuplaa, mutta jotain kyllä on vinksallaan, kun tavallisella palkansaajalla ei ole mahdollisuutta ostaa asuntoa kestävällä pohjalla, mutta varaa ei olisi oikein vuokrallakaan elää. Kutsukaa sitä miksi ikinä sitten haluattekaan."

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188246-puhke...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kukapa omistaa vvo:n? Ei kai valtio tee tällaisten omistajien etuja heikentävä päätöksiä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Vuokra-asuntopuolella kasvukeskuksissa tahkotaan kovaa rahaa myös yksityishenkilöiden puolella. Tiedän ihmisiä, jotka jäivät eläkkeelle 40-vuotiaana, kun sattuivat ostamaan Helsingistä asuntoja tuossa vuosituhannen vaihteessa - puolin ja toisen vuosikymmeniä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Hattua pitää heille nostaa. Itse en ole osannut sellaisiin lähteä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ammattiliittojen lypsylehmähän se on. Facebookin puolella eräs kaverini kysyikin, että miksiköhän ay-liikkeen yrityksiltä vaatima vastuu ja kohtuus ei ole ulottunut omaan lehmään saakka.

Käyttäjän PanuHmri kuva
Panu Hämäri

VVON:n yksi suurin omistajaryhmä on ammattiliitot, jotka saavat VVO-tulonsa verovapaina käyttöön...

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Taitaa tuo asumistuki olla niin tärkeä rahoituskonsti eläkeyhtiöille ja ammattiliitoille ettemme tulee näkemään sen leikkausta ennen kun tää laiva karahtaa kunnolla karille.

Loistava aihe blogille! Tämä(kin) koplaus pitäisi saada paremmin ison yleisön kuuluviin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos, Vesa!

Sillä minä vähän kirjoitinkin, että jos joku oikea toimittaja ottaisi aiheesta kopin. Turbiiniasentajana ja nykyisenä opiskelijana sitä on turha täältä huudella.

Moni koki, että tämä oli hyökkäys vähempiosaisia kohtaan. Sitä tämä missään nimessä ei ollut. Järjestelmä on vääristynyt, enkä minä siitä työttömiä tai sosiaali- ja toimeentulotuen varassa eläviä ihmisiä syyllistä. Syy on valtiossa, joka tämän antoi tapahtua. Ja joka tätä ilmiötä ruokkii.

Asumistuki pitäisi miettiä toisenlaiseksi, sillä nythän voidaan aika pitkälti pitää nämä vuokrat pilvissä. Tämä on tosiaankin ongelmallinen, kun sen on annettu jatkua liian pitkään. Kuten tuossa tekstissäni totesin, niin ainoa tapa selvitä tästä ja elvyttää vuokramarkkinat kestävälle tolalle, on niiden romauttaminen. Tottakai ensimmäinen aalto joutuisi sijaiskärsijäksi. Se on sanomattakin selvää, mutta toisaalta tämän jälkeen koko järjestelmä kävisi läpi rakenteelliset uudistukset joka ovat ennemmin tai myöhemmin pakollisia. Ruotsissa malli on osoittautunut toimivaksi.

Tai sittenhän tuki-indeksit voitaisiin jäädyttää. Ja pitkäksi aikaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jos kirkkoon kuuluvalla ihmisellä on 2000 euron tulot ja hän asuu Helsingissä, niin veroprosentti nousee noin 26,0 - 26,6 prosenttiyksikköön. Nettona tulee siis 1468 euroa. Tästä maksetaan sitten päälle se 700 euroa yksiön vuokraan, jolloin käteen jäävä osuus on noin 768 euroa.

Jos töistä taskun pohjalle tosiaan jää vain tuon verran, niin melkein kannattaa tänä päivänä vietää ennemmin aikaa kotona hummaillessa. Töissä kaikki maksut kaatuvat sinun harteillesi. Puhutaan kannustinloukoista, ja minusta ne ovat kyllä täyttä todellisuutta. Vaikka kyllähän tuo työttömyyskin rehottaa nykytilanteessa.

Onhan se silti selvää, että jos 675 euroa maksetaan valtion puolelta joka tapauksessa, niin sitä halvemmalla et varmasti luukkua löydä. En usko, että tilanne on sen parempi muuallakaan Suomessa, vaikka tottakai heittelyä löytyy eri kuntien välillä.

Tuo pääkaupunkiseudun hintakehitys on kyllä ollut kauheaa katsottavaa, kun Helsinkiin muuttaessani vuonna 2004 löytyi usein vielä 400 euron yksiöitä - ja halvempiakin - niin tänä päivänä ei yhtä ainuttakaan. Olen nimittäin seuraillut viime aikoina. Tilastothan osoittivatkin, että asumistukien määrä on kasvanut 33 prosenttiyksiköllä sitten vuoden 2008. Tämä kaikki on valunut vähentämättömänä vuokrien korotuksiin ja asuntojen omistajille.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #9

Ilouutinen! Asumistukeen tulee ensi syyskuun alussa ansiotulovähennys. Palkka- ja yrittäjätulosta vähennetään 300 € asumistukea laskettaessa. Katsoin KELA:n laskurilla, että 2000 €:n tuloilla ja 700 €:n vuokralla alkaa nyt saada 88 €/kk asumistukea.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Asumistukea tarvittiin kun vuokrasäännöstelystä luovuttiin.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Asumisen subventiot on iso rahareikä tässä maassa ja silti siitä ei puhuta.

Pätisköhän tähänkin sama vanha lause? Seuraa rahaa.
Kuka hyötyy ja millanen "maan tapa" mahtaa löytyä jos seuraa tarpeeksi pitkälle?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #22

Mitäs luulet, johtavatko jäljet eri puoluetoimistoihin tai niiden hallinnoimiin yrityksiin....

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Asumistuen ja toimeentulotuen asumislisä pitäisi poistaa ja korottaa könttänä tukitasoja. VATTin selvityksessä jokainen tukieuro nostaa vuokria yli 50c. Ihan helvetin typerää touhua.

Veronmaksajat maksavat lystin kahteen kertaan. Ensin veroina toisten etuudet ja sitten kohonneina vuokrina. Ja koko tuen logiikka on muutenkin kiero: saat sitä enemmän rahaa mitä kalliimmin asut. Päinvastoin veroeurojen säästämisestähän pitäisi palkita. Mitä edullisemmin asuu, sitä enemmän saa rahaa muuhun.

Antti Jokela

Niin tai sitten kunnan pitäisi siirtää toimeentuloasiakkaat kunnan omistamiin vuokra-asuntoihin tai, jos niitä ei ole tarpeeksi, kunnan osoittamiin kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin. On selvää, että kunnat saavat vuokrattua halvemmalla myös markkinoilta, koska ovat luotettavan maksajan maineessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei ole mitään "kohtuuhintaista". On markkinahinta. Kaupungin etu olisi asuttaa ensin työntekijät ja sitten muut. Helsinkiin tarvittaisiin pikaisesti lisää työvoimaa mutta kustannustasosta johtuen tänne tulee vain ei-työvoimaa jonka ei tarvitse huolehtia vuokran määrästä.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #25

"Ei ole mitään "kohtuuhintaista". On markkinahinta."

Tjaa, käsittääkseni kohtuuhintainen ja markkinahinta eivät ole toisiaan poissulkevia. Markkinahinta voi olla kallis tai halpa. Miksei siis myös kohtuuhintainen?

Vuokra-asuntoja on tarjolla monilla markkinoilla: kuntien vuokra-asunnot, korkotuetut ja vapaat. Kaikilla on omat hintansa. Viimeksi mainitulla kalleimmat ja ensin mainituilla kohtuullisemmat, koska niitä säädellään.

Ehkä säädeltyjä ei pitäisi laskeakaan markkinahintaisiksi. Mikäli tarkoitit kommentillasi pelkästään vapaita markkinoita, niin niilläkin hinta voi olla kallis, kohtuuhintainen tai halpa. Kysyntä ja tarjonta ratkaisee. Yleensä keskustassa on kalliimpaa kuin lähiössä tai haja-asutusalueella.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #32

Pitäisi olla eri tasoisia asuntoja eri puolilla maata JA ihmisillä selkeät vaihtoehtoiskustannukset. Eli asumiskuluista säästetty euro olisi euro muuhun kulutukseen. Sääntely on vain sitä että joku kuvittelee tuntevansa asiakkaiden tarpeet paremmin kuin asiakkaat itse. Se että sääntelemme kaikki asunnot esteettömiksi ja kaikkialle subventoituja autopaikkoja, aiheuttaa valtavan hyvinvointitappion.

Se että A saa kunnan suurissa arpajaisissa hyvältä paikalta asunnon reilusti markkinahinnan alle on epäreilua. Minä muuten voitin näissä arpajaisissa ja kämpän vuokra on 20% markkinahinnan alla. Silti systeemi pitäisi mielestäni purkaa.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #34

Totta. Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mukaan "pakolliset autopaikat maksavat noin 400 euroa jokaista asuinneliötä kohti, väestönsuojat vajaat 300 euroa per neliö ja täydellinen esteettömyys vajaat 300 euroa neliöltä. Uudet energiansäästövaatimukset ovat puolestaan nostaneet neliöhintaa 3–4 prosenttia eli noin 100 euroa neliöltä. Puhutaan siis tonnin lisälaskusta neliötä kohden."

http://www.taloussanomat.fi/rakentaminen/2011/05/0...

Sääntelyssä toimii ns. law of unintended consequences, eli julkishallinnon Murphyn laki, jonka mukaan hyvät tarkoitukset eivät toteudu - ainakaan niin kuin oli suunniteltu.

http://www.nytimes.com/2012/02/17/us/san-francisco...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nythän hallitus meinaa luopua eläkeläisten asumistuesta. Monet aso- tai vuokra-asunnossa asuvat mummot joutuvat muuttamaan pienempään asuntoon.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Mielestäni ehkä väärä osoite aloittaa purkutalkoot. Todella väärä.

Kansan Uutiset sivusikin kai tuota, http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/338023...

Pauli Leinonen
Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Noin vuosi sitten bloggasin SATO:n rahastuksesta:

SATO tahkoaa roimat liikevoitot vuokratuloista
1.8.2014 21:13 Mikko Ahola

Kotimaa

29 kommenttia

Vuokrien hinnat pääkaupunkiseudulla ovat tuskallisen korkeat. Yksi suuri vuokranantaja pääkaupunkiseudulla on SATO. Alkuvuonna SATON liikevaihto nousi 159 miljoonaan euroon. Liikevaihdosta vuokratuottoja oli 121 miljoonaa euroa. Liikevoittoa kertyi alkuvuonna 116 miljoonaa euroa.

Aika mukava liikevoitto.

Alunperin SATO:n nimi tuli sanoista "sosiaalinen asuntotuotanto".

Vuonna 2011 SATOn taseen loppusumma oli 1.7 miljadria €.

SATOn omistavat nykyisin vakuutusyhtiöt.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Nimi kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Voi herran pieksut!

Antti Jokela

"VVO:n karmaisevat luvut julki"

Mitä karmaisevaa VVO:n luvuissa oli?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kovaa tulosta tehdään, ja pääosin valtion kassasta. Oletko muuten Antti Jokela, jonka tunnen lukiosta? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun ei kuvaa näy.

Erityisesti vieroksuttaa, kun kyseessä on yritys tällaisen historian kera.

Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO syntyi vuonna 1969 maaltapaon vuosina. Suuret ikäluokat muuttivat maalta kaupunkeihin ja yhtiö perustettiin täyttämään vallitsevaa asuntopulaa. VVO:n perustajia olivat Helsingin asuntokeskuskunta Haka, eri ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike. Yhtiö toimi osuuskuntana kunnes se yhtiöitettiin 1990-luvulla.

- Wikipedia

Sato repii kuitenkin maton alta.

Keskustelua aiheesta löytyy myös täältä: https://www.facebook.com/maasikainen/posts/1015351...

Antti Jokela

"Kovaa tulosta tehdään, ..."

Pääomavaltaista liiketoimintaa, jossa liikevoiton kuuluukin olla iso, koska rahoituskulut ovat suuret. Tietenkin omistajat näyttävät nostavan osinkoina tilikauden voiton verran...

Periaatteessa on kuitenkin hyvä, kun joku rakentaa vuokra-asuntoja. Niistähän on jatkuva pula.

"...ja pääosin valtion kassasta."

Viittaat ilmeisesti korkotukilainoihin? Niillä rakennettuihin asuntoihin pääsee tarveharkinnan perusteella. Muihin asuntoihin rahoitus hankitaan kai markkinoilta.

"Oletko muuten Antti Jokela, jonka tunnen lukiosta?"

Enpä tunnusta.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

On suorastaan kummallista, että yksikään päättävä taho ei ole halukas puuttumaan nykyisenlaiseen asumisella rahastukseen. Valtion ja kuntien taloutta rasittavat valtavat asumiskulujen subventiot. Siitä huolimatta aihe tuntuu olevan arka, eikä sitä lähdetä selvittämään.

Tulee mieleen, että kuinka paljon myös päättävällä taholla on sormensa pelissä, eli hyötyvätkö yleishyödyllisten vuokratalojen (VVO, SATO)voittomarginaaleista.

Kunnalliset vuokranantajat perivät asukkailtaan 10%:n suuruista korjausrahaa, jonka ARA on siunannut omalta osaltaan. Olin yhteydessä ko. aiheesta ARAn johtoon, josta todettiin, että eihän se moraalisesti ole oikein, mutta näin on päätetty toimia. Kysyjälle jäi melko halju olo!

Nyt hallituksella olisi otollinen hetki pysäyttää kieroutunut asuntopolitiikka ja palauttaa asumiskulut asukkaiden maksukykyä vastaavalle tolalle. Näin valtio ja kunnat säästäisivät miljardeja, eivätkä vuokrarahat valuisi VVO:n tai SATO:n miljoonavoittoihin. Voittoja tuloutettaneen lopulta omistajatahojen varallisuuden lihavoittamiseen.

Nyt eläkeläisten asumistuen muuttaminen yleisen asumistuen tasolle, on vain kosmeettinen hipaisu, jolla valtion kestävyysvajetta pyritään tukahduttamaan.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Myös Pauli Vahtera on kirjoittanut aiheesta seikkaperäisesti. PKS:lla asuntotuotanto lähti eriämään tarpeesta vuonna 2003. Se viitoittaa koko maan suuntaa osaltaan. Tarvitsemme lisää asuntoja ja kilpailua. Ilman tätä ongelmaa ei tarvitsisi puhua kilpailukyvyn ongelmista. Mokattu asuntopolitiikka.

Arttu Alila

Asikaisen kirjoitus on sinänsä tarpeellinen keskustelun pohjaksi laajemmiinkin. Ikävän sivumaun siihen tosin tuo ensimmäinen kappale, jossa puututaan vain VVO:n liiketoiminnan lukuihin. Sivumakua lisää se, ettei Asikainen kirjoituksessaan itse siihen kummemmin viittaa vaan pyörittelee asiaansa muilla tiedoilla.

Ei ole ensimmäinen, tuskin viimeinenkään kerta, kun VVO otetaan julkisen nälvimisen kohteeksi. Mikko Kangasoja aivan oikein viittaa kaikkien alojen asiantuntija Pauli Vahteran taannoiseen, lähes romaanin pituiseen VVO-solvaukseen, jossa maamme vuokratalo-asumisen taloudelliset ongelmat pantiin yksin VVO:n piikkiin ja jossa po. yritys lopulta poljettiin alimpaan helvettiin.

Vaikka VVO:n merkittäviin omistajiin muiden ohella kuuluukin ay-liittoja, esitän kysymyksen, miksi ay-liike ei saisi harjoittaa yritystoimintaa? Jos mitä, niin yrittäjyyttä suorastaan vaaditaan valtiovallan ja kaiketi lähes jokaisen puolueen toimista, sitä tuetaan starttirahoilla, annetaan maksutonta lakineuvontaa, jne. Suomi on kummallinen maa - ay-liikkeelle ja tai valtiolle ei ole soveliasta toimia yrittäjänä ja jos sattuu toimimaan, hintojen tulisi jostain kumman syystä olla hyväntekijätasoa.

Toinen kysymys on, miksi juuri VVO:n pitäisi olla jonkinlainen hyväntekijä ja asuttaa kansaa yli 40.000:ssa asunnossaan "alle torihintojen"? Miksi samaa ei vaadita vaikkapa jo täällä mainitulta SATO:lta - tai tuntemaltani sijoittajalta, jolla on 22 asuntoa ns. hyvissä postinumeroissa ja joissa luukuissa pystyy asumaan vain diplomaattistatuksella.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ihan hyvä huomio, Arttu.

Itse asiassa VVO tuli esiin, koska ko. yhtiö julkaisi tietonsa eilisessä Kauppalehdessä (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vvo-vuokra-asunt...), ja olen halunnut kirjoittaa tästä vääristymästä jo muutaman vuoden ajan. Nyt tuli sopiva rako. Tähän yllytti entisestään se huomio, että samalla sivulla oli myös uutinen, jonka mukaan pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jälleen laskussa (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/asuntojen-hinnat...).

Se olisi voinut olla SATO tai vaikkapa yksittäinen sijoitusasuntojen omistaja, joka esiintyy lehtien palstoilla. Ei tässä ole mitään eettisyysmittareita, kun kaikki pelaavat samoilla napeilla.

Järjestelmä on ongelma. Ei vika ole VVO:ssa, ei edes SATOssa, vaan luomassamme järjestelmässä. Kirjoitin aihetta sivuten myös alkuvuodesta, mutta olen jälkikäteen perehtynyt tähän asiaan hieman paremmin: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188246-puhke...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ay-liikkeen businesta veronmaksajien rahoin ja liiketoiminnan varat verovapain varoin.

Ristiriitaa kerrakseen talousongelmissa kärvistelevään maahan.

Arttu Alila

Tämähän menee jopa niin hauskaksi, että taidankin kiitellä veli Asikaista kirjoituksesta.

Lauri Kiiski paljastaa oitis sen lähes ikiaikaisen ja yhä kasvavan kaunan, jota ay-liikkeen sijoitustoimintaa kohtaan tunnetaan. Samalla jätetään kertomatta, että työnantajaliittojen keräämät, niinikään verottomat sadat miljoonat työnantajilta ovat niinikään poissa siitä samasta kassasta, johon ammattiliittojen rahoja toistuvasti vaaditaan. Se, miten EK liittoineen on veroista vapaita jäsenmaksujaan sijoittanut, ei taida olla julkisessa tiedossa eikä niistä juuri edes keskustella - paitsi tietenkin se, että rahoilla perustettu säätiö ruokkii vaaleissa mahtisummilla juuri niitä käsityksiä, joilla vain ay-maksuja mangutaan valtion kassaan.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Arttu Alila

Nyt sinulla on erinomainen tilaisuus tuoda faktat esiin EK:n verovapaista eduista ja kaikkien suomalaisten verottomien säätiöiden maksamista mahtisummista vaalien ehdokkaille, vaikka blogin aihe on verorahoilla tuetun "sosiaalisen" asuntotuotannon voitot.

Sijoitustoiminta on järkevää. Sitä ei pidä rajoittaa, mutta VVO ja SATO voisivat edes poistaa rehellisyyden nimissä asuntotuotannostaan sanan "sosiaalinen". Sosiaalinen sisältää mielikuvan voittoa tuottamattomasta toiminnasta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Täytyyhän ay-liikkeellä olla tuottava tulonlähde siltä varalta kun ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus poistuu.

Verovähennysoikeuden poistuminen johtaa eittämättä kymmenien tuhansien jäsenten katoon.

Tässä on muuten juttu Pauli Vahteran tutkimuksesta "sosiaalisesta" asuntotuotannosta.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/1...

VVO maksoi tänä vuonna osinkoa 22,2 miljoonaa euroa. Tästä 14,4 miljoonaa euroa maksettiin ay-liikkeelle. Mihinkähän nämä rahat käytetään. Varaudutaanko rahalla yleislakkoon, joka masinoidaan, jotta Suomi saadaan lopullisesti polvilleen. Ay-liikkeen logiikka on mielenkiintoinen. Ei haittaa, vaikka suomalaisten yritysten työpaikat tuhoutuvat, koska vuokrista saadaan ay-johtajien palkat maksettua. Ja vuokrat maksettaisiin asumistukina eli valtio ottaa lisää velkaa.

Kun yhtiöllä on varaa maksaa runsaskätiset osigot, on täysin kohtuutonta, että valtio tukee asuntotuotantoa muka sosiaalisin perustein.

VVO maksoi viime vuonna 339 työntekijälleen keskimäärin 4179 euron kuukausipalkkaa. Kapitalisti SATO pani vielä paremmaksi, 5020 euron keskimääräinen kk-palkka. AY-liikkeen pitää korottaa vuokria, jotta palkat saataisiin kilpailukykyisiksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mikä on tuo VVO, ja kuka sen omistaa?

Missä suhteessa luvut ovat karmaisevia?

Mitä asialle voisi tehdä?

Laajan vuokrasäännöstelyn seuraukset näkyvät Harlemin rakennuskannassa USA:ssa.

Käyttäjän JussiLehtinen kuva
Jussi Lehtinen

Kannattaisiko noita esitettyjä lukuja hieman tutkiakin,ennen kuin julkaisee. Minä tarkistin ja aikalailla poikkesivat tässä kirjoituksessa esitetyistä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Laita ihmeessä linkkiä tarkempaan yritysdataasi, sillä pelkkää sanaasi en usko.

Kommenteista löytyy myös linkki arvostetun kauppalehden artikkeliin, josta luvut tuevat julki. Tottakai jos tarkistat yrityshakupalveluista, niin siellä näkyy tilastoissa myös viime vuosina tehdyt suuret investoinnit, joista VVO iteskin taannoin puhui.

Pertti Nurminen

Istuin aikanaan pariin otteeseen VVO:n hallituksessa. Ammattiliitot valvoivat silloin tarkoin satsauksiaan kohteiden omarahoitusosuuksiin, edellyttäen jäsentensä käyttöön vastaava asuntokiintiötä. Nyt ay -liike puhuu sijoituksistaan ja niistä huolehtimisesta. VVO:n ja Saton voitot ovat toistaiseksi jääneet kotimaahan, mutta valuvat jo jälkimmäisen osalta osin ulkomaille. Yhteiskunnan näkökulmasta satsataan enemmän asumisen tukiin kuin Aran tuotantotukiin (1.285 Mrd e/2014), joista iso osa on viime vuosina jäänyt vielä käyttämättä. Pk - seudulle on syntymässä nyt uusi toimintamalli, joka tuottaa vuokra-asuntoja 12-13 e/m2/kk vuokrilla. Tosin työsuhdeasunnoiksi, mutta mikään ei estä toiminnan laajenemista sosiaaliseen asuntotuotantoon. Kuntien omat asuntotuottajat toimivat hyvin ja edullisesti, mutta niiden tuotantoa on rajoitettu poliittisin päätöksin. Yksityisille toimijoille ei löydy tontteja, vaikka tuottajia (Y-Säätiö, A-Kruunu ym) olisi nykyehdoinkin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Eikös näin pidä ollakin? Suuntaushan on juuri se, mihin kansa on vaaleissa halunnut asioita hoidettavan: pois "impivaaralaisuudesta" ja kohti ylvästä markkinataloustulevaisuutta libertarismin hengessä.

Sitä olemme saaneet, mitä olemme viimeiset 30 vuotta olleet tilaamassa.

Itku ja hammasten kiristys pois! Istukaa ja nauttikaa - toiveet ovat täyttymässä: Köyhät kuriin!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomen korkea hintataso asumisessa ja peruselintarvikkeissa tekee kilpailukyvylle haittaa asettamala suomalaiset huonompaan asemaan koska palkka menee pääosin asumiseen ja ruokaan. Suomalaisten palkkoja on vaikea laskea kuten Saksassa tehtiin kilpailukyvyn nimissä viime vuosikymmenen alussa koska valtion pitäisi sitten subventoida asumista asumistuella ja elämistä toimeentulotuella, eli valtion menot vain kasvaisivat.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Saksassa useat vuokranantajat pitävät kuulemani mukaan nyrkkisääntönä sitä, että vuokran suuruus saisi olla vain 1/3 -osaa palkasta. Jos tämän ylitse mennään, niin vuokrasopimusta tuskin syntyy.

Suomessa 2/3 -osaa taitaa enemmänkin olla normi kuin poikkeus.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Suomessa asumiskulut saattavat nousta 50%:iin nettotuloista! Erityisesti yhden asujan taloudet ovat tästä syystä heikoilla! Läpivalaisua näihin tarvitaan.

Kannattaa myös seurata maksuhäiriöisten määrää - sieltä löytyy karua kieltä ihmisten hädästä. Pikalainoilla ja kulutusluotoilla alkuun maksetaan mm. asumiskuluja, kunne tie on loppuun kuljettu. Seuraus tästä on ilmeinen - valtion asumistuki tai toimeentuloluukku.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #40

Mnjaa...Mikä olisi sitten se sopiva prosentti? Entä sopiva prosentti ruokamenoihin?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #48

"Mnjaa...Mikä olisi sitten se sopiva prosentti?"

Varmaankin pienempi.

Yossi Smed

Saksa taitaakin olla ainoa EU-maa jossa ei minkäänlaista asuntokuplaa. Omakotitalon saa Hgin yksiön hinnalla omaksi ( esim.LÜbeck ). Jos on jotain mätää VVO:ssa, niin kukahan uhkaisi terveyttään ja alkaisi tutkia KAS:a ja ylihinnoiteltuja vuokria. Vaikka talot on valtion tuella jo maksettu velattomiksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Vähän sivuaa jo aihetta, mutta eipä sen niin väliä.

Eräästä toisesta kirjoituksestani lainaten,

"Kaikkiaan Suomessa on lähes kolme miljoonaa asuntoa ja omakotitaloa, mutta puolella niistä ei ole minkäänlaista markkina-arvoa. Viime vuonna (2014) Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna arvioi, että vain puolet kaikista nykyasunnoista sijaitsee tulevaisuuden asuntomarkkinoilla. Siksi vain nämä asunnot säilyttävät suurella todennäköisyydellä kaupallisen arvonsa, kun taas toiset ajavat heinälatojen asemaa.

Hänen lausuntoaan tuki PTT:n toimitusjohtajan Pasi Holmin maltillinen ja valistunut arvio, jonka mukaan jopa kolmasosa kaikista asunnoista olisi sellaisia, joissa on suuri riski ettei arvonnousua enää tule. Joka kymmenennen asunnon arvo laskee, totesi Holm tuolloin".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pauna puhuu löpiä päähänsä,, ja tietää sen. Tosiasia on, että jossain vaiheessa arvonnousua todellakaan ei enää tule. Se ei tarkoita, etteikö asunnoille olisi markkinoita tai markkina-arvoa. Markkina-arvo on olemassa kaikelle, aina. Myös heinäladoille Se että se arvo on tappiollinen, on kokonaan toinen juttu.

Kaikki, mikä menee ylös, tulee lopulta alas.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Nykyinen asuntokupla Suomessa perustuu 100 % rahoitusvalvonnan saamattomuuteen. Pankkilainsäädännön tiukentaminen ja seljentäminen siten, että pankkien yritysriski realisoituu lainamarkkinoilla, vähentäisi kuplan paineita ennen kuin se puhkeaa syliimme.

Mutta tällainen todellisten ongelmien todellinen ratkominen ei SSS:aa kiinnosta. Lässyttäminen "yhteiskuntasopimuksesta" on mediaseksikkäämpää. Ja uppoaa kansaan selvästi helpommin.

Pertti Nurminen

Suomessa on n. 90.000 as.oy:tä. Moni niistä sijaitsee paikkakunnalla, jossa asuntojen markkina-arvo on pudonnut negatiiviseksi, kun otetaan huomioon kertynyt korjausvelka. On arvioitu, että hinnan pudotessa alle 1.500 e/m2/kk ei taloja kannata enää korjata. Ennen pitkää edessä on vanhojen as.oyiden konkurssiaalto, kun asunnot jäävät tyhjiksi, kukaan ei huolehdi vastikkeestaa ja huoneistoja ei saa vuokrattua. Näillä paikkakunilla ollaan tilanteessa, jossa vuokra-asuminen on ainoa järkevä muoto. Tämän päälle samoilla seuduilla omakotitalot tyhjenevät ja ihmiset muuttavat aluekeskuksiin. Ja vielä tämänkin päälle maahan saattaa muuttaa vuosittain 20.000 -30.000 uutta asukasta, jotka on kyettävä integroimaan yhteiskuntaan. Hekin haluavat asua kaupungeissa. Vaikka nämä seikat hyväksyttäisiinkin kestää pitkään, ennen kuin toimenpiteet vaikuttavat. Yhteiskuntatoiminnan hitauden laki määrää päätösten syntymisen aikataulun ja rakentamisprosessin vuosikausien kesto niiden toteutumisen aikataulun.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"hinnan pudotessa alle 1.500 e/m2/kk ei taloja kannata enää korjata."

Öööö....miksi ei?

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Tärkeämpää kuin negatiivisten arvotusten miettiminen, on nykyisessä taloustilanteessa selviytyminen.

Tuskinpa suomalaiset haluaisivat palata yhteiskuntaan, jossa terveydenhuoltoa ei ollut, eikä koulutus kattanut kuin neljä ensimmäistä vuotta.

Matti Mötti

Suomalainen asumispolitiikka sitoi työntekijän turpeeseen siis asuntolainaan. Se toisaalta vaurastutti väestöä, mutta oli pois paremmista sijoituskohtrista sekä estää työvoiman liikkuvuutta.

Ay- like ja puolueet keksivät ikiliikkujan. Niiden liiketoiminta kuten asunnot perustuu verovapaisiin jösenmaksuihin, veroista tiettyihin asuntotuotantoon ja lopulta veroilla maksettuihin vuokriin. Kriisi syvenee maahanmuuttajien myötä.

Tähän päälle eri yritys- ja asumistuka käsittelevistä virkamiehistä aiheutuva trhottomuus. Osa tukiin kuluvista verorahoista valuu palkkoihin.

Ja nyt halutaan yksityisen sektorin palkat alas

Yossi Smed

Kyllä kuntien omistama KAS voidaan volyymiltään laskea VVO ja SATO:n rinnalle - siis nykyäänhän kunnat eivät omista asuntoja, vaan KAS:n osakkeita. KAS taas vuokraa 10% yli markkinahinnan näin on, yksityisellä sektorilla ( siis Todella Yksityisellä) vuokrat halvempia, mutta KAS:n "houkuttavuus" perustuu kylmään tosiasiaan, että louttotietoja ei kysytä. No, pääasiahan on se, että raha kiertää, mitä enemmän, sitä parempi, siinä on taseisiin helpompi piilottaa piilotukia kunnille (Kepu), AY-liikkeelle (joka elää jo omassa maailmassaan ), tai tuottoa vakuutusyhtiöille. Sehän tässä on kuitenkin kaikkein vinoimmillaa, että kaikki nämä asunnot on Suomen valtion tuilla rakennettu.
Heynolle: Olisi ihan mukavaa päästä tutustumaan Harlemin monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen, samalla voisi vierailla pres.Clintonin kirjastossa...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset