*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Talouspakotteet ovat tehottomia ja kalliita

  • Talouspakotteet ovat tehottomia ja kalliita

Yhdysvallat on jo pitkään käyttänyt ongelmatapauksissa ulkopoliittisena työkalunaan erilaisia pakotteita. Varsinkin taloudelliset pakotteet ovat olleet käytössä lukuisia kertoja, vaikka kukaan ei olekaan turvautunut niihin yhtä ahkerasti kuin presidentti Barack Obaman hallinto.

Talouspakotteiden pohjalla lepäävät merkitykset ovat olleet vaihtelevia. Yksi näistä oli Iranin paljon parjattu ydinohjelma. Viime vuosikymmeninä Iran laitettiin tiukkaan kauppasaartoon, kun Yhdysvallat onnistui houkuttelemaan myös muun maailman seuraamaan esimerkkiään, ja jäädyttämään Iranin öljynviennin sekä maan pankkitoiminnan. Ja tämä kaikki täysin tuloksetta. Vaikka Iranin ja Yhdysvaltain välit ovatkin parantuneet viime aikoina, kuljettiin ydinasesopimusta solmiessa lähes täysin Iranin ehdoilla.

Samankaltaista tukehduttamista on käytetty myös Pohjois-Koreaa vastaan lähes 65 vuoden ajan. Talouspakotteita lievennettiin vuosituhannen vaihteessa koskemaan vain aseteollisuutta, mutta Obaman valtakaudella niitä jouduttiin jälleen tiukentamaan maiden kiristyneiden välien vuoksi. Tulokset puhuvat tälläkin kertaa puolestaan. Pohjois-Koreassa on vallinnut diktatuuri sen perustamisvuodesta 1948 lähtien. Ja siellä se vallitsee vielä tänäkin päivänä.

Kuuba puolestaan on ehtinyt olla kauppasaarron alaisena jo 55 vuotta.

Yhdysvaltain ja Kuuban suhteet viilenivät, kun Fidel Castron johtamat vallankumoukselliset ottivan maassa vallan vuonna 1959. Kaksi vuotta myöhemmin USA yritti syöstä Fidel Castron hallituksen vallasta CIA:n kuubalaispakolaisista kouluttamilla joukoilla. Yritys kuitenkin epäonnistui ja vahvisti Kuuban vallankumoksen asemaa entisestään. Tulehtuneet välit johtivat myöhemmin Kuuban ohjuskriisiin, joka oli selkkaus kahden suurvallan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton, välillä. Virallisesti Kuubasta tuli Yhdysvaltojen vihollinen ja terroristivaltio vuonna 1962. 

Yli puoli vuosisataa myöhemmin Fidel Castro ja hänen veljensä Raul pitävät yhä valtaa Kuubassa, vaikka maan välit Yhdysvaltoihin ovatkin paranemaan päin. Viime joulukuussa Yhdysvallat ilmoitti halustaan normalisoida suhteensa Kuuban kanssa. Toistaiseksi neuvottelut ovat yhä kesken.

Jopa rutiköyhä Vietnam selvisi kauppasaarrostaan lähes 20 vuoden ajan, kunnes presidentti Bill Clinton sitten päätti vuonna 1995 diplomaattisten suhteiden normalisoinnista. Vaikka kapitalismin suuri ratas lähtikin vyörymään kohti Vietnamia, liputtaa maa edelleen yksipuoluejärjestelmän ja kommunismin nimeen.

Myös Syyria joutui pakotelistalle levottomuuksien puhjettua maassa vuonna 2011. Yhdysvallat, EU ja Arabiliitto asettivat Syyrialle tiukat pakotteet, joiden tarkoituksena oli hiillostaa istuva presidentti, Bashar al-Assad, alas valtaistuimeltaan. Toisin kuitenkin kävi ja al-Assad on pitänyt pintansa. Myöskään myöhemmin toteutetut varojen jäädyttämiset eivät ole johtaneet toivoittuihin tuloksiin. Presidentin lähipiiri on seisonut hänen rinnallaan uskollisesti.

Talouspakotteiden vaikutusta on liioiteltu alusta lähtien. Lähihistoriasta ei löydy yhtä ainoatakaan esimerkkiä, jossa kauppapakotteet olisivat johtaneet vallan vaihtumiseen tai poliittiseen suunnanmuutokseen. Näin tuskin käy Venäjälläkään.  Ne ovat yksinkertaisesti vain tehottomia ja kalliita. En usko hetkeäkään, että EU:n ja Yhdysvaltain määräämät talouspakotteet purisivat tarpeeksi lujaa Venäjään, kun kerran Kuuban kokoinen saarivaltiokin pystyy sinnittelemään 55 vuotta kauppasaarron alaisena.

Iranin, Kuuban, Pohjois-Korean ja Syyrian lisäksi Yhdysvaltain pakotelistalta löytyy maita kuten Bosnia ja Herzegovina, Irak, Jemen, Keski-Afrikan Tasavalta, Kongo, Kroatia, Libanon, Libya, Montenegro, Myanmar, Serbia, Somalia, Sudan, Valko-Venäjä ja Zimbabwe.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

En tosiaan ymmärrä, mitä tällä valikoivalla talouspakotetoiminnalla haetaan Venäjältä ja miksi unionin pitää leikkiä tätä peliä? Ei kait kukaan oikeasti usko että Venäjä vetäytyy Krimiltä koska pakotteet? Puhumattakaan vallan vaihtumisesta.

Suhteellisesti eniten pakotteista kärsii Viron talous, Suomi hyvänä kakkosena.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Nimenomaan, ja kun ottaa huomioon, että pakotteiden aikana amerikkalaiset yhtiöt ovat vain vetäneet sijoituksiaan pois Suomesta, niin aika yksin tässä ollaan. Samaan aikaan Venäjän vienti on romahtanut Suomen Tullin mukaan ainakin 34 prosenttia.

Jos tällaiseen vedetään väkisin mukaan, niin silloin pitäisi länsimaiden olla valmiimpia myös jelppaamaan kaveria, joka tukee heidän nahisteluaan.

"Suomi on kärsinyt suhteellisesti enemmän Venäjän talouden romahduksesta ja pakotteista kuin edes Venäjä itse, kun tarkastelemme amerikkalaisia suoria investointeja", Amcham Finlandin talousanalyytikko Matthew Wood sanoo tiedotteessa.

Keskiviikkona julkaistun Transatlantic Economy -raportin mukaan yhdysvaltalaiset yritykset ovat vetäneet suoria investointeja Suomesta pois noin 135 miljoonan euron edestä vuonna 2014". - HS, 18.3.2015

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kaiken lisäksi olen sitä mieltä, että tuollaiset pakotteet ja kauppasaarrot johtavat väistämättäkin syvempään poteroitumiseen pakon edessä, kun omavaraisuutta tulee lisätä ja se lähtee kasvuun. Tämä taas kiristää välejä ja aiheuttaa entistäkin kärkkäämpiä vastakkainasetteluja.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

"Talouspakotteet ovat tehottomia ja kalliita"

Samaa mieltä. Ja epäinhimillisiä.

Siis diktatuureissa talouspakotteiden mekanismi lienee saada kansa kapinoimaan diktatuuria vastaan kun ollaan tarpeeksi kurjistettu.

Tämähän on hirvittävää, kun otetaan huomioon paljonko sen kansan pitää kärsiä ennenkuin he ovat tarpeeksi kurjistettuja kapinoimaan. Ja en nyt äkkiä keksi maata missä talouspakotteet olisivat toimineet diktatuureissa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pohjois-Korea on hyvä esimerkki siitä, että aika paljon saadaan kurjistaa ennen kuin mitään tapahtuu. Syyriassakin kun alettiin kurjistamaan, niin loppujen lopuksi se johti militanttiin ääriryhmään, joka taistelee länsimaisilla aseilla.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Minusta pakotteet toimivat erinomaisesti ja niillä on merkittävä vaikutus Venäjän politiikkaan.

Pakotteet ovat tietysti yksi ja lähes ainoa keino millä maat voivat osoittaa mielipiteensä jonkun maan suorittamaa rymistelyä vastaan.

Pakotteiden vaikutus on tietysti hidasta, mutta tekee ajan kanssa tehtävänsä. Venäjä tulee seuraavien vuosien aikana kokemaan pakotteet erittäin kalliiksi kuten blogisti oikein toteaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ja niin tulee myös länsimaille - ennen kaikkea Suomelle. Jos tiedät jotain sisäpiirin tietoa pakotteiden konkreettisista vaikutuksesta, niin paljasta ihmeessä tietosi. Olen pelkkänä korvana. Itse olen käsittänyt, että ne ovat pääosin johtaneet vain lisääntyvään inhimilliseen kärsimykseen sekä välien kiristymisiin.

Suomessa pakotteet ovat kyllä toimineet. Taloutemme upposukelsi viime kvartaalilla viimeinkin. Onhan se odotettavissa ollut jo pitkään, mutta Venäjän kaupan tyrehtyminen oli se viimeinen naula arkkuun: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200342-euroa...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pohjois-Koreassa on edelleen hullu vallassa, Vietnami on kommunistinen ja Castrot istuvat Kuuban presidentteinä. Syyriassa on al-Assad. Tai ainakin niin kauan, kunnes jossain vaiheessa länsimaat päättävät pommittaa hänestä ilmat pihalle, niin kuin Gaddafista vuonna 2011.

..Tosin olihan Gaddafkin koskematon niin kauan kuin Venäjä häntä avoimesti tuki, ja hän toimi solidaarisena länsimaille. Afrikan unionin presidentti, jonka uskottiin rauhoittavan alueen levottomuudet ja sisällissodat. Bashar al-Assadia tukee muuten Iran ja Venäjä..

Ja jos jatketaan, niin Valko-Venäjäkään ei varsinaisesti ole demokraattisimmasta päästä oleva valtio, ja sanktioista huolimatta EU ja Yhdysvallat käyvät tarvittaessa maan kanssa kauppaa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Mä olen hieman koittanut selvitellä mitä ovat ne suomalaiset tai edes Suomessa valmistetut tuotteet jotka länsi nyt on asettanut vientikieltoon?
Käsittääkseni enemmän ne koskevat venäläisiä sotaan tavalla tai toisella osallisia yksityishenkilöitä.

Lisäksi ns kaksoiskäyttötarvikkeita mutta sellaisia ei Suomesta ole aiemminkaan Venäjälle myyty. No, toki jäänmurtajat voidaan laskea sellaisiksi. Ranska teki esimerkillisesti kaataessaan tukialuskaupat, meillä jäänmurtajien rakentaminen edelleen on lähinnä vastenmielistä.

Se että rupla vähän sakkaa ja ostajalta loppuu rahat on asia jolle me emme voi tehdä yhtään mitään.

Pakotteet tosiaan toimivat toivostusti Venäjän talouteen. Koska Ukrainan tilannetta ei voi kuitenkaan hyväjsyä, ovat pakotteet parempi keino kuin ryhtyä suoraan sotilaalliseen apuun Ukrainalle.
Omilla pakotteillaan Venäjä on eniten rankaissut omia asukkaitaan; siellä kun kotimaistenkin elintarvikkeiden hinnat nyt vähän soutelee kansan ulottumattomiin.

Jos joku suomalainen yritys jaksaa nyt itkeä maariskistä aiheutuneita tappioitaan niin maksakoon takaisin veronmaksajille vuosien ja vuosikymmenten aikana saamansa tuet. Jatkossa sitten omalla riskillä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #12

Siinä tapauksessa olet tullut täysin oikeaan paikkaan.

Ensin EU ja Yhdysvallat asettivat Venäjälle omia pakotteitaan. Aikansa märehdittyään Venäjä vastasi niihin asettamalla laajoja tuontikieltoja muun muassa elintarvikkeille, joita Suomesta on rahdattu Venäjälle aika ahkeraan. Tämä oli varsin luonnollinen vastareaktio, joka vahingittaa ennen kaikkea Venäjän EU:ssa olevia naapurivaltioita.

Hauskinta kaikessa on, että Venäjän ja Yhdysvaltain välinen kaupankäynti on reilusti ylijäämäinen Venäjälle. Asian voit tarkastaa Yhdysvaltain hallituksen viralliselta sivulta: https://www.census.gov/foreign-trade/balance/c4621...

EU:n ja Yhdysvaltain asettamat pakotteet:

1. Pääomamarkkinoita koskevat rajoitukset
Elokuun alussa voimaantullut asetus kieltää osallistumisen tiettyjen venäläisten rahoituslaitosten keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoittamiseen. Nyt kiellon piiriin on lisätty tietyt sotateollisuudessa tai öljyalalla toimivat venäläisyritykset. Yritykset luetellaan asetuksen liitteissä.

Kiellon piiriin kuuluvat myös näiden liitteissä lueteltujen yritysten EU-maiden ulkopuolella perustetut tytäryhtiöt sekä tahot, jotka toimivat näiden yritysten puolesta.

Lisäksi rajoitusta laajennettiin niin, että kiellon piirin kuuluvien rahoitusinstrumenttien erääntymisaika eli niin sanottu maturiteetti on nyt yli 30 vuorokautta aiemman 90 vuorokauden sijaan. Kielto koskee asetuksen voimaantulon jälkeen liikkeelle laskettuja instrumentteja.

Kiellon piiriin sisällytettiin myös uudet lainat ja luotot, joiden laina-aika on yli 30 vuorokautta.

Kiellon piiriin eivät kuulu sellaiset lainat, joilla rahoitetaan laillista vienti- tai tuontikauppaa.

2. Kaksikäyttötuotteiden vientirajoitukset
Elokuun alussa kiellettiin kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vienti Venäjälle tai Venäjällä käytettäväksi, jos ne voivat olla tarkoitettu sotilaalliseen käyttöön tai sotilaalliselle loppukäyttäjälle.

Vientirajoitusta laajennettiin nyt myös tiettyihin yrityksiin, jotka valmistavat tuotteita sekä siviili- että sotilaskäyttöön. Kiellon piiriin kuuluvat yritykset luetellaan asetuksen liitteessä. Myös tällaisiin liiketoimiin ja tuotteisiin liittyvän rahoituksen tai teknisen avun antaminen on kiellettyä.

Kielto ei kuitenkaan estä vientiä siviili-ilmailu- ja -avaruusteollisuuden tarpeisiin eikä vientejä, jotka ovat tarpeen EU:n alueella olevan siviilipuolen ydinalan kapasiteetin ylläpitämiseen. Kielto ei myöskään vaikuta ennen asetuksen voimaantuloa tehtyjen sopimusten täyttämiseen.

3. Öljynetsintään ja -tuotantoon liittyvät vientirajoitukset

Elokuun alussa kiellettiin tiettyjen tuotteiden vienti käytettäväksi syvänmeren tai arktiseen öljynetsintään ja -tuotantoon tai liuskeöljyhankkeisiin Venäjällä. Vientikielto on nyt laajennettu kattamaan myös tietyt palvelut kuten poraus,
koepumppaus, luotauspalvelut ja porauskaivon tuotantoon saattaminen sekä
kelluvien lauttojen toimittaminen jos ne on tarkoitettu syvänmeren tai arktiseen öljynetsintään tai -tuotantoon tai liuskeöljyhankkeisiin Venäjällä.

- Suomi on tiedettävästi myynyt Venäjälle raskasteollisuudessa käytettävää koneistoa, joista osa päätyy myös porausteollisuuteen.

Kiellon piiriin eivät kuulu sellaiset palvelut, jotka ovat välttämättömiä terveyttä tai ympäristöä vakavasti uhkaavien tilanteiden ennalta ehkäisyyn tai niiden vaikutusten lieventämiseen.

Kielto ei vaikuta ennen asetuksen voimaantuloa tehtyjen sopimusvelvoitteiden täyttämiseen.

4. Puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikielto
Puolustustarvikkeiden viennin rahoitusta koskevaa kieltoa tarkennettiin lisäämällä nimenomainen viittaus tällaisiin tuotteisiin liittyviin vakuutuksiin ja jälleenvakuutuksiin.

5. Henkilöihin ja yrityksiin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet
Neuvosto on lisännyt uusia henkilöitä niiden henkilöiden ja yhteisöjen luetteloon, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavien tai heikentävien toimien johdosta. Henkilöiden nimet luetellaan asetuksen liitteissä.

Näiden henkilöiden ja yhteisöjen varat ja taloudelliset resurssit eli käytännössä niiden kaikenlainen omaisuus on jäädytettävä.

Varojen ja taloudellisten resurssien luovuttaminen luettelossa mainituille henkilöille ja yhteisöille on niin ikään kiellettyä.

6. Vientilupamenettelyt
Kaksikäyttötuotteiden sekä öljynetsintään ja -tuotantoon liittyvien luvanvaraisten tuotteiden vientilupaa haetaan ulkoministeriöstä.

- Ulkoasiainministeriö

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #14

Juuri tuota listaa itsekin olen lueskellut. Siitä ei oikein löydy kohtaa jotka koskisivat suomalaisia vientiyrityksiä. Vaikka miten ei oltaisi pakoterintamassa mukana niin sellaista tavaravientiä meiltä ei siltikään olisi.

Se että listalla on venäläisiin rahoituslaitoksiin vaikutusta on hieno asia. En ainakaan itse tahtoisi että Venäjä käyttäisi Suomea hyväkseen yrittäessään kiertää pakotteet, Valko-Venäjän tapaan.

Nyt vasta on oikein silmät auenneet kun ajattelee tuota Venäjän asettamaa elintarvikkeiden tuontikieltoa. Kuinka paljon täällä oikein onkaan palanut kansalaisten verorahoja ennen pakotteita; vaikkapa nyt vuodesta 1991 alkaen?

Nyt on keskustelu jäänyt päälimmäisenä mieleen että eu-pakotteiden syyksi laitetaan ruplan devalvoitumisesta johtuvaa ostajan persaukisuutta.
Vähemmälle ovat jääneet ne kommentit jossa kerrottaisiin mitä konkreettista Suomi ikipäivänä voisi tehdä ruplan liukumäkeä hillitäkseen. Paitsi ottaa itsekin ruplan käyttöön, mutta se ei ole oikein varteenotettava ehdotus.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #18

Ei Suomi sille mitään olisi voinut tehdä. Mitä muuten tarkoitat kansalaisten verorahojen palamisella ja elintarvikekiellolla? Maataloustukia ja elintarviketeollisuuden tukia, otaksun.

Tuo lähipiirin tähtääminen on kuitenkin hauska ilmiönä. Kukaan ei ole vielä laittanut Vladimir Putinia itseään millekään listalle, eikä jäädyttänyt hänen omistuksiaan. Putin ei itse ole tuolla pakotelistalla.

Eivätkä muuten ole myöskään amerikkalaiset energiajätit, jotka eivät jättäneet tänä vuonna venäläistä energia-alan konferenssia väliin, kuten viime vuonna.

Business as usual.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #19

Yleensä valtionpäämisten laittaminen pakotelistalle on äärimmäisin keino. Muistatkos miten täällä osa kansasta lähti housupyykkärille kun Putin laitettiin KRP:n listalle?
No nyt jälkeenpäin alkaa olla selkeät näytöt siitä ettei ollut sillä listalla turhaan.

Energia-ala ei kokonaisuudessaan olekaan pakotelistalla. Ei kannata syyllistää jenkkejä sellaisesta mikä on kaikille muillekin kansakunnille ihan täysin mahdollista ja vapaaehtoista toimintaa.
Tosin en tiedä toista maata joka rakentaisi venäläisille sellaista aluskalustoa joka voidaan helposti tulkita myös ns kaksoiskäyttölaitteeksi. Toivottavasti ei tule päivää jolloin niitä käytetään meitä vastaan. Silloin voidaan joutua maksamaan niin kovaa hintaa ettei sitä rahassa voi mitata.

Tuo itäviennin sakkaaminen sekin on vähintään mielenkiintoinen asia. Julkisuudessakin esitettiin puheenvuoroja jo ainakin vuodesta 2008 lähtien että kannattaisiko varoa, tai ainakin lähettää myyntimiehiä myös toisiin ilmansuuntiin.
Nyt sitten kävi niin kuin kävi ja persnettoa tuli. Vähintäänkin peiliin katsomisen paikka.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tämä "mulle heti kaikki"-sukupolvi (en tarkoita tällä kirjoittajia, vaan lyhytjänteisyyttä, maltin vähäisyyttä ja yleistä kohkaamisintoa pikkuasioista ) on liian kärsimätön, jos odottaa parissa vuodessa tuloksia esim. pakotepolitiikasta.
Kyllä aika tekee tehtävänsä, kuten Varsio totesi. Kyse ei ole vain tämän Venäjän Ukrainan tilanteesta, vaan laajemman asian esille tuomisesta.
Aforismia mukaillen, maksamansa hinnan myötä kanskuntakin muuttuu ja kasvaa. Kyllä Venäjälläkin osataan käyttää taskulaskimia, vaikka pintajulkisuudessa muuta esitetään... Siihenhän Asikainenkin viittasi: kalliiksi käy.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kalliksi käy kaikille. Jos kukaan viitsi katsoa, että ketkä vielä käyvät kauppaa Venäjän kanssa, niin se löytyy tuosta blogikuvan kartasta. Eli noin yli puolet maailmasta. Hätä tuskin ihan heti yllättää. Varsinkaan, kun Venäjä on lähentynyt tuntuvasti mm. Intian ja Iranin kanssa.

Minusta tässä on enemmänkin kyse Yhdysvaltain ja Venäjän kahdenkeskisestä "kikkelin mittailusta", joka on jatkunut toisesta maailmansodasta lähtien. Me muut olemme sivustakatsojia ja taustakärsijöitä.

Tuumaakaan ei haluta antaa toiselle periksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ja nyt sinä muuten sekoitat asioita, Seppo-hyvä.

Kun kerta otit puheeksi, niin se oli se edeltävä sukupolvi (oletettavasti omasi), joka sai kaiken ja heti. Tämä sukupolvi haluaa vain samaa. Ei tarvinnut silloin 17 vuotta koulunpenkkiä puunata ja pelätä, että sen jälkeen löytää itsensä kortistosta. Töitä riitti, kun kävelin vain työpaikalle sisään ja löi nimen paperiin.

Itse asiassa ei tarvinnut olla edes erityisen terävä kaveri tai supliikkimies. Kunhan tuli vain paikalle aina silloin tällöin.

Tehtaissa ja voimalaitoksissa kerrotaan olleen kolminkertainen määrä työntekijöitä nykyiseen verrattuna. Harvoin siellä kuulemma itseään hikeen asti piti pieksää, kun miehiä oli jonoksi asti. Ja näistä työssäkäyvistäkin suurin osa oli vielä kaiken lisäksi ympäripäissään. Tai näin ainakin olen kuullut edeltävältä sukupolvelta, joka iloitsi 80-luvusta.

Ensiasunto Hakaniemestä ostettiin neljän vuoden ylityörupeamalla, jonka jälkeen laitettiinkin isompaa omakotitaloa kehiin Vuosaaresta. Yritäppä tätä nykypäivänä, kun 20 vuoden laina pitää yksiötäkin varten ottaa ja omakotitalojen hinnat lähtevät 500 000 eurosta ylöspäin. Kaupunkikeskuksissa sijaitsevista omakotitaloista on tullut duunareille lottovoiton kaltaisia haaveita

Todellisuudessa omalla ikäpolvellani ei ole paljoa muuta kuin ihan hemmetisti velkaa. Rusinat kerättiin pullista jo aikapäiviä sitten.

Antti Jokela

On yleisessä tiedossa, että pakotteiden avulla ei voida vaihtaa toisen maan hallintoa eikä yleensä saada sitä edes perääntymään - ainakaan nopeasti. Lyhyellä aikavälillä pakotteiden toivotaan pysäyttävän ei-toivottu käyttäytyminen tai kehitys. Venäjän kohdalla tämä tarkoittaa Ukrainan valloitusretken pysäyttämistä, puhumattakaan sen laajenemisesta muihin entisiin neuvostotasavaltoihin. Vasta pidemmän ajan kuluessa voidaan toivoa vetäytymistä Donbassista ja Krimiltä.

Tätä keskustelua muuten on käyty ennenkin. Laitanpa alle kiusallani lainauksen The New York Times:ista vuodelta 1982. Kommentin on kirjoittanut George W. Ball, joka oli toiminut Kennedyn ja Johnsonin hallinnoissa 60-luvulla. Hän vastusti Yhdysvaltain asettamia pakotteita, jotka oli asetettu Neuvostoliiton hyökättyä 1979 Afganistaniin ja Puolaan 1981 julistetun poikkeustilan vuoksi. Tiedät varmaan kuinka asiat sittemmin kehittyivät.

"[US sanctions on the USSR, introduced after the invasion of Afghanistan in 1979 and the imposition of martial law in Poland in 1981] could never prove more than a marginal nuisance. To be sure, the country faces economic troubles, but so does the West, and, though the Soviet Union’s problems are aggravated by an inherently inefficient economic system, there is little reason to think it will not survive for many years[...]We will never weaken the Soviet will or capacity for aggression through economic pressures publicly announced. That would offend an elementary principle: no government of a great power can ever appear to yield to overt pressures. American sanctions are more likely to strengthen the aggressive tendencies in Soviet policy than to impel the leadership toward greater docility and arms reduction."

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos hyvästä kommentista, Antti.

Olen kyllä George W. Ballin kanssa aikalailla samoilla linjoilla.

EU:n ja Yhdysvaltain määräämien Venäjä-pakotteidenhan on tarkoitus aiheuttaa vahinkoa Venäjän taloudelle, joka puolestaan pakottaisi Venäjän presidentin, Vladimir Putinin, ratkomaan Ukrainan kriisiä niin kuin länsimaat tahtovat. Tähän pisteeseen ei ole vielä päädytty.

Sen sijaan monet tutkijat ovat yhä enemmän vakuuttuneita siitä, että pakotteilla voi olla täysin vastakkainen vaikutus Ukrainan tilanteeseen. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan ja kansainvälisten riskien arviointiin erikoistunut analyysiyhtiö Stratfor päättelee viime vuoden elokuussa julkaisemassaan Venäjä-katsauksessa, että Venäjän Ukraina-politiikka todennäköisemmin kovenee kuin pehmenee. Kulunut vuosi on osoittanut, että ei se ainakaan parempaan suuntaan ole johtanut.

Antti Jokela

"Olen kyllä George W. Ballin kanssa aikalailla samoilla linjoilla."

Hän kuitenkin oli väärässä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #16

Eipä oikeastaan ollut. Neuvostoliiton kaatoivat neuvostoliittolaiset, ei Yhdysvallat. Afganistanissakin sotatila jatkui lähes 10 vuoden ajan. Pakotteet eivät itse asiassa vaikuttaneet Neuvostoliiton seuraavien vuosien toimiin lähes lainkaan.

Tässä aika hyvä kirjoitus Robert R. Baarlbergiltä,

Lessons of the Grain Embargo: https://www.foreignaffairs.com/articles/united-sta...

Ja Bloombergin näkemys sanktioista,

Sanction Russia? Reagan Tried It With No Luck: http://www.bloombergview.com/articles/2014-03-17/s...

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #17

"Neuvostoliiton kaatoivat neuvostoliittolaiset, ei Yhdysvallat."

Väärin sammutettu? Pakotteilla kai haetaankin politiikan muuttamista. Nyt se onnistui odottamattoman hyvin, mutta tietenkään pakotteet eivät olleet ainoa syy.

"Pakotteet eivät itse asiassa vaikuttaneet Neuvostoliiton seuraavien vuosien toimiin lähes lainkaan."

Mitä ihmettä? Gorbatsov, perestroika ja glasnost?

---

Bloombergin artikkelihan käsittelee vain Yhdysvaltain ja Euroopan välisiä erimielisyyksiä. Mitä halusit sillä osoittaa?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #25

Artikkelilla halusin tuoda esiin, että mikään ei ole muuttunut sitten Reaganin ajan.

Kyseessä oli useiden tekijöiden summa. Edistyksellinen Gorbatsovihan sen Breznevin lainkin kaatoi, joka mahdollisti kansallisliikkeiden synnyt neuvostalueella. Samalla hän toi hallintoon glasnostin kautta pitkään kaivattua avoimmuutta sekä epäonnistuneen perestroikan, jolla pyrittiin muuttamaan koko taloudellinen järjestelä. Ronald Reaganilla tuskin oli tämän kanssa mitään tekemistä, vaikka miesten välit olivatkin kohtalaisen hyvät.

Taloushan taas oli ajautunut retuperälle osittain pitkään jatkuneen kilpavarustelun seurauksena, ja osittain myös siitä syystä, että Josif Stalin oli laittanut rattaat pyörimään väärään tahtiin jo alkumetreillä. Ei mies pellolla ilman leipää rehki, vaikka talikot olisivatkin uunituoreita ja kiiltävät. Heikko kohta.

Näissäkin asioissa on usein näkemyseroja. Jotkuhan piiputtavat, että kysymys olisi ollut pelkästään Neuvostoliiton heikkoudesta, joka pakotti sen taipumaan Itä-Euroopan ja muiden satelliittivaltioiden kasvavan kansallisidentiteetin sekä lännen kanssa käydyn kilpavarustelun ja ideologisten ristiriitojen edessä.

Jotkut taas korostavat enemmän Neuvostoliiton eliitissä vallinnutta sisäistä heikkoutta, jonka viimeinen niitti oli Gorbatshovin valinta maan johtoon ja hänen lanseeraama, edelläkin mainittu, uusi ajattelumalli. Gorbatshovin ideologiathan väisttämättäkin lopettivat kylmän sodan, kun ei ollut enää varsinaisia ideologisia ristiriitoja. Puhutaan materiaalisista ja idealistisista näkökulmista.

Täytyy kuitenkin muistaa, että toisin kuin koskaan aikaisemmin, Gorbatshovin aikana Neuvostoliitto ja läntiset suurvallat lähenivät toisiaan. Gorbatshov, Reagan ja Kohl olivat puheväleissä. Mitä vielä, pystyivät jopa sopimaan asioista saman pöydän ääressä ja rakentamaan keskinäistä luottamusta toisiaan kohtaan. Tämä oli poikkeuksellista. Diplomatiaa tarvittiin, jotta kylmä sota sekä kilpavarustelu päättyisi ja neuvostojoukot vetäytyisivät Itä-Euroopasta. Tämä oli myös kriittisen tärkeää Saksojen yhdistymistä ajatellen.

Henkilökohtaisesti uskon, että kyse oli jokaisesta näistä tekijästä. Neuvostoliiton liitokset natisivat jo ennen Gorbatshoviakin, eivätkä rahkeet tahtoneet enää riittää. Myös kansalaiset kaipasivat läntistä edistyksellisyyttä, mitä tulee demokratiaan ja tasavallan käsitteeseen. En silti usko, että amerikkalaisten toiminta pakotteiden kanssa olisi ollut tässä erityisen merkittävä tekijä.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #26

"Ronald Reaganilla tuskin oli tämän kanssa mitään tekemistä [...] Taloushan taas oli ajautunut retuperälle osittain myös pitkään jatkuneen varustelukilpailun seurauksena..."

Reagan kiihdytti varustelukilpailua tarkoituksellisesti ja sitten hänellä ei kuitenkaan ollut merkitystä? Pakotteet olivat tosiaankin vain yksi osa kokonaisstrategiaa, joka toimi hyvin - jopa odottamattoman hyvin niin, että harvat sen ajan tarkkailijat pystyivät ennakoimaan lopputulosta. Voit tietenkin väittää, että Neuvostoliiton sisäiset tapahtumat eivät mitenkään liittyneet mihinkään, mitä tapahtui muualla, mutta se ei ole se yleinen tulkinta, johon taas itse tukeudun.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Onhan tässä blogissa hyvää pohdintaa siitä mitä ei pitäisi tehdä, mutta vähemmän sitä miten Ukrainan miehitykseen pitäisi suhtautua. Lähettää Putinille kissanpentu ja Väyrynen perään antamaan kansantanhunäytöksiä?

No hyvät ja luottamukselliset välitkään eivät oikein toimi. EIpä niillä ollut mitään ehkäisevää vaikutusta siihen mitä tapahtui Tsetseniassa ja Georgiassa.

Jos pakotteet eivät ajankaan kanssa toimi niin vaihtoehdoksi näyttää jäävän kovemmat keinot. Sellaisessa tilanteessa tulee tietysti osoitetuksi että ne kovemmat keinot olisi pitänyt ottaa käyttöön heti kriisin alkuvaiheissa pakotteiden asemasta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Väyrynenhän nostaisi vain verenpaineita ja ajaisi miehen kuilun partaalle. Tavallaan minä itse uskon vielä diplomatiaan, kyse on intresseistä, vallasta ja rahasta. Tällä hetkellä diplomaattinen yhteys vain on poikki, kun Eurooppa on joutunut keskelle globaalia suurvaltapolitiikkaa. Kahden pahan väliin. Jos ajattelee kriisiä edeltävää tilannetta, niin Putin tarvitsi toimintaa, jotta hän voisi jatkaa vallankahvassa myös tulevaisuudessa. Tarvittiin vihollinen.

Tietysti jos pohtii Putinista välittyvää julkisuuskuvaa, niin hän ei paljoa arvosta muiden valtioiden päämiehiä. Laskelmoivasta, narsistisesta ja vähän ilkeämielisestäkin luonteesta kertoo jo se, kuinka Putin otti Merkelin tapaamiseen mukaan valtavan kokoisen rotikan, koska tiesi Angelan pelkäävän koiria. Millainen ihminen tekee näin?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Putinista maalaillaan tietenkin täällä lännessä monenmoista kuvaa mutta mulle on jäänyt kuitenkin käsitys että maan johto henkilöityy juuri tuohon heppuun. Kaveri on ehkäpä uusi tsaari tai sellaiseksi itsensä tunteva.
Onko siinä sitten taustalla vielä kahjompia tahoja on epävarmaa, joskin sellaisestakin on viitteitä.
Luulisi että maailmalla on parhaillaan satoja analyytikkoja tutkimassa ja tulkitsemassa tuon miehen käytöstä ja eleitä.

Valitettavasti näyttää siltä että mies taipuu vasta kun huomaa voimaa ja yhteinäisyyttä olevan vastassa senverran että uhittelun seuraukset tulevat olemaan itselle kovemmat kuin voi kestää. Vielä sellaista tilannetta ei ole ollut tarvetta laittaa pystyyn. Liian lievillä sanktioilla ei kuitenkaan ole vaikutusta.

Ikävä kyllä itänaapuri on nyt mennyt tähän pisteeseen. Ei käy kateeksi kansaa jolle voi tulla vielä karu herätys. Näyttää siltä että tuossa maassa tapahtuu suhtkoht tassaisin väliajoin täysi untergang ennenkuin todellista muutosta voi tapahtua. uskon että sellaisen todennäköisyys on jatkossakin aika suuri, ja siihen on syytä lännen varautua.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #23

Tuo voi hyvinkin olla yksi mahdollinen skenaario. Toivon, että ei. Kun tähän soppaan lyödään vielä parin päivän takainen uutinen Kiinan keskuspankin yllätyksellisestä juanin devalvaatiosta, niin ei lupaa hyviä aikoja, jos Venäjä menee liian ahtaalle. Historian aikana jokaista suurempaa sotaa on edeltänyt syvä taantuma, josta tässä ollaan kuitenkin jo selviämään päin. Kiinan talouden sakkaaminen olisi kohtalokasta, jos maailmassa rävähtäisi käyntiin seuraava globaali talouskriisi.

Vaikka pientähän tuo juanin heikkeneminen vielä oli euron 20 prosentin ja jenin 40 prosentin heikkenemiseen viimeisen kolmen vuoden aikana.

Silti olen sinisilmäinen ja uskon rahan sekä diplomatian voimaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomen talous kasvaisi noin prosentin verran, mikäli vienti Venäjälle vetäisi normaalisti. Näin arvioi muutama päivä sitten Uudelle Suomelle finanssineuvos Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä. Stenborg oli keväällä laatimassa raporttia Venäjän talouden vaikutuksesta Suomeen.

http://www.uusisuomi.fi/raha/116838-venaja-vaikutu...

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Yhdysvaltain senaatti asetti 1986 Etelä-Afrikan tasavallan kauppasaartoon Apartheid-politiikan johdosta ja tällä ratkaisulla oli merkittävä rooli rotuerottelujärjestelmän purkautumisessa 1990-luvun alussa.

Että joskus kauppasaarto/talouspakotteet ovat toimineet. Sitä en kiistä, etteikö Venäjälle asetetut pakotteet ole järjettömiä. Esim. Zimbabwe voidaan eristää mutta ei Venäjää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Oletko joskus käynyt Etelä-Afrikassa, Jani?

Rotuerottelu ei ole loppunut missään vaiheessa. Siellä lyödään Johannesburgissa esimerkiksi vieläkin kartta käteen, josta näet alueet joissa valkoisen kannattaa kulkea. Alueet on merkitty karttaan punaisella. Mustien katuja on aidattu niin ettei sinne vahingossakaan eksy, koska siellä voi olla vaarallista. Tai onkin, käsitin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset