Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Puhkeaako Suomen asuntokupla?

  • Puhkeaako Suomen asuntokupla?
  • Puhkeaako Suomen asuntokupla?
  • kuva: uusisuomi
    kuva: uusisuomi

Ei ole mikään salaisuus, että Suomessa uudet asunnot ovat törkeän kalliita. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa ja niiden välittömän vaikutuskehän sisäpuolella asuntojen hintakehitys on ollut päätä huimaavaa. Monet syyttävät ahneita rakennusyhtiöitä, vaikka todellisuudessa kyse on aina ollut kysynnän ja tarjonnan laeista.

Asuntojen hintakehitys on heijastunut suoraan asunnoista pyydettävien vuokrien määrään, jotka nekin ovat kohonneet huolestuttavalle tasolle. Voidaankin siis todeta, että niin asunnot kuin vuokratkin ovat kallistuneet ihmisten tuloja vauhdikkaammin. Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund varoittelikin suomalaisia pääkaupunkiseudulle syntyvästä asuntojen hintakuplasta jo viime lokakuussa. Myös Lähitapiolan tekemä Arjen Katsaus -tutkimus tuki Asplundin tiedotetta. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista olivat sitä mieltä, että pääkaupunkiseudun asuntokupla ei ole vain puhetta, vaan karu tosiasia.

Suomen asuntomarkkinat ovat kuitenkin paljon tätä monimutkaisemmat. 

Pari vuotta sitten asuntojen hinnat Suomessa alkoivat laskemaan, ja hintojen uskotaan laskevan myös tänä vuonna. Pellervon taloustutkimus ennakoi asuntojen hintojen laskevan Helsingissä noin puoli prosenttia ja koko maassa noin 0,7 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen hinnat ovat laskeneet koko maassa noin 1,5 prosenttia. PTT:n mukaan maltillinen hintojen lasku on tästä huolimatta asuntomarkkinoiden vakauden kannalta katsottuna hyvin toivottavaa. En kuitenkaan itse ole tästä täysin vakuuttunut.

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat vuoden 2013 alun tasolla, ja muualla maassa vuoden 2011 alun tasolla. Tämän vuoden tammikuussa vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa reilut 2 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla neliöhinta oli 3 540 euroa, kun taas muualla Suomessa noin 1 700 euroa. Pakoittain asuntojen hinnat ovat suorastaan romahtaneet, sillä tietojen mukaan viime vuonna pienillä paikkakunnilla jouduttiin toisinaan myymään kerros- ja rivitaloasuntoja jopa yli neljänneksen halvemmalla kuin vuonna 2013. Ilmassa on paljon riskejä.

Kaikkiaan Suomessa on lähes kolme miljoonaa asuntoa ja omakotitaloa, mutta puolella niistä ei ole minkäänlaista markkina-arvoa. Viime vuonna Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna arvioi, että vain puolet kaikista nykyasunnoista sijaitsee tulevaisuuden asuntomarkkinoilla. Siksi vain nämä asunnot säilyttävät suurella todennäköisyydellä kaupallisen arvonsa, kun taas toiset ajavat heinälatojen asemaa.

Hänen lausuntoaan tuki PTT:n toimitusjohtajan Pasi Holmin maltillinen ja valistunut arvio, jonka mukaan jopa kolmasosa kaikista asunnoista olisi sellaisia, joissa on suuri riski ettei arvonnousua enää tule. Joka kymmenennen asunnon arvo laskee, totesi Holm tuolloin.

Valitettavasti hintojen lasku heijastuu vain harvoin asunnoista pyydettäviin vuokriin. Vuokrien uskotaan nousevan tänä vuonna noin kahden prosentin verran. Nopeasti nousevat vuokrat puolestaan heijastuvat suoraan valtion jakamiin asumistukiin, joiden määrä on kasvanut keskimäärin noin 7 prosenttiyksikköä vuodessa jo muutaman vuoden ajan. Suomalaisten palkka ei tahdo riittää asumiseen.

Tilanne on sietämätön. Vuonna 2014 asumistukia maksettiin 1, 523 miljardia euroa, joka oli yli 100 miljoonaa enemmän kuin edeltävänä vuotena. Vuoteen 2008 verrattuna summa on nyt jopa 33 prosenttia suurempi. Kyse on suorasta tulonsiirrosta valtiolta varakkaille sijoitusasuntojen omistajille, sillä jokaisenhan meistä tulee jossain elää, eikö vain?

Onkin mielenkiintoista, että yksikään poliittinen vaikuttaja ei ole ottanut puheissaan esiin alati kasvavia asumistukimenoja. Epäilen syyksi sitä, että lähestulkoon jokainen poliittisesti merkittävässä asemassa oleva henkilö omistaa asunnon. Parhaimmissa tapauksissa useampia.

Samaan aikaan ilmassa on myös toisenlainen riski, sillä jos korot nousevat ja asuntojen arvot laskevat, voi tämä tietää henkilökohtaista konkurssia hyvin monelle asuntovelalliselle. Kun ottaa huomioon sen, kuinka heppoisesti pankit lainojaan nousukaudella jakelivat, voivat pakkolunastukset olla hyvin monen suomalaisen arkipäivää jo viiden vuoden päästä, mikäli Suomen talous ei lähde elpymään. Matalat korot, joita pidettiin 2000-luvun puolivälissä, olivat omiaan ruokkimaan ilmiötä.

Viitteitä tästä antaa myös velka- ja maksuvaikeuksissa olevien yksityishenkilöiden järjestelylainoihin keskittyneen Takuu-säätiön karut vuosikatsaukset, joiden mukaan viime vuosina kulutusluotoista velkaantuneista hakijoista joka viidennellä oli kontollaan myös asuntolaina. Määrä on yli kaksikertaistunut vain muutamassa vuodessa, koska matalien korkojen ja liian kalliiden vuokrien vuoksi asunnon ostaminen on näyttänyt järkevältä, jopa pienituloisen näkökulmasta tarkasteltuna.

Useat ekonomistit kuitenkin vakuuttelevat, että asuntokuplalle tyypillinen ominaispiirre on rakennusbuumi, jonka myötä luodaan ylitarjontaa. Ylitarjonta puolestaan purkautuu hintojen laskuun, eikä sellaista Suomessa ole. Tilanne toki muuttuu jos ja kun korot nousevat, mutta tällä hetkellä lainakorot ovat laskussa, kun Euroopan keskuspankki yrittää yhä rajummi elvyttää taloutta, he sanovat.

Ekonomistien mukaan Suomessa ei siis ole asuntokuplaa, mutta jotain on vinksallaan, kun tavallisella palkansaajalla ei ole mahdollisuutta ostaa asuntoa kestävällä pohjalla, mutta varaa ei olisi oikein vuokrallakaan elää. Kutsukaa sitä miksi ikinä sitten haluattekaan.

Myös pieni- ja keskituloisilla tulisi olla mahdollisuus normaaliin elämään.

Miksi päättäjät eivät vastaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jotkut ovat huomauttaneet, että mikä se suomalaisten järjetön vimma on ostaa niitä asuntoja. Missään muualla maailmassa palkkatyöläiset eivät osta omistusasuntoja mielettömillä pankkilainoilla kuin Suomessa. Se voi olla totta.

Totean nyt kuitenkin tähän väliin, että Suomessa vuokrat ovat järkyttävän korkealla tasolla. Elän itse Düsseldorfissa, joka on Saksan osavaltion Nordrhein-Westfalenin pääkaupunki, ja vain kivenheiton päässä Kölnistä. Alue on Saksan tiheiten asuttua, ja yhtä suurta metropolia. Düsseldorfissa on 580 250 asukasta ja metropolialueella noin 2 971 036 asukasta. Asuntoni on 90 neliötä ja vain kivenheiton päässä keskustasta, mutta vuokraa sen sijaan on lämmityksineen vain 900 euroa kuukaudessa.

Kun asuin vielä vuonna 2012 Helsingissä, niin maksoin 50 neliön asunnosta Pohjois-Haagassa (sijaitsee noin 7 kilometrin päässä keskustasta) kuukausittain 880 euroa vuokraa. Asunto oli keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman omistama, jota kai voi pitää moraalisena ja kohtuullisena vuokranantajana. Sittemmin vuokra on tietojeni mukaan noussut lähes vuosittain.

Eräs opiskelijakaverini puolestaan osti taannoin vasta remontoidun yksiön yliopistokaupunki Duisburgista 28 000 eurolla. Hän tekee iltaisin töitä ravintolassa opintojensa ohessa, mutta kykenee maksamaan lainan pois. Laitetaanko nämä lähtökohdiksi?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Asuntosi vuokra Düsseldorfissa vastaa 100 neliön kämpän vuokraa n. 2 km Turun keskustasta. Ja Turussa on 180.000 asukasta. :D

Uusia 70 neliön kaksiota myydään 300.000-400.000€:lla keskustan lähellä olevissa kohteissa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Turun keskustasta?

Ei muuten pidä paikkaansa.

PS: Oli pakko tarkastaa Vuokraovi ja Oikotie -sivustoilta.

:)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Asun asumisoikeusasunnossa. Kaksi kerrosta, 95 neliömetriä, 16 000 € sisässä, vastike 850 €. 2 km Mikkelin keskustasta.

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Rakennus kustannukset ovat Suomessa korkeat. Vaikka nykyään raksamiehet ovat ulkomaalta tulleita reppumiehiä pienellä palkalla niin jotenkin se ei vaikuta rakennuskustannuksiin. Vetääkö joku välistä? Korkeat kustannukset pitää vuokrat korkeina ja siitä johtuen on joskus edullisempaa ostaa oma ja siinä samalla maksaa ikäänkuin säästöön, jonka saa ulos kun on aika myydä ja lähtee rällästään vanhoilla päivillä

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Valitettavasti tuo on illuusio, joka toteutui vielä edeltävän sukupolven kohdalla, mutta ei enää minun ikäpolvellani. Entiset työkaverit voimalaitokselta omistivat kaikki omakotitaloja ja asuntoja Helsingistä. Kun eläke sitten koitti, niin he myivät 180 000 markalla ostamansa talot 400 000 euron hintaan pois. Hinta on oli sen verran hulppea, että duunarina minä en olisi ikinä voinut talosta haaveillakaan.

Eräskin kertoi, että paiski nuoruudessaan niin paljon töitä, että maksoi Hakaniemestä ostamansa ensiasunnon hieman yli kahdessa vuodessa pois. Kokeileppa tehdä sama nykypäivänä.

Tänä päivänä on hyvin mahdollista, että sinulla on vielä velkaa jäljellä, kun lähdet eläkkeelle. En silti väitä etteivätkö he niitä olisi ansainneet. Hienoja miehiä - joka ikinen.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Sitä tässä on haaskalintuna odoteltu.

ulf fallenius

Muistakaa taas kerran että verojen osuus on 65% uusissa asunnoissa ja puhutaan sen jälkeen että miksi ovat kalliita.Se mikä on Suomessa pielessä on se että vanhat suorastaan pommiasunnot maksaa aivan paljon liikaa.Mutta kyllä omassa omakotitalossa minun tapauksessa erillistalo asuminen niin laadukasta elämää että en vaihtaisi pois, mutta jos asuu kerrostalossa niin ihan sama onko vuokralla tai ei.

Toni Lahtinen

Verojen merkitys tavaroiden ja palvelujen hinnanmuodostuksessa olisi todellakin hyvä muistaa.
Pelkän ALV:n osuus kauppahinnasta on noin viidesosa, ja tämän lisäksi hinnassa on mukana erilaisia energia- ja valmisteveroja, sekä tietysti kaikista palkoista menevät verot, ym. lakisääteiset kulut. Kasvukeskuksissa hintaa nostaa myös kuntien kaavoitus, jolla voidaan ylläpitää tarjolla olevan rakennusmaan niukkuutta, ja siten nostaa tonttimaan hintaa. Jos siis tarkkoja ollaan, julkinenpuoli (valtio ja kunnat) nappaavat asuntokauppojen loppusummasta suurimman potin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Paitsi, että asuntokaupoista ei tarvitse maksaa arvolisäveroa. Sekin olisi hyvä muistaa ennen kuin alkaa väittämään jotain ihan muuta. Sen sijaan asuntokaupoista maksetaan varainsiirtovero, joka ei suinkaan sekään ole 20% luokkaa (saatika sitten 65 prosentin), vaan noin neljä prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Vai tarkoitatteko te tuota rakennusprosessia?

Siihenhän tietysti liitty ALV:t ja moni muukin tekijä.

Toni Lahtinen Vastaus kommenttiin #16

Tarkoitin uusien asuntojen rakentamista, sillä uusien asuntojen hinnat ja saatavuus määrittelevät pitkälti myös vanhojen asuntojen hintakehityksen

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #18

Kiitos selvennyksestäsi, Toni.

Tottahan se on.

ulf fallenius Vastaus kommenttiin #16

Koko prosessi on 65% veroa jonka maksaa ostaja.

Jukka Mäkinen

Heh, me vuokraamme huone ja kylppäri asuntoja 20 €/kk.

T Piepponen

Ai Balilla? Oisko sinne turvallista tulla lomalle?

Jukka Mäkinen

Ei ole.
Moni ei toivu koskaan siitä järkytyksestä. kun tajuaa millaista elämä voi olla, ja mihin joutuu palaamaan. ;)

PS. uskon että sinä olet turvassa, ihnmispaljouttakin kestää vain tiettyyn määrään asti, ja alat taas arvostaa huuthemmettiäsi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pitääkö paikkansa että VVO:n liikevoittokate on yli 30% ja oman pääoman tuottoaste VVO:lla yli 10%? Onneksi asun omassa asunnossa. Eihän tämä kuppaus toimisi jos poliitikot eivät olisi mukana juonessa ja onhan puolueillakin asuntosäätiöitä, keskustakin taisi omalla hallitusvuorollaan (Nuorisosäätiö?) narahtaa korruptiosta, samoin sdp aikaisemmin, oliko Riihisäätiö(?) silloin kyseessä. Varmasti pyrkivät pitämään matalaa profiilia nykyään.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Nuo lukemat on helppo tarkistaa VVOn tai SATOn sivuilta.

Sieltä huomaa helposti miten hyvän "pisniksen" on hyvävelikerho asuontojen ympärille tehty.

Voittoprosetti on noin 30 % liikevaihdosta.

Joskus kokosin hiukan plokin aihiotakin tästä mutta on jotenkin niin verenpainetta nostava aihe etten kyennyt kirjottamaan suuttumukseltani.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Se on tuttu tunne, Vesa. Se, kun verenpaine nousee. Yritä siinä sitten olla poliittisesti korrekti ja kaunosieluinen. Toivottavasti kirjoitat kuitenkin joku päivä aiheesta.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

KYllä kuplan puhkeamisen vaara on todellinen, sillä tuttavani ei saanut lainaa pankista sijoitusasuntoon, vaikka olisi ollut oma maksettu asunto lainan vakuutena. Pankit ennakoivat mahdollista rytinää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Oho, jos tämä on totta, niin aika mielenkiintoinen käänne. Enkä minä sinun sanaasi epäile. Hauska, että samaan aikaan useiden pankkien ekonomistit höpöttävät, että mitään kuplaa ei olisi olemassakaan. Höpöttävät niin, että korvat heiluvat.

Pekka Sandberg

Asuntoihin sijoittavat bisnes yritykset ja välittäjät/pankit ovat saaneet asuntojen hinnat ja vuokrat nousemaan rajusti.Ei hyvältä näytä meno.

T Piepponen

Kun vuonna 2002 aloin haaveilla omasta talosta tein seuraavan sekopäisen analyysin:

Ostan mökin huuthemmetistä halvalla. Korjaan sen. Muutan sinne, koska pidän huuthemmeteistä - suorastaan rakastan.
Jos menetän sen myöhemmin ja joudun muuttamaan kaupunkiin kärsimään niin aiheutan yhteiskunnalle lähinnä menoja tahallani.

Tällä mennään. Saa nähdä. Kämppä maksettu - vähään on opittu tyytymään. Huuthemmetin rakastaminen ei ole vähentynyt pätkääkään. Korpit ja karhut on kavereina.
En tiedä onko tämä realismia vai vain sekopäisyyttä. Eikä edes kiinnosta.

Mutta sanoisin, että monella nuorella parilla realismi sijaitsee lähinnä metrin korvien ulkopuolella - mitä noita lainasummia on kuunnellut.

Niin ja se vielä että: Mökkini on markkinoilla nyt miltei arvoton. Pitäisikö tämän kiinnostaa? No ei kiinnosta.

Kuplat on siellä missä niitä tehdään - tai siellä missä eletään kuplassa. Ehkä täälläkin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvin sanottu. Minä olen aina ajatellut, että jos elämää potkii kunnolla päähän, niin lähden takaisin Lappiin. Siellä on tilaa, ja siellä on suku. Esi-isien maat. On myös peltoa mitä viljellä, maata jota kyntää.

Hyvin monelle se ongelma on työt. Minä taas en pelkää mitään hommia. Tässä on elämän aikana nuohottu putkia, opetettu taidetta, vaihdeltu kalkkisuodattimia, kerätty pottuja ja korvamerkitty poroja, korjattu turbiineja, hitsattu ja tehty heinätöitä, kirjoitettu artikkeleja, opetettu lapsille suomen kieltä ja mopattu lattioita.

Pääasia, että sen leivän saa pöytään.

T Piepponen

Samaa mieltä.

Minusta on hauskaa tehdä "paskaduunia" - siinä ehtii miettimään niitä siviilielämän oleellisempia asioita kun "talikoi paskaa".

Hikoilu on hyve. Omat aivot on hyve. Mielestäni. Suihkuseurapiirien feikkaava pelleily on valhetta. Ja totaalista, todellista kyvyttömyyttä.

Se siitä sivuluisutuksesta. Hyvää illan jatkoa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #30

Kiitoksia samoin. Minä painun tästä kylille katsomaan, että miltä se elämä siellä näyttää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomalaisten asuntolainakanta on paisunut jo yli 90 miljardiin euroon:

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten+asu...

"Asuntolainakanta oli vuoden lopussa 90 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 1,7 prosenttia.

Alhainen korkotaso ja asuntolainojen korkomarginaalien hienoinen supistuminenkaan eivät piristäneet asuntokauppaa.

Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu oli sen sijaan nopeaa.

Suomen Pankin mukaan asuntoyhteisöjen velkaantuminen on rinnasteista kotitalouksien asuntolainan ottamiselle ja heijastaa korjausrakentamisen aktiivisuutta.

Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi 12 prosenttia ja oli vuoden lopussa 21 miljardia euroa. Vaisun taloudellisen kehityksen aikana peruskorjauksia rahoitetaan enemmän yhtiölainoilla, mikä lisää kotitalouksien velkataakkaa."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset