Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

TTIP -sopimus heittämällä läpi

  • kuva: eurooppatiedotus.fi
    kuva: eurooppatiedotus.fi

Euroopan parlamentti hyväksyi eilen esityksen Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä vapaakauppasopimuksesta äänin 436 – 241. Virallisten tietojen mukaan 32 europarlamentaarikkoa jätti äänestämättä. Parlamentti esittää, että välimiesmenettelyn sijasta valtioiden ja yritysten riitoja ratkottaisiin julkisissa kuulemisissa. Päätöksistä voisi myös valittaa.

Keskustelua herätti myös kiistelty malli, jossa valtioiden ja yritysten kiistat ratkottaisiin tulevaisuudessa yksityisissä välimiesoikeuksissa. Useat EU-maat, europarlamentaarikot ja kansalaisjärjestöt ovat vastustaneet hyvin äänekkäästi välimiesmenettelyiden käyttöönottoa.

Vuodesta 2013 lähtien EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltu transatlanttinen kauppa- ja investointisopimus nousi viime vuonna yhdeksi keskeisimmäksi aiheeksi myös Suomen mediakentällä. Huolta herätti mm. sopimukseen liitettyyn investointisuoja (investor-state dispute mechanism, ISDS), jonka pelättiin kaventavan eurooppalaista demokratiaa. Toivoinkin TTIP–sopimuksen nousevan esiin aikaisemmin tänä vuonna järjestetyissä Suomen eduskuntavaaleissa, mutta valitettavaksi vapaakauppasopimuksesta ei ollut vaaliteemaksi. Kysymys ohitettiin olankohautuksella.

Euroopan parlamentin suosituksia oli tarkoitus käsitellä jo kesäkuussa, mutta tuolloin keskustelu ja äänestys päätettiin siirtää myöhemmäksi. Nyt kun neuvottelulinjauksista ja suosituksista on päätetty, siirtyy vapaakauppasopimuksen jatkokäsittely Euroopan komissiolle. Tuolta se palaa lopullisessa muodossaan takaisin parlamentin äänestettäväksi. Eilinen äänestystulos povaa sopimuksen läpimenoa myös tulevaisuudessa.

 

Eurooppalaiset kokevat investointisuojan uhkana

Alkuperäiseen hahmotelmaan investointisuojasta sisältyi yksityinen välimiesselvittely, jonka kautta yrityksille olisi jäänyt mahdollisuus haastaa sopimuksen allekirjoittaneet valtiot noudattamaan investoinnin tekohetkellä voimassa ollutta lainsäädäntöä. Sopimusta koskevien kiistojen varalta pyrittäisiin luomaan ratkaisumekanismi, joka mahdollistaisi sen, että investoijat voisivat nostaa kanteen itsenäistä valtiota vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, jos yhtiö katsoo valtion heikentävän sen potentiaalista mahdollisuutta tuottaa voittoa.

Hyvin monet eurooppalaiset kokivat tämän kaventavan maiden demokratiaa ja itsemääräämisoikeutta, koska se mahdollistaisi yritysten oikeuden kyseenalaistaa kuluttajien ja ympäristön suojelemiseksi demokraattisesti säädettyjä lakeja. Todellisuudessa tällaiset välimiesselvittelyt käytäisiin muutaman juristin kesken, joka jättää huomattavan kokoisen riskin korruptiolle ja sisäpiiriselvittelyille. Euroopan kansalasten yllä lepäsi kysymysmerkki, sillä investointisuoja oli kuin tehty hyväksikäytettäväksi. Tästä kuitenkin päästiin.

Tietysti tässä vaiheessa emme voi tietää, kuinka tätä pykälää tullaan neuvottelujen kuluessa muuttamaan, sillä välimiesselvittely vaikuttaa jo nyt menneen talven lumilta. Nyt puhutaan avoimesta kuulemisesta, jossa järjestelmässä julkisesti nimitetyt, riippumattomat ammattituomarit käsittelisivät tapauksia julkisissa kuulemisissa. Toteutus ja riippumattomuus kuitenkin nostavat epäilyjä, koska niin markkinataloudessa kuin politiikassakin puolueettomuus voi olla hyvin venyvä käsite. Yhtiöiden veto-oikeus lainsäädäntöihin halutaan säilyttää osana kauppasopimusta.

Viime vuonna akatemiaprofessori Martti Koskeniemi totesi, että välimiesmenettely on väistämättäkin kaupallinen tekniikka, joka mittaa voittoja ja tappioita. Hänen mukaansa se on vihamielinen politiikalle, ja hän kokeekin, että välimiestuomareilla ei tulisi olla mitään asiaa arvioida demokraattisen prosessin kautta syntynyttä kansallista lainsäädäntöä. Valta siirtyisi hallituksilta ja parlamenteilta ylikansallisille yrityksille ja välimiehinä toimiville juristeille. Jos tämä toteutuu, voi se johtua vain siitä, ettei yksityiskohtia tunneta julkisuudessa, Koskiniemi kiteytti.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että avoimmuutta pyritään lisäämään europpalaisten toivomuksesta. Investointisuojan luonne tuskin muuttuu tämän myötä kovinkaan merkittävästi. Pelkät kalliit oikeudenkäyntikulut monikansallisia yrityksiä vastaan voivat saada pienten maiden hallitukset epäröimään edistyksellisten lakien säätämistä.

 

Pelko ei synny tyhjästä

 Investointien kautta esimerkiksi energiakysymyksissä eurooppalaisten valtioiden kädet sidottaisiin, eikä energiapolitiikkaa voisi juurikaan muuttaa ilman investoijien suostumusta. Lähin esimerkki löytynee Saksasta, jossa vain muutama vuosi sitten runtattiin läpi uusi ydinvoimalaki, joka olisi voinut ajaa maan lähes katastrofaaliseen tilanteeseen. Mikäli investointisuojaa koskeva laki olisi ollut toiminnassa, Saksa olisi joutunut korvaamaan energiayhtiöiden menettämiä potentiaalisia tuloja useiden vuosikymmenien ajan, ellei jopa kauemminkin. Tällä kertaa Saksa selvisi kompensoimalla yhtiöiden menettämiä tuloja keventämällä niiden verotusta.

Vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä on jo nähty sekä Pohjois-Amerikkaa koskevan vapaakauppasopimuksen (North American Free Trade Agreement , NAFTA), että muiden kahdenkeskistä kauppaa koskevien sopimusten yhteydessä, kun yritykset ovat vaatineet valtioilta satojen miljoonien dollareiden kompensaatioita lakiensa noudattamisesta. Vain muutama vuosi sitten yhdysvaltalainen tupakkajätti Philip Morris haastoi Uruguayn valitustuomioistuimeen, koska maan hallitus oli vaatinut roimaa tupakkaveron korotusta, tupakoinnin vaaroista varoittavia tarroja tupakka-askien kylkeen sekä kieltänyt tupakoinnin julkisissa tiloissa. Tupakkayhtiön mukaan vaatimukset loukkasivat Uruguayn ja Sveitsin investointisuojasopimusta. Samankaltaisia kanteita on nostettu myös Norjaa ja Australiaa vastaan.

Italialaiset sijoittajat puolestaan haastoivat oikeuteen Etelä-Afrikan tasavallan. Tähän oli syynä maassa säädetty, mustien talouden parantamista koskeva laki (Black Economic Empowerment, BEE), jonka tarkoituksena oli luoda taloudellista yhdenvertaisuutta Etelä-Afrikkaan. Kehitysohjelmalle kasvonsa antoi maan presidentti Thabo Mbeki, joka vertasi lakia oikeuksiin, joita esimerkiksi Yhdysvalloissa on taattu rodullisille vähemmistöille koulutuksessa.

Lakia ei ole säädetty sortamistarkoituksessa, vaan sillä halutaan rakentaa pohjaa taloudelliselle tasa-arvolle. Etelä-Afrikan tasavalta on kärsinyt jo pitkään yhteiskunnallisesta eriarvioisuudesta. Ja vaikka apartheid-järjestelmä kaatui jo yli kymmenen vuotta sitten ja presidentti Nelson Mandelakin matkasi tästä ikuisuuteen, hallitsee valkoinen, noin neljäntoista prosentin vähemmistö yhä maan teollisuutta ja kauppaa lähes kokonaan.

Lakiuudistusten mukaan kaivosten omistuksista tulisi siirtää 26 prosenttia mustan enemmistön haltuun tämän vuosikymmenen aikana. Toinen laki puolestaan vaati samaa kehitystä rahoitusalan palveluihin. Sijoittajien mukaan tätä ei kuitenkaan kompensoitu heidän toiveidensa mukaisesti.

 

Ketä sopimus palvelee

Tässä tilanteessa täytyy hyvä tunnustella ja tarkastella, että kuka sopimuksesta loppujen lopuksi hyötyisi. On selvää, että Yhdysvallat tästä hyötyisi kenties eniten, mutta aivan tyhjin käsin eivät jäisi myöskään Iso-Britannia ja Saksa, joka on maailman toiseksi suurin vientimaa. Pienille maille, kuten Suomi, tämä sopimus voisi sen sijaan hyvinkin olla viimeinen naula arkkuun.

Joidenkin arvioiden mukaan TTIP –sopimus hyödyttäisi EU:n jäsenmaita yhteensä yli 100 miljardilla eurolla vuodessa. Mikäli arviot pitäisivät paikkaansa, olisi kyse huomattavasta sopimuksesta, joka toimii voimallisena välineenä talouskasvun kiihdyttämiseen. Puhutaan miljoonista uusista työpaikoista ja jopa yhden prosentin kasvusta bruttokansantuotteissa.

Innokkaimmat uskovat, että myös Suomi vientivetoisena maana hyötyisi siitä merkittävästi. Toisaalta se, mitä Suomesta vietäisiin, on vielä arvailujen varassa. Jotkut veikkaavat arvometalleja, toiset puuta ja pohjavesiä. Joidenkin luottamus lepää yhä raskasteollisuudessa. Todellisuudessa Suomella ei ole samankaltaista massiivista teollisuutta ja tuotantoa kuin Saksalla, joka on osaltaan syyllinen myös euroalueen pitkään taloudelliseen taantumaan. Pienet maat eivät kykene kilpailemaan tuotantopuolella suurien jättiläisten kanssa, jonka seurauksena kotimaan myynti heikkenee kaiken aikaa. Viennistä puhumattakaan. Tuntuukin, että etuja on liioiteltu huomattavasti, kun taas mahdolliset riskit lakaistaan pöydän alle.

Arvioni sopimuksen vaikutuksista:

  • Pienille kasvuyrityksille ja innovaatioille sopimus olisi tervetullut uudistus, koska se helpottaisi kaupankäyntiä Yhdysvaltoihin. Markkinat kasvaisivat kuin itsestään ja ideoiden viemisestä meren taakse tulisi helpompaa.
  • Suomalainen raskasteollisuus ja –tuotanto kärsisivät sopimuksesta.
  • Vaikeissa olosuhteissa kilpailevalle suomalaiselle maataloudelle sopimus olisi kuolinisku.
  • Korkeiden tuotantokustannuksien vuoksi elintarviketeollisuus tulisi kärsimään, koska se ei yksinkertaisesti kykenisi kilpailemaan markkinoille virtaavien halpojen amerikkalaistuotteiden kanssa.
  • Suomalaisten mahdollisuus vaikuttaa aikaisemmin toteutettuun huonoon politiikkaan kavenisi entisestään. Luonnonrikkaudet valuisivat globaalien markkinoiden riepoteltaviksi, koska suomalainen lainsäädäntö ei olisi ehtinyt valmistautua uudistuksiin.

 

Näennäisdemokratiaa suljettujen ovien takana

Hyvin pitkään edellä mainittua sopimusta on neuvoteltu täysin suljettujen ovien takana, eivätkä kansalaiset vieläkään tiedä sitä, ketkä neuvottelupöydässä oikein istuvat. Heidän henkilöllisyytensä on salattu ja sopimusneuvottelut ovat luokiteltu "erittäin salaisiksi". Tämä on herättänyt paljon kummastusta, sillä eikö Euroopan unioni ollut vielä jossain vaiheessa edustuksellinen demokratia. Kansalaiset vaativat avoimmuutta, ja heillä on myös oikeus siihen. 

Euroopan komission mukaan neuvottelijoiden henkilöllisyys on salattu, jotta heihin kohdistuva ulkoinen paine pysyisi mahdollisimman alhaisena. Jaetun tiedotteen mukaan tällä pyritään myös estämään se, etteivät ulkopuoliset tahot pääsisi vaikuttamaan neuvottelijoiden kantoihin. Moni kuitenkin pohtii mielessään, että mikäli kiistelty TTIP–sopimus on eduksi koko Euroopalle, niin minkä vuoksi kaikki tämä salailu. Kuten aikaisemminkin on todettu, vapautta ei luoda suljettujen ovien takana.

Yhdysvallat on ilmoittanut toivovansa, että neuvottelut saataisiin päätökseen viimeistään tämän vuoden aikana. Ranska puolestaan on ilmoittanut, ettei maa tulisi solmimaan TTIP-sopimusta muun EU:n mukana. Myös Saksa on ollut epäileväinen sijoittajasuojan suhteen, vaikka valtaosa saksalaispoliitikoista kannattaakin sopimusta.

 

Suomi kannattaa vapaakauppasopimusta

Kokoomuslaisen Verkkouutisen joulukuussa 2014 tekemän kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista kannattaisi TTIP -sopimusta. Tuolloinen kyselytutkimus osoitti, että 62 prosenttia seisoisi sopimuksen takana, ja että vain 21 prosenttia suomalaisista vastustaisi sitä. Toisaalta kun Uudessa Suomessa järjestettiin samankaltainen kyselytutkimus oli 84 prosenttia vastanneista sitä mieltä, että Suomen ei tulisi allekirjoittaa sopimusta. Hajonta lukijakunnissa on siis tuntuva.

Hajontaa voi osaltaan selittää puolueen virallinen kanta vapaakauppasopimukseen. Entisen pääministerin ja nykyisen valtiovarainministerin Alexander Stubbin (kok.) tiedetään painostaneen erästä suomalaista toimittajaa, että tämä kirjoittaisi myönteisemmin TTIP-sopimuksesta. Tässä valossa tarkasteltuna en ihmettelisi yhtään, vaikka Verkkouutisten kyselytutkimus olisikin tehty suoraan kokoomuksen omassa nyrkkipajassa. Tiedettävästi kaikki hallituspuolueet kannattavat yhtenä rintamana transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen syntymistä.

 

Uuden Suomen uutisen aiheesta löydät täältä

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Mutta ketään ei kiinnosta. EU:lla kävi tuuri, kun Kreikan asiat nousivat jälleen mediakeskiöön ja eskaloituivat raha-anomukseen. Kaikki muu jää tunteiden alle, kun kansa raivoaa.

Hyviä kysymyksiä:

- Ketä sopimus palvelee, ja miksi EU toteuttaa sitä näennäisdemokratian avulla?

- Miksi entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) on painostanut suomalaisia toimittajia kirjoittamaan myönteisemmin vapaakauppasopimuksesta?

- Miksi Suomen entinen Eurooppa –ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) allekirjoitti vetoomuksen, jossa toivottiin investointisuojan pitämistä osana TTIP-sopimusta?

- Miksi kokoomuksen Verkkouutisten tekemässä kyselytutkimuksessa 62 % suomalaisista kannattaa TTIP-sopimusta, mutta kuitenkin Uuden Suomen vastaavassa yli 84 prosenttia suomalaisista vastustaa sitä?

- Mitä TTIP-tarkoittaisi suomalaisille yrityksille, entäpä Euroopalle?

- Jos sopimus on niin fantastinen koko Euroopalle, niin miksi sitä sitten neuvotellaan suljettujen ovien takana?

- Miksi emme saa edes tietää, ketkä meidän asioistamme neuvottelevat?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Allekirjoittanut on lomalla Suomessa, eikä ole lukenut lehtikioskien ja kauppojen hyllyillä näkyviä lööppiotsikoita lukuunottamatta yhtään ainuttakaan uutista kahteen viikkoon.

Tiesittekö muuten, että tänään päätetään Euroopan parlamentissa, saako arkkitehtuurisia kohteita käyttä taustoinaan, ja saako niistä otettuja kuvia julkaista Facebookissa. Hus, selfieitä ottamaan. Huomisesta ei koskaan tiedä.

Tärkeitä kysymyksiä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tavallaan sitä toivoisi tälle keskustelulle enemmän medianäkyvyyttä, mutta Uuden Suomen lisäksi en juuri otsikoita löytäntyt. Eli suomalainen media, herätys. Puhun varsinkin sinusta Yle.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos, Ville.

Eilen saunan jälkeen katselin uutisia jonkin verran ja Kreikasta vain puhuivat.

Olivat oikein vetäneet entisen talouskomissaarin ja nykyisen elinkeinoministerin Olli Rehnin (kesk.) sinne rupattelemaan. Rehn pokerinaamalla sanoi, ettei hän seuraa Kreikan tilannetta lainkaan, vaan keskittyy Suomeen. Siinä vaiheessa oli pakko vaihtaa kanavaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eiköstuo tippi-sopimus nostanut jossain vaiheessa pintaan muitakin kysymyksiä kuten gm-tuotteet ja pojavesien yksityistämisen? Tarkoittaako tämä läpiheitto nyt siis sitä että coca cola tai nestle tulee omistamaan itseoikeudella Suomen vesivarat? Paljonko niistä pulitetaan per henki vai myydäänkö nluonnonvarat monikansallisilleyhtiöille ilmaiseksi? Entä haastaako walmart suomessa lidllit, cittarit ja prismat?

Jyrki Paldán

Ei tarkoita, mutta se tarkoittaa että tulevaisuudessa tuollaiset mahdolliset valloitusreissut ovat sitten helpompia kun on jonkinlainen lainopillinen rakennelma takana.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Vielä unohtui sellaiset asiat että vieläkö tippi sopimus velvoittaa liittovaltion muodostumista ja kaikkien eu-jäsenmaiden liittymistä natoon sekä luopumaan kauppa, talous ja neuvottelu suhteista Venäjän kanssa?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Hyvä kirjoitus.

Työllistymisestä ja PK-yrityksien mahdollisuudesta rohkenen epäillä.

Pienillä ei ole varaa käydä oikeutta väh. Miljoonan laskun kuin suuryritykset.

Nimeni takana löytyy aiemmin kirjoittamiani blogeja. Minua pännii tämä median hiljaisuus TTIP-asioista niin paljon, ettei veri enää kierrä. Minä silti zombailen naputtelemassa kännykkällä tahi tietokoneella.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos sanoistasi, Topi.

Tämäkin kirjoitus syntyi viime yönä hyvin myöhään, kun otti niin päähän ettei nukutuksi saanut. Eilen palasin Lapista, jossa olin poikani kanssa sukuloimassa, vaeltelemassa ja kalastelemassa. En voi kuin pisara silmissä kuvitella, mitä sopimus saisi sielläkin aikaiseksi. Hetkellistä hyvää, loputonta pahaa.

Tästä syystä oli pakko napata miniläppäri lomakuorestaan ja naputella. Joskos edes vähän saisi taas keskustelua heräteltyä. Ei heittäisi taistelemasta.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

tekstiteeveessä näytti yle laittaneen että välimiesmenetteltyä ei toteuteta esitetysty vaan julkinen tuomarikäsittely tms

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Saas nähdä. EU-parlamentti vain suosittelee....

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ivestointisuoja, välimiesmenettely salaisesti ovat koko jutun kulmakivet. Niitä ei tietenkään saa hyväksyä.

Tottakai kannatan vapaata markkinataloutta, mutta nämä kaksi asiaa eivät kuulu siihen, pikemminkin päinvastoin ne ovat sen vastaisia.

Edustavat tavallaan vapaan kaupan pimeää puolta, estävät ja vääristävät kilpailua. Riitauttamalla turhanpäiväisesti vain estetään kehitystä.

Mitä tulee näihin pohjavesijuttuihin, niin kyllä maamme rajojen sisällä olevat vesivarat ovat kansallisomaisuutta ja sellaisina niiden on myös pysyttävä.

Atlanta ei ole joulupukin kotikaupunki ja partaukkoa saa käyttää muutkin tuotteissaan. Vaikka eräs juomauutteen valmistaja yritti oikeusteitse "brändätä" äijän itselleen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Onhan se liikuttavaa miten sopimuksen vastustajilla näyttää olevan luottamus lujilla kansallisiin tuomioistuimiin.
Mä en ole kuitenkaan ihan loppuun asti varma saisiko esim suomalainen firma puolueetonta oikeutta esim jossain kreikkalaisessa tai italialaisessa käräjätuvassa. Vai olisiko siellä kiusaus vetää kotiinpäin?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen
Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Vaikka ei saisi, niin ei se ole selvästikään riittävä syy siirtää valtaa valtioilta yrityksille.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Olen Ilkan kanssa hyvin samoilla linjoilla. Tähän väliin on hyvä heittää päivän huuli.

"Toisaalta investointisuojan arvostelussa katoaa perspektiivi, kun arvostelu kääntyy vastustamaan maailmankaupan vapauttamispyrkimyksiä. Kauppaa vapauttavat päätökset ovat kiistatta kohentaneet kehitysmaiden elintasoa."(HS 19.10.2014)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Jos ajattelee että valtio ajaa automaattisesti kansalaistensa etua niin toki sitten. On toki sellaisiakin tapauksia joissa kansalaisten ja yrityselämän intressit saattavat olla vähän eri kuin valtiolla. Esimerkkejä löytyy.

Venäjän on esimerkki siitä miten pahimmillaan investointisuojan puute voi näkyä ulkomaalaisten firmojen mielivaltaisesta kohtelusta lainsäädännössä. Siis myös suomalaisten.
Sellainen vähentää ja on vähentänytkin taatusti investointihaluja. En ihan jaksa uskoa että suomalaisfirmalla on mitään jakoa venäläisillä käräjillä jos kiistakumppanina on valtio.

Itse asiassa Venäjä omalla toiminnallaan estää tai vakavasti rajoittaa kansalaistensa ja yritystensä oikeutta asioida myös ulkomaisten firmojen asiakkaina. Kaipa sellaistakin joku kannattaa.

Toisaalta nyt vaadittu avoimuus ja julkisuus investointisuojakäsittelyihin on erinomaisen hyvä asia. Unionilla voi olla lihaksia sellaisen sopimuksen vaatimiseen mutta Suomella yksittäin ei taatusti olisi. Homma menisi salattuna niin kuin täällä kansallisesti salataan Fennovoiman omistajaselvityksiä. Ja oma kansallinen lakimme suojelee sitäkin salailua.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #28

Ei se automaattisesti aja, mutta toki sillä on enemmän intressejä kansalaistensa edussa kuin jollain täysin ulkopuolisella.

Ja pahimmassa tilanteessa kotimaiset kähmijät ja kusettajat ovat käden ulottuvilla. Kyllä he sen tajuavat.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #33

Koko asia on kiinni myös lähestymistavasta. Jos olettaa ettei mikään valtio voi olla kähmijä ja kusettaja niin silloinhan yritykset eivät mitään puolueetonta oikeusturvaa tarvitse.
Silloinhan pitäisi hyväksyä sekin ajatus että suomalaisiakin firmoja voi kohdella maailmalla ihan miten syrjivästi tahansa.

Itse olen hieman eri mieltä. Kannatan puolueetonta tahoa ratkomaan asioita. Tosin avointa sellaista, mahdollisuuksien mukaan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #36

Miksei sitä ajatusta voi hyväksyä? Minua ei ainakaan paina yritysten oikeusturva pätkääkään.

Tässä tulee taas se, että kenen etua tässä lopulta ajetaan.

Ajatus, että jokin monen tuhannen kilometrin päässä oleva suuryritys voi iskeä nastaa kartalle kotini kohdalle, leimaa paperiin, rahaa käteen, eikä mikään instanssi tämän maan tai maanosan sisällä voi eikä halua tehdä asialle mitään.

Jyrki Paldán

Kenen alueella asioi, sen tuomioistuimelle vastaa. Noin sen soisi olevan. Vallan keskittäminen ja ulkoistaminen harvoin tuo mitään hyvää. Minä en ainakaan halua että ulkomainen firma, joka laskeskeli Bhopalissakin ihmishengille muutaman sentin hinnan ja arvioi ympäristön arvottomaksi, päättää täällä yhtään mistään, saati sitten esim. ympäristöön tai työ-/elintarviketurvallisuuteen liittyvästä lainsäädännöstä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Olisi mukava kuulla EU:ssa työskentelevien rehellisiä mielipiteitä asioista. Byrokratia on mittavaa, eräs harjoittelijatuttava sanoi.

Tällä hetkellähän tietomme perustuvat lähinnä PR-yksikön antamiin murusiin, ja keltaisen lehdistön lööppiammuntaan. Silti yhä useampi pohtii, että onko koko unionia edes tehty palvelemaan ihmisiä, vai onko taustalla jotain aivan muuta. Mihin tämä kaikki johtaa?

Puoluekuri minua ainakin syljettää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Huvittava kirjoitus. Ilmeisesti alustaja ja aseenkantajat olivat valmistautuneet vastustamaan välimiesmenettelyä, jota europarlamentin enemmistö ei missään vaiheessa ole aikonutkaan hyväksyä. Yleisesti ottaen: maailmanhistoriassa on tuskin ollut toista yhtä julkista neuvotteluprosessia kuin EU:n eteneminen TTIP-neuvotteluissa.

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/july/tr...
http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?i...
http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?i...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ei ole vielä selvää millaisena pakettina TTIP-sopimus tulee parlamentin äänestettäväksi, kun se saavuttaa viimeisen muotonsa. Siellä voi olla välimiesselvittely tai sitten julkinen kuuleminen. Kumpaankaan en luota.

Mielestäni koko idea TTIP:n hyödyistä tuntuu pienen valtion kannalta katsottuna absurdilta. Kuinka paljon Suomi on hyötynyt Euroopan unionista, ja Saksan itselleen järjestämistä tullihuojennuksista?

Aivan niin, ei ole. Päinvastoin, kotimainen tuotanto on ajettu alas. Vienti on ahdingossa - varsinkin kun Venäjä-pakotteet tuntuvat vain jatkuvan. Nyt kun halpoja tuotteita alkaisi virtaamaan Yhdysvalloista saakka, niin luuletko, että täällä kalliissa pohjolassa kannattaisi paljoa mitään enää tehdä. Edessä olisi palkka-ale, mitä poliitikot toisaalta ovat jo ajaneetkin lävitse tuntuvasti viime vuosina.

Suomalaisilla on eurostatin mukaan jo nyt yksi EU-alueen kehnoimmista ostovoimista. Luuletko, että tämä tulisi paranemaan palkka-alen myötä?

Kerro mitä hyvää TTIP toisi Suomeen? Minä esitin jo oman arvioni.

Sitten on vielä tämä yritysten veto-oikeus, joka tietäisi taantumaa ja pelkoa valtioiden kehitykseen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos ei uskota suomalaisten pystyvän tekemään mitään, mikä amerikkalaisille kelpaisi, asiasta on turha keskustella. Muuten kai markkinoiden avaamisen edut ovat ilmeiset:

http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=49...
http://team.finland.fi/public/default.aspx?content...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #27

Käytätkö oikeasti Stubbin perustamaa ja luotsaamaa Team Finlandia puolueettomana lähteenä? Kyllä minä tiedän, että Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani. Ei minun tarvitse sitä ulkoministeriön sivuilta luntata.

Tuossapa tullin infoa: http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppati...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #29

Lähteenä mihin ja miten niin puolueettomana? Ajattelin, turhan optimistisesti varmaan, että blogiasi lukee moni muukin kuin sinä ja minä. Ehkä joku haluaa tietää, mitkä ovat Suomen ulkomaankaupasta vastaavien tavoitteet.

Käyttäjän timoharju kuva
Timo Harju

Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja terveisiä Kolarin Taapajärveltä:) Eikös Suomen edustaja TTIP:ssä paljastunut välimiesoikeuksia ajavan kansainvälisen juristijärjestön lobbariksi? Martti Koskenniemi piti tätä käsittämättömänä ja puuskahti keväällä televisiossa, että jolleivät kaverin esimiehet puutu asiaan niin hän puuttuu.

Joka tapauksessa nostit tärkeän asian tapetille. Katiskan kokemisen välillä on hyvä pohtia näitäkin :)

Pari kiinnostavaa linkkiä:

https://www.youtube.com/watch?v=uWos7RgWzB8

http://minimahti.net/2015/04/16/oikeusprofessori-k...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitoksia sinulle, Timo. Justiinsa eilen ajelin sieltä Kolarin Aitamänniköstä tänne Ouluun, josta matka jatkunee huomenna. Tuli käytyä Sieppijärvessä ja Kolarin saaressa kuolleitakin tervehtimässä, kun niin harvoin näkee.

Arvostan tuota professori Martti Koskenniemeä hyvin korkealle. Valitettavasti Suomessa hänen puheilleen tuntuu arvoa antavan vain Taloussanomat. Hyviä linkkejä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Minä ja useimmat tuttavani arvostamme Martti Koskenniemeä kovasti. Kertokaapa nyt, mikä europarlamentin komissiolle asettamissa neuvotteluohjeissa on sellaista, missä Koskenniemen kritiikkiä ei ole otettu huomioon.

Heikki Martikainen

"BDI väitti, että sopimus toisi komission selvityksen mukaan yli 100 mijardin euron vuosittaisen talouskasvun sekä EU-maihin että Yhdysvaltoihin. Selvityksessä oli kuitenkin arvioitu, että bruttokansantuote voisi sopimuksen takia nousta Euroopassa 119 miljardia euroa 10 ensimmäisen vuoden aikana. Ja tätäkin kasvuennustetta on moni epäillyt – viimeksi Foodwatchin johtaja Thilo Bode."
(Taloussanomat, J. Tuormaa, 11.4.2015)

Eli siis tuo 100 miljardia/a on ilmeisesti pelkkä tornari, kun itse selvitys sanoo tuon 119 miljardia saavutettavan 10 vuodessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset