Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Euroalue ei osoita elpymisen merkkejä

  • Euroalue ei osoita elpymisen merkkejä

Euroalueen elpyminen näyttää hidastuneen huhti-kesäkuun välisenä aikana. Tämä käy ilmi Eurostatin muutama päivä sitten julkistamista tilastoista. Tulokset olivat varmastikin monelle pettymys, mutta yllätyksenä ne eivät tulleet. Talouskasvu on hidastunut.

Kirkkaasti nopeinta bruttokansantuotteen kasvu on ollut Latviassa, Liettuassa Espanjassa, Kreikassa ja Slovakiassa. Suomi sen sijaan pitää tilastojen häntäpäätä miinusmerkkisellä tuloksellaan. Ranska pyörii paikoillaan, kun taas Itävallassa ja Alankomaissa kasvu on ollut äärimmäisen heikkoa. Suomi oli ainoa maa, jonka BKT:n ilmoitetaan supistuneen. Emme pysy muun EU:n vauhdissa mukana. Viime vuodesta EU:n bruttokansantuote on kasvanut vain noin 1,6 prosenttilla.

Toisaalta turha tässä kuitenkaan on lähteä Itä-Euroopan maita ylistämään. Euroopan unioni on pelkkää tulonsiirtoa, jossa leirit jaetaan nettomaksajien ja -saajien kesken. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää naapuriamme Viroa, jonka bruttokansantuotteesta yli 20 prosenttia tulee vauraampien EU-maiden taskuista. Leirien välissä olevalla harmaalla alueella suuret teollisuusmaat, kuten Saksa, Ranska ja Iso-Britannia tekevät kauppaa. 

Vuonna 2014 Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli 809 miljoonaa euroa eli noin 148 euroa asukasta kohden. Jokainen varmasti myöntää, että se on aika paljon.

Tilastovertailujen häntäpään pienemmät hyvinvointivaltiot ovat kuin kaivoja, joista raha pumpataan köyhempään Itä-Eurooppaan. Valitettavasti Suomen kaivo on jo pitkään osoittanut ehtymisen merkkejä. Jäljellä on vain pisaroita. Moni varmasti kysyykin itseltään, että onko tässä enää mitään järkeä. Todenäköisesti ei, mutta pianhan me olemme itsekin hattu kourassa Brysselin ovea kolkuttelemassa. Tai rakennustyömiehinä vaurastuneessa Virossa.

Suomalaisten tulisi - ikuisen maksamisen sijaan - rohkeasti hyödyntää Brysselin rakennelmaa ennen kuin se romahtaa. Käyttää säälimättä hyväksi Euroopan suurta lehmää, sillä on aivan turha kuvitellakaan, että siellä joku välittäisi varattomista mallioppilaista. Varmasti Suomestakin löytyisi päättömän tuntuisia kehityshankkeita, jotka lepäävät vailla rahoitusta. On vain tartuttava tuumasta toimeen.

Ainaisen utareen roolin sijaan lypsääkin itse.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Yhdysvaltain BKT kasvoi hurjat 2,3 prosenttia. Odotukset tosin olivat vielä tätäkin korkeammat.

http://www.bea.gov/newsreleases/national/gdp/gdpne...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman
Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä kysymys, Jouni. Uskomaton veto Irlannilta, kun ottaa huomioon, että maa taivasteli kuilun partaalla vielä vuonna 2010. Vyön kiristäminen taisi toimia Irlannissa, vaikka velkaa onkin nyt kriisin jälkeen melkoisen vuoren verran.

Vuoden ensimmäisen kvartaalin mukaan Irlannin BKT kasvoi tuolloin 1,4 %. Toisen kvartaalin dataa ei ole vielä toistaiseksi jostain syystä saatavilla.

Pekka Pylkkönen

Irlanti teki esimerkit. Samanaikaisesti maksoi velkoja nettomääräisesti pois ja kasvatti talouttaan.

Aivan saman teki suomi 90-luvun laman jälkeen aina vuoteen 2007 saakka. Nyt ei saada kasvua plussalle edes huikealla velanotolla. Siitä pitäisi päätellä että rakenteet ovat päin pyllyä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #4

Osa ongelmaa muodostuu myös siitä, että tällä hetkellä velkaa otetaan, jotta muut maat eivät uppoaisi. Jos linja pysyy samana, niin pian on Euroopan vuoro pelastaa meidät. Villinä veikkauksena heittäisin, että tämä on myös yksi niistä syistä joiden vuoksi suomalaiset poliitikot eivät uskalla meuhkata näistä Kreikka-paketeista tuon enempää. Koskaan ei voi tietää, että milloin Suomi-paketteja aletaan räätälöimään.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #4

Itse asiassa velkaantumalla tätä tahtia on saatu pidettyä kasvu lähellä nollaa. Ilman mittavaa lisävelkaa olisimme saaneet kunnon miinuksia, ja Suomesta puhuttaisiin varsin avoimesti Euroopan ongelmamaana.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #14

Näin minäkin uskon, Henri. Viimeiset neljä vuotta olivat aika vaarallisia, kun hanskat lyötiin tiskiin jo hallitusneuvottelujen alkutaipaleilla.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Se on ihan totta. Mutta ehkä se jyrkkä sukellus olisi herättänyt jonkun funtsimaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #16

Onhan tässä monet funtsineet, mutta valitettavasti pohdinnat eivät ole koskaan yltäneet päättävään elimeen saakka. Ei uskalleta tai haluta myöntää, että nyt on paha paikka. Olen silti sitä mieltä, että suomalaisten pitäisi yrittää lypsää EU:lta enemmän. Pelikoneeseenkin kun laitetaan viisi euroa, niin loppujen lopuksi halutaan aina saada ne ,,omat takaisin,,. Harvoinhan ne tulevat, mutta yrittää sopii.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei Irlannin luvut niin hyviä ole kuin päältä päin näyttäisi. Maasta on muuttanut 400 000 pääosin hyvinkoulutettua nuorta ja valtionvelka on 120% BKT. Irlannnilla ei ollut ennen kriisiä juurikaan valtionvelkaa mutta EKP painosti myös Irlannin valtion ottamaan nuo velat valtiolle. Irlannille annettiin tuolloin 86 mrd tukipaketti.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Joo, kriisin ollessa pahimmillaan Irlannista lähti keskimäärin yli 1000 ihmistä viikossa (pääosin Iso-Britanniaan ja Australiaan). Suomea pienemmälle maalle tuollainen on aikamoinen paukku. Neljän vuoden aikana maasta pakeni yli 300 000 ihmistä.

Vuonna 2013 Irlannin valtionvelka saavutti huippunsa, joka oli 123,7 % BKT:sta. Nyt se on laskenut "siedettävälle" 109%:n tasolle. Työttömyysin on saatu laskemaan 9,7 prosenttiin. En tarkemmin tiedä Irlannin yhteiskuntarakenteista, että onko siellä samankaltaista piilotyöttömyyttä, kuten Suomessa. Moni ehti kuitenkin lähteä, kuten edellä mainittiin. Ei siis ihme, että työttömyyskin hieman tasoittui.

Pekka Pylkkönen

Se on aivan se ja sama paljonko porukkaa muuttaa ja kuinka köyhäksi elämä käy. Jos jää paikoilleen ruikuttamaan kuinka epäreilua kaikki on, lopputulos on konkurssi. Tyylipisteitä ei jaeta.

Irlanti teki mitä piti, eli pani menonsa vastaamaan talouden suorituskykyä. Lopputuloksena luottamus maahan on palannut ja se pystyy maksamaan velkojaan samalla kuin kasvaa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Maastamuutto on Irlannissa elämäntapa. Jostain luin, että yksi viidestätoista etnisestä irlantilaisesta asuu Irlannissa, loput ovat levittäytyneet pitkin maailmaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jostain luit päin Mäntsälää. YK:n viime vuotisen raportin mukaan hieman yli 800 000 eli lähes viides irlantilainen. Toisaalta etnisyys on hyvin venyvä käsite, aivan samalla tavalla kuin valtioiden rajatkin olivat ennen, niin olisin kenties valmis kolminkertaistamaan määrän. Jos ajatellaan jotain yksi kuudestoistaosaa irlantilaista verta, niin voi hyvinkin olla mahdollista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Siitä olen kuitenkin varma, että Venäjä-pakotteet tuskin ainakaan hyvää tekee euroalueelle. Tai se, että pakotteiden aikana Yhdysvaltain oma kauppa Venäjän kanssa on kasvanut entisestään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Elokuussa kirjoitin kuinka Suomen talous olisi supistunut Q2:n aikana. Tilastot tulivat suoraan EU:n ylläpitämältä tilastokeskukselta eli Eurostatilta. Tuolloisten tietojen mukaan Suomi oli ainoa euromaa, jonka BKT supistui kasvun sijaan. Jännä ristiriita tiedoissa.

Pahoittelen levittämääni disinformaatiota, mutta samalla vieritän syyt EU:n harteille. Ei, en ole vastuunpakoilija.

http://yle.fi/uutiset/yllatyslukema_tilastokeskuks...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset