*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Palkansaajia ei voi verottaa enempää

  • Palkansaajia ei voi verottaa enempää

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen ei lähtisi tyrmäämään solidaarisuusveron ansiorajan laskemista, kirjoittaa verkkolehti Uusi Suomi. Asia nousi esiin, kun vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen huomautti eilen Yle Radio 1:n ohjelmassa, että kansanedustajan 6 380 euron palkkiosta ei makseta niin kutsuttua solidaarisuusveroa. Pekonen toivoi, että solidaarisuusveron - 31,75 prosentin ansiotuloveroluokka - tuloraja laskettaisiin 70 000 euron vuosituloihin.

Uudelle Suomelle antamassaan haastattelussa Vanhanen totesi, että pieni hienosäätö käy aina, kunhan kokonaisveroaste ei nouse. Kuinka ihmeessä tämän oikein voisi sitten toteuttaa niin, että kokonaisveroaste ei nousisi, pohdin. Aivan niin kuin ajattelitkin; ei mitenkään.

Uuden Suomen mukaan solidaarisuusvero tuotti valtiolle vuonna 2013 vain 30 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen veron vuositulorajaa on vielä laskettu entisestään. Kysehän on vain pisaroista meressä, eikä sillä ole mitään konkreettista vaikutusta valtion talouden alijäämään. Ihmisten elämään se vaikuttaa senkin edestä. Todellisuudessa solidaarisuusvero on vain yksi keino muiden joukossa saada kansalaiset nokkimaan toisiaan, kun oikeat sudet ulvovat vierestä.

Kaikissa moderneissa yhteiskunnissa veron kerääminen on ratkaisevan tärkeässä osassa pyrittäessä takaamaan yhteisön hyvinvointi. Suomi oli pitkään pienten tuloerojen mallimaa. Talous kasvoi, tulot kasvoivat. Verotus ja tulonsiirrot pitivät huolen siitä, että luokkayhteiskuntaa ei päässyt syntymään. Jokin kuitenkin muuttui matkan varrella, sillä viime vuosina tuloerojen kasvu Suomessa on ollut yksi teollisuusmaiden nopeimmista. Syitä ei tarvitse etsiä kovinkaan pitkään.

Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että me pystymme kartoittamaan tarkalleen sen hetken, kun tuloerot alkoivat kasvamaan. Se tapahtui aamuyöstä joulukuun 12. päivä vuonna 1992. Tuolloin eduskunnassa äänestettiin keskustan Esko Ahon hallituksen pääomatulojen verouudistuksesta, jonka myötä ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Tämä johti siihen, että ansiotulojen verotus jatkui kireänä, kun taas pääomatulojen verokanta muutettiin yhdeksi EU-maiden alhaisimmista. 

Suomessa työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja kerätään tuntuvasti enemmän kuin pääomaveroja. Arvonlisäveron tuotto on jopa kaksi kertaa yhtä suuri kuin valtion palkka- ja pääomaverotulot yhteensä. Ei siis ole ihme, että suomalaisten koulutettujen ostovoima on Länsi-Euroopan heikoimpien joukossa, eikä tilanne ole yhtään sen parempi pienemmissä tuloluokissakaan. Rahoja kuluttaessaan suomalaiset maksavat veroja yli kaksi kertaa niin paljon kuin niitä tienatessaan.

Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä olevan reaalitulo eli ostovoima on supistunut jo useita vuosia putkeen ja sen arvioidaan kutistuvan myös tänä vuonna. Yleisen ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Tästä huolimatta useat talousviisaamme ovat sitä mieltä, että ruoan arvonlisäveroa voitaisiin nostaa. Minä olen täysin eri mieltä. Ei tällaisessa tilanteessa voi vaatia lisää, kun puolet kansasta elää jo nyt nuudeleilla. Palkansaajia ei yksinkertaisesti voi enää verottaa enempää, sillä kipupiste on ylitetty jo monta kertaa.

Verorakenteesta on tullut pyhä. Vuodesta toiseen olen odottanut, että joku tarttuisi verorakenteemme sudenkuoppiin, mutta turhaan. Ei se ole mikään salaisuus, että verotamme yrityksiä ja pääomaa vähemmän kuin muut EU-maat keskimäärin. Suomessa verot kerätään arvonlisä- ja ansiotuloveroina, joka puolestaan pakottaa työnantajat maksamaan keskimääräistä korkeampaa palkkaa. Se ei siis ole mikään ihme, että myös työvoima on Suomessa kallista, kun ei maassa enää pärjää vähemmällä. 

Solidaarisuusveron sijaan katse tulisikin mielestäni kääntää pääomatulojen verokantaan sekä verosuunnittelun porsaanreikiin. Tuloverotus ei ole ollut enää pitkään aikaan suurituloisempien suomalaisten joukossa progressiivista. Samaan aikaan kansa on pikkuhiljaa saamassa tarpeekseen irvokkaasta retostelusta, jossa maanviljelijöiksi itseään tituleeraavat yritysjohtajat nauttivat miljoonatuloillaan alle kahdenkymmenen prosentin veroastetta, kun muilla se nousee tämän ylitse jo parin tuhannen euron kuukausipalkalla. Verosuunnitteluksi sitä kutsuvat. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sipilä: Jos eliitin talkoohenki löytyy, myös hallituskolmikko leikkaa palkkojaan.

http://www.hs.fi/politiikka/a1305958610087

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Solidarisuusveron alarajan voisi laskea ihan hyvin neljään tuhanteen euroon/kk.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Putkimies, hitsari tai koneasentaja pääsee heittämällä 4000 euron tuloluokkaan, kun tekee tarjottaessa ylitöitä. Vaihtaa vapaa-aikaa rahaan, koska on tiukilla ja tarvitsee vähän ekstraa. Sitten siihen lätkästään solidaarisuutta mukaan, vai?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Rahaa ei valtion kassaan kerry muuten kuin korottamalla veroja kunnolla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Eiks valtiolla ole mitään pääomatuloja?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #11

On valtiolla mm. Solidiumin ja Metsähallituksen kautta pääomatuloja. Hupenevissa määrin tosin. Verotuksellahan tätä Suomen taloutta pääosin hoidetaan. Ja velalla, aivan kuten monessa muussakin maassa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #12

Ei nykyistä sosiaaliturvan tasoa voi ylläpitää ilman, että kovennetaan verotusta.

Kai Hentilä Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Mitä varten valtio on myynyt tuottavat yritykset, usein pilkkahinnalla?
Aika heikolla on valtio jonka pitäisi tulla toimeen pelkillä verorahoilla.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #14

Kysy tuota asiaa Sauli Niinistöltä ja Paavo Lipposelta!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Lähes tulkoon kaikki korkeimpaan tuloluokkaan pääsevät suomalaiset tuttavani työskentelevät kellon ympäri joko asiantuntija- tai toimihenkilösopimuksella. Työaika on rajaton, sillä sovittuja työaikoja ei ole. Tai vaihtoehtoisesti tekevät ylityöt tappiin jokainen vuosi. Ja vähän siihen päälle.

Maksut kasaantuvat. Päivähoidosta maksat korkeinta mahdollista hintaa, vuokrat huitelevat taivaissa. Jos et omista, niin persaukinen perheellinen olet yli 50 000 euron tuloillakin. Näin saadaan vain kansa näppärästi nokkimaan toisiaan, kun oikeat sudet ulvovat vieressä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Yli 3750 euroa kuukaudessa saava eläkeläinen maksaa tämän rajan ylittävästä eläkkeestään ylimääräistä raippaveroa 6 %.

Palkansaajan ansiotulo puolestaan saa olla peräti kaksinkertainen ja solidaarisuusvero tämän rajan ylittävästä osasta on ainoastaan kolmasosa eläkeläisen prosentista eli 2 %.

Perustuslakiamme rikotaan törkeästi niin kauan kun palkansaaja ja eläkeläinen saavat erilaisen kohtelun kyseisen lisäverotuksen suhteen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Lisää vastakkainasettelua, vaikka todellisuudessa kaikkia kusetetaan.

En yleensä toista itseäni, mutta menkööt.

"..Todellisuudessa solidaarisuusvero on vain yksi keino muiden joukossa saada kansalaiset nokkimaan toisiaan, kun oikeat sudet ulvovat vierestä.."

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Varmaankin ajateltiin pääoman karkaavan helposti. Sen jälkeen on valtava määrä työtä karannut suomesta. Työtä ja tehtaita. Nyt on himoverottajan katse kännetty kiinteistöihin. Ajatellaan, että ne sentään jäävät.

Työikäisten ja eläkeläistenkin lähdöstä alkaa tosin jo olemaan merkkejä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Saksaan on muuttanut valtavasti korkeakoulutettuja perheitä. Düsseldorfin Suomikoulunkin lapsimäärä kaksinkertaistui tuossa viime vuonna. Loppua muuttoliikenteelle ei näy. Eläkeläiset puolestaan karkaavat ennemmin vaikkapa Portugaliin tai Espanjaan. Ne keskituloisetkin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Pärnussa vai miten kirjoitetaan on virolaisen työtoverini mukaan hyvin paljon suomalaisia eläkeläisiä. Tykkäävät kun paikalliset osaavat kieltä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Olen täysin samaa mieltä Martin kanssa. Ehkä mielumminkin keventäisin työn verotuksen progressiota, jotta työnteko olisi kannattavampaa. Vaikka sanotaan, että lisäansiot eivät kannusta suomalaisia, niin ehkä ansaitsemisen tekeminen kannattavammaksi voisi motivoida ainakin osaa yrittämään enemmän. Verotuksen harmonisointi ja yksinkertaistaminen voisi tehdä yhteiskunnasta myös selkeämmän. Pääomaveron erottaminen ansiotuloverosta oli se suurin virhe tosiaan. Tai eihän se mikään virhe ollut vaan tietoista vedätystä.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Muuten erittäin asiallinen ja todella hyvä juttu, mutta 30 miljoonaa ei ole mikään naurettavan pieni summa. Se on todella merkittävä summa oikein kohdennettuna. Tämä pitää muistaa, vaikka ei sillä toki alijäämää saada katettua.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Niin 30 miljoonaa ei ole mitenkään pieni summa. Jos löydämme 100 kpl 30 miljoonan erää joko rajoittamalla valtionmmenoja tai lisäämällä verotuloja, saamme kasaan 3 miljardia, mikä on todella merkittävä summa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos paljon, ja eihän se tietenkään ,,naurettavan" pieni summa ole, siinä sinä olet oikeassa. Mutta suhteutettuna noin Eurojackpotin verran. Kolmellakymmenellä miljoonalla saa kyllä paljon aikaan - oikein kohdennettuna - tällaisena aikana, kun keskoskaapit sekä lastensairaalat ostetaan hyväntekeväisyyskeräyksillä, ja koululaisten vanhemmat myyvät kadun kulmissa keksejä, jotta saisivat kerättyä rahaa homeisen koulun täysremonttia varten.

Eihän tuolla tosiaan varsinaisesti koko budjettialijäämää paikata. Pakollisia, pieniä ja kivuliaita askelia. Ja monta. Ne vain tahtovat aina osua samoihin osoitteisiin, kun samaan aikaan toiset rullaluistelevat leveästi koko kadun vallaten.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Vähin mitä voi tehdä on kuten Kanada että jokaista uutta velvoitetta jota eduskunta käsittelee pitäisi olla ehdotus mitä poistetaan.

Marko Päiviö

Haluaisin nähdä tulevaisuudessa yksinkertaistetumman verojärjestelmän.
Ensin voitaisiin puuttua siihen loputtomaan verovähennysten suohon jossa jokaisella eturyhmällä tai ammattikunnalla on omat vähennyksensä ja osa vähennyksistä koskeekin todella suuria massoja.
Itseäni koskeva vähennys jonka voi puolestani poistaa, on oman asuntolainan korkovähennys. Mielestäni valtion ei tarvitse maksaa asunnostani euroakaan, itsellenihän sitä maksan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hieno kommentti, Marko. Nimenomaan, että näistä kuppikunnista ja etuusryhmistä tulee päästä irti. Ja alkaa viimeinkin pelaamaan samalla korttipakalla. Hyvin sanottu!

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Asumiseen ja rakentamiseen kohdistuu melkoinen verotuts. Suomalaiset ottavat lainaa maksaaksn veroja.

Kari Ahveninen

Erehdyt, Martti. Ette ole vielä edes nähnyt kuinka niitä veroja korotetaan, joko suoraan tai välillisesti. Siis jos nykyistä touhua jatketaan, kuten näyttää.

Sitten kun niiden jotka vielä ovat töissä pitää ottaa toinen duuni että selviää veroistaan, niin sitten aletaan olemaan rajalla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sitähän tuo maatalousmoguli Björn Wahlrooskin sanoi, että Suomen pitäisi ottaa mallia Yhdysvalloista. Paikasta, jossa pitää tehdä kahta työtä, että elää. Ei, se on tie, jota en halua kulkea loppuun saakka. Lapsenikin tähden ei.

Kari Ahveninen

koko verotuksen rakenne on Suomessa päin prinkkalaa, ja uskomattoman monimutkainen. Tuntuu että päämääränä on repiä joka sentti irti niiltä jotka tekevät töitä tai pitävät pientä yritystä, ja vastaavasti sitten passivoida osa kansasta nauttimaan siitä rahasta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #28

Mutta isoimmat kalat, ne uivat verkon lävitse.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Ongelman ydin on siinä että Sumessa liian moni elää verorahoista ja tuottavaa työtä tekee liian vähän eli työtä joka kasvattaa kansantuloa. Tukia maksetaan esimerkiksi elokuvan tekijöille museoille oopperalle esimerkiksi museot saavat USA mitätöntä tukea jos sitäkään samoin ooppera. Onko yhtään elokuvaa joka on tehty veromaksajien rahoilla yltänyt maailmanlaajuiseen levitykseen, miksi Virolaiset elokuvat ovat menestyneet maailmalla paljon paremmin kuin Suomalaiset vaikka väkiluku on neljännes Suomen väkiluvusta, onko niin että apurahat vain laiskistavat.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Ongelman ydin on siinä että Sumessa liian moni elää verorahoista ja tuottavaa työtä tekee liian vähän eli työtä joka kasvattaa kansantuloa. Tukia maksetaan esimerkiksi elokuvan tekijöille museoille oopperalle esimerkiksi museot saavat USA mitätöntä tukea jos sitäkään samoin ooppera. Onko yhtään elokuvaa joka on tehty veromaksajien rahoilla yltänyt maailmanlaajuiseen levitykseen, miksi Virolaiset elokuvat ovat menestyneet maailmalla paljon paremmin kuin Suomalaiset vaikka väkiluku on neljännes Suomen väkiluvusta, onko niin että apurahat vain laiskistavat.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Pääomatuloveron kanta on alhaisillakin tuloilla 30 prosenttia. Sitäkö olisit vielä nostamassa?

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Olen kyllä kirjoittajan/blogistin kanssa osittain samaa mieltä. Pienten ja keskisuurten tulojen kohdalla ei ole varaa korottaa tuloveroja. Mutta kaikkein suurimpien tulojen kohdalla korotusvaraa löytyy, ja jopa paljon. Vuoden 1970 valtion tuloveron suurimpien tulojen kohdalla suurin mahdollinen veroprosentti oli 53 kun se tänä päivänä on enimmillään 31,75. Se tarkoittaa että suurituloisempien tuloverotus on näinä vuosina on kevennetty noin 40% mikä on todella paljon. Olisin jopa taipuvainen väittämään että valtiontaloudessa ei olisi mitään alijäämää jos myös suurituloiset maksaisivat veronsa kuten joskus ennenkin.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Suurin osa ihmisistä sotkee virtuaalitalouden eli rahatalouden ja reaalitalouden toisiinsa.

Palkat, tulot, verot, maksut...ja lopulta hinnatkin ovat osa tulonjakojärjestelmää (eli virtuaalitaloutta) eivätkä kerro totuutta rahan ostovoimasta.

Rahan ostovoimaan merkittävimmin vaikuttaa tuotanto, tehokkuus ja teknologia, eli nämä reaalitalouden tekijät. Mitä enemmän tehdään, mitä tehokkaamman ja mitä paremmalla teknologialla, sitä enemmän on jaettavaa. Sanomalla että verotetaan liikaa ollaan totaalisen hakoteillä. Verot ovat vain osa tulonjakojärjestelmää. Vaikka pääomaverot olisivat 90% ei se haittaa, jos se johtuu siitä että robotit tekevät kaiken elämälle tarpeellisen.

Toki se ettei ihmiset ymmärrä tulonjaosta mitään, johtaa juuri tällaisiin verotusvastaisiin näkemyksiin, etenkin laman aikana.

Siis tärkeintä on reaalitalous, ei rahatalous ja sen puhtaasti hallinnolliset kiemurat.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sinä taas menet hakoteille, sillä robotit eivät tee kaikkea tarpeellista. Ja kun puhun ostovoimasta, niin tarkoitan sitä itseään. Suomessa ennen kaikkea kalliit pakolliset menot (kuten ruoka) syö ostovoimaa aivan valtavasti. Päivittäistavarakaupat ovat tahkoneet tuntuvaa voittoa vuosi vuoden jälkeen, vaikka niidenkin verotus on eurooppalaisittain korkealla tasolla. Ja jos et ole huomannut, niin kilpailu ei ole ollut Suomessa terveellä pohjalla moneen vuosikymmeneen, mitä tulee päivittäistavarakauppaan. Tuotannon tehokkuudesta ja teknologiasta viis.

Myös tulonjako on vääristynyt.

Hyvä esimerkki on, kun pari vuotta sitten asuntojen hinnat Suomessa alkoivat laskemaan, ja hintojen uskotaan laskevan myös tänä vuonna. Pellervon taloustutkimus ennakoi asuntojen hintojen laskevan Helsingissä noin puoli prosenttia ja koko maassa noin 0,7 prosenttia.

Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen hinnat ovat laskeneet koko maassa noin 1,5 prosenttia. Valitettavasti hintojen lasku heijastuu vain harvoin asunnoista pyydettäviin vuokriin. Vuokrien uskotaan nousevan tänä vuonna noin kahden prosentin verran. Nopeasti nousevat vuokrat puolestaan heijastuvat suoraan suomalaisten ostovoimaan sekä valtion jakamiin asumistukiin, joiden määrä on kasvanut keskimäärin noin 7 prosenttiyksikköä vuodessa jo muutaman vuoden ajan. Suomalaisten palkka ei tahdo riittää asumiseen.

Vuonna 2014 asumistukia maksettiin 1, 523 miljardia euroa, joka oli yli 100 miljoonaa enemmän kuin edeltävänä vuotena. Vuoteen 2008 verrattuna summa on nyt jopa 33 prosenttia suurempi.

Vaikka yrität nyt tulla siihen pätemään, niin todellisuudessa kaikki liittyy taloudessa toisiinsa. Mikään ei ole saareke, ja kuten varmasti sinäkin tiedät, suuret pankit tahkovat tälläkin hetkellä valtavasti voittoa virtuaalitalouden avulla. Palkat sen sijaan, ne lasketaan reaalitalouden piiriin, sillä sen yhteydessä rahalla on olemassa selkeä vastike eli työpanos.

Moni katsoo, että reaalitalous on pysähtyneisyyden tilassa. Jotkut jopa pelkäävät sen olevan kovassa laskussa. Elämme poliittis-taloudellisessa kriisissä.

Enemmän asuntojupakasta löydät täältä: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188246-puhke...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Luepas ajatuksella uudestaan mitä kirjoitin!

Uudestaan:
Rahatalous->tulonjakojärjestelmä
Reaalitalous->tulo="se kakku mitä jaetaan"

Taisto Lehti

Pienenä teollisuusyrittäjänä 50 vuotta Suomessa toimineena ja erittäin hyvin Saksan ja pohjoismaat tuntevana voin Martti Asikaiselle ilmoittaa, että yrittäjät ovat aivan yhtä kyllästyneitä kohteluunsa, kun otetaan huomioon koko viimeiset vuosikymmenet, alkaen 1960 luvulta, jonka olen toiminut itse ja työllistänyt satoja ihmisiä.

Paljon onnellisempaa elämää olisin viettänyt ilman yrittäjyyttä, joka tarkoittaa kateuden ja vihan kohteena ja yhteiskunnan sylkykuppina olemista. Ne jotka onnistuvat voivat saada taloudellisen palkinnon, mutta se kateus säilyy ja siksi muuttavat pois, Espanjaan ja Portugaliin. Epäonnistuneita tai itsemurhan tehneitä oli 90-luvulla kymmeniä tuhansia. Kukaan muu kuin omaiset eivät heitä surreet tai tukeneet.

Kysyn Martti Asikaiselta: Kenen velvollisuudeksi katsot kuuluvan ihmisten työllistämisen? Valtionko kuten Neuvostoliitossa vain erilaisten yritysten. Jos vastaus on yritysten, niin myös yksityistenkö? Jos vastaus on myönteinen niin sanopa sitten syy miksi niitä yrityksiä ei vaan Suomeen tule ja nykyisetkin vain supistavat ja miettivät ulkomaille lähtöä. Onkohan olosuhteissa kaikki asiat huomioiden sittenkin joku vika. Uskot voittoja vaan tulevan kaikille itsestään, niin miksi siihen hommaan enää liian harva ryhtyy Suomessa. Itsekin olet jossain ulkomailla, koska et halua täällä Suomessa toimia ja yrittää mitään.

Jos nostetaan pääomaveroja ansiotulojen tasolle niin loogisesti pitää myös korvata yrittäjän tappiota. Miten muuten luulet jonkun perustavan yrityksen ja työpaikkoja. Sitäkö haluat?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En minä Taisto yrittäjiä syyllistä. En missään nimessä. Suomalainen byrokratia on tehnyt yrittämisestä lähes mahdotonta, ja nostan hattuani jokaiselle joka viitsii edes siihen ruljanssiin lähteä. Tunnen itsekin jonkin verran yksityisyrittäjiä, ja olemme käyneet lukuisia keskusteluita niistä riskeistä, joita työntekijöiden palkkaaminen tuo mukanaan. Valtion tarjoamat kevennykset ja tuetkin menevät lähes kauttaaltaan isoille yrityksille (jopa Googlelle!), jotka kyllä pärjäisivät varmasti jo omillaankin.

Yrittäjyydessäkin on se, että usein asioita verotetaan monta kertaa. Verot tulisi lätkäistä ennen kaikkea voittoihin. Siksi pidänkin viron mallia kohtalaisen hyvänä, jossa verotuksen kautta tuetaan sitä, että rahat säilyisivät yritysten sisällä. Ja yritykset kasvaisivat.

Lähinnä teksti oli suunnattu ihmisille, kuten hän;

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73766-miten-tama-s...

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

"Todellisuudessa solidaarisuusvero on vain yksi keino muiden joukossa saada kansalaiset nokkimaan toisiaan, kun oikeat sudet ulvovat vierestä."

Täysin samaa mieltä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset