Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Tuhat ja yksi tapaa kokata ihminen

  • Tuhat ja yksi tapaa kokata ihminen

YK julkaisi taannoin tuoreen raporttinsa maailman väestönkasvusta. Uusien laskelmien mukaan maapallon väkiluku kasvaa odotettua nopeampaa, vaikka jatkossa se keskittyykiin täysin uudella tavalla vain muutamaan valtioon. Tutkijat uskovat, että yhdeksän maata tulisivat muodostamaan yli puolet koko maailman väestönkasvusta.

Maapallolla elää tällä hetkellä noin 7,3 miljardia ihmistä. Väestömäärän ennustetaan kasvavan 8,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2030 mennessä. Vuosisadan puolessa välissä tätä palloa tallustelee jo kymmenen miljardia ihmistä.

Varsinkin joidenkin Afrikan maiden nopeana jatkuvan väestönkasvun kerrotaan yllättäneen tutkijat täysin, sillä tuoreimpien arvioiden mukaan Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan jo tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tämä tuskin on kenenkään mielestä hyvä uutinen.

YK:n mukaan Afrikka tarvitsee tukea väkimääränsä hillitsemiseen. Samalla se painottaa tuen merkitystä, koska hyvin todennäköisesti se vähentää myös painetta siirtolaisuuteen. Toisaalta jos tässä nyt vakavasti keskustellaan, niin eikö Afrikkaa ole tuettu jo yli 50 vuoden ajan, eikä se paine ole kadonnut sieltä minnekään. Vaikka väestönkasvun vauhti onkin pudonnut hieman muutamien kymmenien vuosien takaisesta huipustaan, on se edelleen hälyttävällä tasolla. Tulokset eivät yksinkertaisesti vakuuta. Tekohengityksellään ihmiskunta taistelee luontoa vastaan, vaikka tietääkin lopulta häviävänsä. Kehitysmaiden väestönkasvu on kuin valtava aikapommi, joka odottaa vain oikeaa hetkeä. Ja joskus se vielä koittaa.

Vaikka monet ilmastotieteilijät painottavatkin, että kehitysmaiden köyhien määrän kasvu ei lisää kasvihuonepäästöjä, heidän argumenttinsa ei mielestäni ole millään barometreilla mitattuna kestävällä pohjalla. Pidän sitä selvänä, että ihmiset, jotka taistelevat kaiken aikaa omasta päivittäisestä toimeentulostaan, eivät jaksa kantaa huolta ympäristöstään. Enkä minä heitä siitä syytä, mutta kun tänä päivänä tiedetään jo varmuudella sanoa, että esimerkiksi aavikoitumisen syyt löytyvät ihmisen toimista, kuten ylilaiduntaminen, puiden kaataminen tai maan viljely sitä vahingoittavilla menetelmillä, niin kyllä se miettimään laittaa.

Jokainen varmasti käsittää sen, että runsas syntyvyys kasvattaa väkisinkin köyhyyttä ja elintasopakolaisuutta. Köyhät pyrkivät varauteen, mikä on tietysti inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna ymmärrettävää. Maapallolle voi kuitenkin olla hyvin kohtalokasta, jos köyhien määrä on kehitysmaiden vaurastumisvaiheeseen tultaessa kasvanut liian suureksi. Ihmisten määrä vaikuttaa suoraan paikallisen ympäristön tilaan. Yhdessä alhainen energiatehokkuus, ekologisesti kestämätön talouskehitys ja korkea syntyvyys muodostavat vaarallisen yhtälön, johon me emme ole varautuneet.

Pitkään eläteltiin toiveita, että teollistumisen toinen aalto ei noudattaisi samaa kaavaa kuin ensimmäinen, eikä se kuormittaisi ympäristöä yhtä rajusti kuin meidän oma teollinen vallankumouksemme. Nykyään tiedämme paremmin, sillä aika on osoittanut meidän olleen väärässä. Mainion esimerkin tarjoaa nopean kehityskaaren lävitse käynyt Kiina, joka on noussut kasvihuonepäästöissään jopa pitkään maailman suurimman saastuttajan titteliä haalineen Yhdysvaltojen edelle. Kehitysmaana pidetty Intia puolestaan yltää suorituksellaan jo kolmannelle sijalle, ja Brasilia tulee hyvänä nelosena.

Ilmastonmuutoksen tulevaisuusskenaariot pohjautuvat yleensä erilaisiin arvioihin ihmisten sekä teknologian kehityksestä. Hyvin useat luulevat, että pelastus löytyisi tieteestä ja teknologian kehityksestä, mutta valitettavasti he ovat väärässä. Se on ollut jo pitkään selvää, että mitä tehokkaammin ja paremmin ihminen pystyy maapallon resursseja käyttämään, niin sitä enemmän niitä myös käytetään. Yksinkertaista. Jos energia ja kulutustuotteet ovat halvempia, niin silloin laitetaan tornitalon kylkeen pari ledimainosta lisää ja ostetaan autotalliin uusi televisio. Sellaisia me ihmiset vain olemme. Tästä syystä katsonkin sen olevan silkkaa utopiaa ja toiveajattelua, että me löytäisimme vastauksen ilmastonmuutokseen tieteestä.

Ihmiskunta on käyttänyt jo vuosikausia enemmän luonnonvaroja kuin maapallo tuottaa vuodessa. Tämä ei ole hyvä asia, sillä vaikka ekologinen kiertokulkumme onkin hyvin joustava, niin lopulta se aina rankaisee tyhmyydestä. Me elämme jo nyt velaksi. Jos joku oikeasti kuvittelee, että maailmantalous voi kasvaa loputtomiin ilman ympäristön vakavaa vaurioitumista, niin hän on enemmän sekaisin kuin osaisi arvatakaan. Pidän lähestulkoon varmana sitä, että jossain vaiheessa luonto pyrkii korjaamaan itse itsensä. Tuolloin iskevät luonnonkatastrofit, nälänhädät ja pula puhtaasta juomavedestä.  Tämän jälkeen alkavat kansanvaellukset, jotka synnyttävät eripuraa ja levottomuuksia joka puolella maailmaa. Ja jos totta puhutaan, niin kulttuurien diversiteetti on tuossa vaiheessa varmaankin se kaikista pienin murheemme. Pari sukupolvea tästä eteenpäin ja tilanne rahoittuu, maapallo palaa jälleen kantokykyjensä rajoihin. 

Vaikka monelta varmasti  jäikin huomaamatta, niin muutama vuosi sitten ilmestyneen YK:n raportin mukaan kalakannat ovat jo nyt romahtaneet liikakalastuksen vuoksi noin 30 prosenttia. Ennusteen mukaan kalattomat meret voivat hyvinkin olla todellisuutta jo vuonna 2050. Kalakantojen romahtaminen ei ole pelkästään ympäristöasia. Tälläkin hetkellä yli miljardille köyhemmän maailman ihmiselle kala toimii heidän ensisijaisena proteiinilähteenään. Kokonaisuudessaan merenelävät muodostavat oleellisen osan yli kolmen miljardin ihmisen ruokavaliossa.

Isänä minä joudun väkisinkin pohtimaan, että kuinka minä voisin valmistaa lapseni tulevaisuuden maailmaan, jota meistä ei kukaan tunne. Pitäisikö minun opettaa hänet toimimaan luonnon antimilla, kuten minun oma isäni minut opetti. Vai pitäisikö minun sujauttaa pukin konttiin Tuhat ja yksi tapaa kokata ihminen -kirja?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Se on sitä kulttuurin muutosta. Tänään syödään soijaa, huomenna naapuri.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Näin minäkin sen vähän ajattelin, vaikka toivottavasti ihmiset ymmärtävät, että tämäkin vakavan tuntuinen teksti on kirjoitettu ainakin pieni pilke silmäkulmassa.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Asikainen ja Ukkonen ovat US:n analyyttisimpiä bloggajia.
100% simplex moodissa mennään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tällä hetkellä Afrikkalaiset naiset synnyttävät edelleen huomattavan paljon lapsia. Keskimäärin mantereella syntyy 4,7 lasta naista kohden, vaikka poikkeuksiain löytyy. Korkeinta syntyvyys on Nigerissä (7,63) ja Somaliassa (6,61). Vertailun vuoksi vuonna 2011 Euroopan hedelmällisyysluku oli Eurostatin mukaan noin 1,6. Yhdysvalloissa syntyvyys on pysynyt reilussa kahdessa.

Janne Kilposuo

Ei hätää Martti!
Lapissa on pinta-alaa.
Aamu-uutisten mukaan Ruåtti jostain syystä päästää elintasonsa nostajia karkuun, niin, että Lapin ennestään tukossa olevat vastaanottokeskukset natisee.
Olet muistaakseni Kolarista - Allahu Akbar !
Uutiset eivät kerro, mimmonen sota Ruåttin ja Norjan rajalla on meneillään.
Arvattavasti melkoinen. Turskat ei oo mitään puunhalaajia, syö valaita parempiin suihin muulle maailmalle keskaria näyttäen.
Itsekin lappilaisena (Roi) jouduin kerran selittämään yhdelle sudanilaiselle tämän väitettyä, että suomeen (joka siis kuuluu tavjan mukaan kaikille) mahtuu monta miljoonaa ihmistä lisää, ettei näillä kivenkauloilla ruokita ku pari vuohta tai lammasta ja hädintuskin lehmiä, porojakin on 2x liikaa.
Näyttäisi siltä, että ryntäys on alkanut.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Lappi on aina se varasuunnitelma ollut. Ja sellaisena se tulee pysymään, sillä mikäpä sen voittaisi. Kotiseudun.

Janne Kilposuo Vastaus kommenttiin #8

No opponoin.
En tiedä kumpaa kaipaan vähemmän sääskiä vai oikheija ihimisiä.
Luultavasti jälkimmäisiä. Räkkään tottuu.
Mikään mahti ei saa mua takas rolloon.

Kuiten, turha sinne on porukkaa kuskata kääntöpiirien välistä.
Hitollako ne ruokit?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #10

No sitä se mieki olen miettiny, ko meinaa paikallisetkhaan pärjätä. Ja eihän sielä ulkopuoliset viihy. Olishan sielä tillaa kyllä ja kurjaa maata mitä kyntää, mutta ei veikkosten tarvi kuule mennä ko Kemijärvelle, niin on jo liian periferiaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #10

Kyllä mie vai lähtisin kaivoshomhiin samoin tein, ko olis vai semmonen tyär joka tulis mukhaan. :)

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka
Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Vaikka asia,josta puhut on vakava..musta,ellei peräti ihan pimeä huumorini visioi tuota juttusi viimeistä lausetta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Näin oli tarkoituskin, sillä se on mahdollinen worst-case-scenario. Ja samalla vähän huvittavankin.

Tapani Lahnakoski

Pieni vinkki tulevaisuuden ruokavalioon:

Kalttasin eilen yli 300 lehtokotiloa pakkaseen odottelemaan, jotka olin kerännyt omalta pihaltani.

Eihän niistä kertynyt syötävää kuin n. 200 g, mutta erittäin hyviä alkupaloja muutamalle aterialle, kun oikein osaa valmistaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Köyhyyden poistaminen lienee paras keino vähentää syntyvyyttä.

Jyrki Paldán

Toisaalta köyhyyden poistaminen länsimaisen konsumerismin voimin lisäisi resurssien tuhlausta ja ilmakehän saastuttamista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Länsimainen konsumerismi pitää lopettaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuinka se köyhyys poistetaan? Minä en ole varmankaan kuunnellut tarpeeksi Lennonia, kun en usko että demokratian ulottumattomissa olevat monikansalliset organisaatiot alkaisivat yhtäkkiä välittämään ihmisten elämästä.

Yksityishenkilöiden tarjoamat köyhäinavut ovat pisaroita sateessa.

Jyrki Paldán

(Absoluuttinen)köyhyys poistetaan allokoimalla resurssit ja työt toimivalla tavalla. Kumpaakin on enemmän kuin riittävästi. Kukaan ei ole vain vielä keksinyt miten sellainen ihme saadaan aikaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Kukaan ei yksin sellaista keksikään. Siihen tarvitaan laajaa yhteistyötä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Se sopii Hannu tähän ihan hyvin. Loistava strippi.

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos

Hyvä teksti. Pohdin hieman samaa teemaa äsken itsekin. Eli minkälaisesta, kokoisesta ja miten fundamentaalisesta muutoksesta puhumme jotta worst case skenaariot vältetään.

Janne Suuronen

Omassa eilisessä blogissani kovasti todisteltiin, ettei väkimäärän kasvu lisää oleellisesti ilmastonmuutosta ja ettei maapallon väkimäärän kasvu edes johdu suuresta syntyvyydestä vaan ihmisten eliniän kasvusta :) En jaksanut alkaa vääntämään aiheesta, mutta sieltä blogista ne löytyvät jos jotain kiinnostaa :)

Puheenvuorosi muuten olisi rullakamaa ainakin aihepiirinsä vuoksi; en kyllä pidätä hengitystä odottaessani ylläpidon kekkaavan asian...on meinaan sen verran epäihku ja epäkorrekti aihepiiri.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sellaista se argumentointi toisinaan on. Kiitos muuten kommentista, Janne. Ei nämä minun tekstit yleensä tuonne karuselliin päädy, mutta ei se ole menoa haitannut, kun lähes 200 000 vierailua on tällekin vuodelle täällä. Pääasia, että keskustelua syntyy.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Koko maapallon väestö mahtuisi muistaakseni Teksasin kokoiselle alueelle, jos alueella olisi sama asukastiheys kuin Pariisilla. Urbanisaatio ja koulutus ratkaisuksi. Voisi harkita, että rakennetaan Afrikkaan suuria metropoleja ja toimiva koulutusjärjestelmä. Suomalaisella koulutusviennillä voisi olla siinä paikkansa.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Pekka, kiinalaiset tekevät sen jo.
Ja siellä ei opeteta englantia...

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Onglema ratkeaisi sillä että osalle porukkaa jaettaisiin veitset ja osoitetaan suunta että mene. Ai niin, sitähän yritetettiin jo Ruandassa. Väkiluku on jo varmaan kasvanut ohitse harvennuksen.

Tänään ilmoitettiin että on kehtietty 100% tehova rokote Ebolaan. Hienoa, taasen yksi keino vähemmän harventaa porukkaa liikakansoitukselta.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

Globaali päästökauppa ratkaisee tämänkin ongelman, jos ei normaali väestönkasvuevoluutio päde. Pariisissa joulukuussa nähdään.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Syntyvyyden lasku on kuitenkin globaali kehitystrendi, joka jatkuu koko ajan. Tuossa YK:n raportissa oli arvioitu, että väkiluku vakiintuu tai kääntyy laskuun 2100 vuoteen mennessä 23% tödennäköisyydellä.

Jostain luin joskus, että kehitysmaissa ruokaa menee kuljetuksessa ja varastoinnissa pilalle suuria määriä. Muistaakseni suurusluokka oli noin 30%. Pienilläkin muutoksilla voidaan saada kehitystä aikaan, ei tilanne toivoton ole.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen
    "Pari sukupolvea tästä eteenpäin ja tilanne rahoittuu, kun maapallo palaa jälleen kantokykyjensä rajoihin."

Mietinpä tuossa, että väestöräjähdys ei ole mikään tilapäinen ilmiö. Jos ajatellaan kuvitteellista tilannetta, jossa kaikki ruoka- ja muu kehitysapu, joka on juuri tätä tekohengitystä, lakkautettaisiin ja nälänhätä alkaisi niittää väkeä rankalla kädellä, lakkaisiko sama holtiton lisääntyminen?

Jyrki Paldán

Mitä ihmeen "tekohengitystä" ruoka-apu ja muut kehitysavut ovat? Markkinoiden rajoittama ostovoima on puhtaasti keinotekoinen ja poliittinen rajoite. Ruoantuotanto riittäisi jo tällä hetkellä yli kymmenelle miljardille ja järkeistämällä sitä saataisiin heittämällä päästöt murto-osaan nykyisestä ja tuotantokapasiteettia kasvatettua merkittävästi.

Ongelmat maapallon kantokyvyn suhteen ovat ihan muualla kuin ruoantuotannossa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Touché, Afrikan ruoantuotannosta 30% menee kaatopaikalle. Yhdysvalloissa prosenttiluku oli jo pitkälle ylitse neljänkymmenen.

Käyttäjän sakutaku12 kuva
Sauli Harju

Pahinta tässä on että tästäkään ei opita mitään, eikä asialle olla tekemässä mitään. Sitte kun on liian myöhäistä, niin aletaan toimimaan. Se taas johtaa seuraavaan kriisiin, joka taas korjataan kun on liian myöhäistä. Tätä samaa kaavaa on noudatettu aina ja samaten se jatkuu tästäki eteenpäin.

Herra Korhonen

"Varsinkin joidenkin Afrikan maiden nopeana jatkuvan väestönkasvun kerrotaan yllättäneen tutkijat täysin, sillä tuoreimpien arvioiden mukaan Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan jo tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tämä tuskin on kenenkään mielestä hyvä uutinen."

Kehitysapu on saatanasta. Peruskouluaikoinakin kaikkien oli aina pakko tuoda tietty summa SPRn kehitysmaakeräyksiin. Tässä tulos. Meidät on huijattu maksamaan oma tuleva kansanmurhamme. Sama koskee kaikkia eurooppalaisia ja länsimaalaisia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Täytyy sanoa, että professori Esko Valtaojan sokea usko tieteeseen on kyllä hemmetin ihailtavaa. Lääkkeet pitäisi löytyä, niin ekokatastrofeihin kuin väestönkasvuunkin. Pystyisimpä itsekin ajattelemaan yhtä positiivisesti. Minusta kaikki merkit osoittavat, että tiede on pikemminkin tuonut mukanaan vain uusia tapoja kuormittaa tätä palloa vielä entistäkin tehokkaammin ja nopeammin.

Kuten Pasi Toiviainen viisaasti kirjoitti, ekokatastrofin mitätöiminen vetoamalla Valtaojan tavoin uskonnollisten profetioiden heikkoon menestykseen on pelkästään älyllistä velttoilua. Valtaoja niputtaa kaikki tuhon ennusteet pelkäksi uskoksi, ja se jos jokin on argumentaatiovirhe.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset