*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Euroopan neuvosto: Suomessa liian alhainen sosiaaliturva - maa tarkkailulistalle

  • Euroopan neuvosto: Suomessa liian alhainen sosiaaliturva - maa tarkkailulistalle

Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut päätöksensä Suomen Sosiaalioikeudellisen Seuran (SSOS) vuonna 2012 tekemään kanteluun Suomen perusturvan tasosta. Komitea katsoi, että Suomen perusturvan taso ei täytä Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia, ja tästä syystä Suomi päätyneekin järjestön tarkkailulistalle, kirjoittaa Yle Uutiset.

Tilanteen noloutta lisää se, että tulevaisuudessa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes niiden taso täyttää asetetut vaatimukset.

Sosiaalikomitean mielestä työmarkkinatuki, yhdessä muiden etuuksien kanssa, ei onnistu takaamaan riittävää toimeentulon minimitasoa. Myöskään sitä ei pidetty varmana, että kaikki toimeentulotukea tarvitsevat saisivat tukea riittävästi. Tai osaisivat edes hakeutua sen piiriin.

Seuraavat etuudet eivät täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia:

  • Sosiaalinen peruskirja edellyttää, että minimimäärien tulee olla vähintään 50 % kansalaisten mediaanitulosta eli 970 euroa kuukaudessa vuonna 2013.

  • Vähimmäistaso ei saisi missään tapauksessa alittaa 40 % mediaanitulosta eli toissa vuonna 776 euroa kuukaudessa.

  • Sairauspäivä-, äitiyspäivä-, ja kuntoutusraha sekä takuueläke ja työttömyysturvan peruspäiväraha rikkoivat 40 prosentin säännöstä.

  • Työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa jäivät selvästi alle 50 prosenttia mediaanitulosta.

Ei tässä voi kuin hämmästellä tätä toimintaa. Suomessa on maailman mittakaavassakin mitattuna yksi korkeimmista verotuksista, mutta tästä huolimatta köyhille ei näytä liikenevän. Kaikki vauraus uppoaa kankean koneiston pyörittämiseen ja byrokratiaan, kokoustamiseen sekä sisäpiirin suojatyöpaikkoihin.

Olisikohan jo aika rasvata vähän koneistoa, mietin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Aika mielenkiintoinen käänne minun mielestäni.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Julkinen sektori on niin iso ja niin hyvin poliittisesti värittynyt, että ei yksikään puolue sinne oikeasti uskalla kajota. Siihen kun vielä lyö päälle sen tosiasian, että siellä suunnalla ei ole minkäänlaista tulosvastuuta, niin soppa on valmis.

Voidaan kätkeä serkkuja ja naapurin tyttäriä koneiston sisälle töihin ilman todellista vakanssia, kun kukaan ei ala perään huutelemaan.

Sitten kun pitää vähentää, niin vähennetään aina sieltä alimmasta portaasta, jossa ne suorittajat työskentelevät. Pian on jokaista työntekijää kohden pari suunnittelijaa ja esimiestä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"Julkinen sektori on niin iso ja niin hyvin poliittisesti värittynyt, että ei yksikään puolue sinne oikeasti uskalla kajota.

..ja moni muukin huomiosi: Naulan kantaan!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomen veroaste on noin 45%. Kun siitä otetaan tulonsiirrot pois, jäljelläoleva veroaste on 18%. Kaikki muu kuin tulonsiirrot maksetaan tuolla 18%:lla. Että mihinkä ne rahat nyt sitten menivätkään?

Muutenkin tuo koko uutinen on laskutaidottomien, Suomen sosiaaliturvajärjestelmää tuntemattomien ihmisten sepustusta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Nyt unohdat kokonaan poikkeuksellisen korkeat piiloverot, kuten esimerkiksi aluelisävero. Ja vuonna 2013 Suomen veroaste oli 44,0% - ei 45% (viimeisin virallinen varmistus). Viime vuonna sen on laskettu olleen 44,7% ja nousevan tänä vuonna lähes 46 prosenttiin.

Kun on kyse yli 88 miljardin euron kertymistä, niin noilla desimaaleillakin on aika paljon merkitystä.

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuo...

Nyt kun tulonsiirrot otit puheeksi, niin minun mielestäni yksi räikeimmistä tulonsiirroista on tällä hetkellä valtiolta asumistuensaajille, ja siitä eteenpäin asuntojen omistajille.

Kyse on valtavista summista. Vuonna 2013 asumistukia maksettiin 1,414 miljardia euroa, joka oli 6,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuonna 2014 summa nousi jälleen 7,3% ja oli yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Vuonna 2014 asumistukia maksettiin 1,523 miljardilla eurolla.

Luonnollisestikaan tätä ei kukaan halua ottaa esiin, koska

a.) Se voisi räjäyttää Suomen naurettavan suureksi kasvaneen asuntokuplan.
b.) Lähestulkoon jokainen poliittisesti merkittävässä asemassa oleva omistaa myös asunnon (parhaimmissa tapauksissa useampia).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No siis mitään typerämpää sosiaalituen muotoa ei ole keksitty kuin kustannuksiin perustuva asumistuki. Siitä maksavat kaikki kalliisti juuri kuvaamasi kuplan takia.

Kun sosiaalitukia kuitenkin maksetaan, ne pitäisi ehdottomasti maksaa samansuuruisena könttänä kaikille.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #9

Perusturvajärjestelmästä olisi oikeastikin suhteellisen helppo tehdä joustava, kannustava ja yksinkertainen, vielä ilman, että kustannukset nykyisestä nousisivat.

Erikseen myönnettävä asumistuki tulisi nimenomaan poistaa mainitsemistasi syistä. Halukkuutta vain taitaa löytyä aika vähän kuten sitä löytyy vähän myös koko järjestelmän uudistamiseen, pitkälti Martin mainitsemista syistä.

Kehittelin jokin aika sitten eräänlaisen työmarkkinatukimallin, jossa erillistä asumislisää ei maksettaisi ja tukisumma määräytyisi jatkuvan mallin mukaisesti kuukausibruttotulojen perusteella.

Samanaikaisesti olisi hyvä viimein toteuttaa henkilökohtainen tilijärjestelmä, joka reaaliaikaisesti seuraisi henkilön bruttotulokertymää, maksaisi kumulatiivisen bruttotulokertymän ja edellisen kuukauden bruttotulojen perusteella mahdollisesti henkilölle kuuluvan työmarkkinakorvauksen ja olisi myös osa sitä järjestelmää, jolla Verohallinnon pääjohtajan mukaan päästäisiin eroon mätkyistä/veronpalautuksista.

Linkin kuvaajassa siis vaaka-akselilla kuukausittaiset bruttotulot ja pystyakselilla/tolpissa nettosummat.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #9

Pekka Pylkkönen

Mitä sitten jos valtio rakentaisi kaikille asumistukea saaville omat asunnot. Asuisivatko he siellä ilman asumistukea vai ilmaiseksi ? Jos asuvat ilmaiseksi, asumistuen kustannukset olisivat 0€. Niinkö ?

Valtiollakaan ei ole sellaisia hankkeita jotka voidaan rahoittaa ilman sijoitetun pääoman tuottoa tai pitää yllä ilman hoitokustannuksia. Kaikki tämä, rakennuskustannusten lisäksi, on otettava valtion budjetista eli veroja keräämällä.

Hyvänä esimerkkinä ovat nk. valtion tukirahoittamat yhteiskunnallisesti hyödylliset vuokrataloyhtiöt. Niissä on sama tai korkeampi neliövuokra kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Niisää asuville maksetaan myös asumistukea.

Jouni Nordman

Piilotella on myös erilaiset lupa maksut, joita byrokratia viljelee mielen mukaan. Jotka monesti ovat monesti jopa prosentteja liikevaihdosta yrittäjille. Eli pelkästään verottaja ei ole se joka julkisella puolella maksa, joka vie myös nostaa muutamalla prosentilla kokonaisveroastetta. Eli julkinen puoli paistaa itseään, tehden itselle hommia joka paistaa sitä vielä enemmän.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Arvolisänveroa piti tarkoittamani. Jostain syystä tuli ajatuskatkos.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

MA: "Suomessa on maailman mittakaavassakin mitattuna yksi korkeimmista verotuksista, mutta tästä huolimatta köyhille ei näytä liikenevän. Kaikki vauraus uppoaa kankean koneiston pyörittämiseen ja byrokratiaan, kokoustamiseen sekä sisäpiirin suojatyöpaikkoihin.

Olisikohan jo aika rasvata vähän koneistoa, mietin."

Nyt osui kohdalleen. Suomi onnistuu jatkuvasti törsäämään korkeaa verotustaan tehottomasti ja vielä järjestelmään liittyvillä ratkaisuilla, jotka tehokkaasti saavat nettoveronmaksajia, yrityksiä ja työkykyistä väestöä siis, kaikkoamaan Suomesta.

Meillä todellakin olisi varaa jo tällä hetkellä vaikkapa tuohon 780 euron perusturvaan, johon nykyinen asumistuki olisi sulautettuna, mikäli päivittäisimme yhteiskuntamme koneiston osat ajanmukaisiksi.

Nyt koneikkomme yskii kankeuttaan, ja hyötysuhde on heikko, jo pakkaslukemien puolella huiteleva.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Kokoomuksen ja koko oikeiston väite liian anteliaasta perusturvasta on osoitettu nyt EU-tasollakin höpötykseksi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

..enemmänkin olen kuullut ja lukenut moitittavan liian passivoivasta perusturvasta, joten ehkä muistat nyt väärin tai annat liikaa huomiota marginaalisemman porukan esityksille?

Passivoiva sosiaaliturvajärjestelmämme on, ja valtaosa sen kustannuksista menee suoranaisen haitallisen sekä nykyisellään epäoikeudenmukaisenkin ansiosidonnaisjärjestelmämme kulujen kattamiseen.

Tosin jos viittaamasi "oikeistohöpötys" on kritisoinut nimenomaan ansiosidonnaisjärjestelmäämme, on se kritiikki siinä tapauksessa osunut maaliinsa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Nyt kun olemme lähteneet vyyhtiä purkamaan, niin minkälaisia näkemyksiä teillä on kansalaispalkasta, jolla pyrittäisiin tuhoamaan tuo byrokraattien ylläpitämä tukiviidakko?

Vai johtaisiko se vain lopulta siihen, että meillä olisi kansalaispalkka, mutta tukiviidakko jatkaisi rehevöitymistään sen rinnalla?

Ainakin meillä olisi pirun monta byrokraattia vähemmän, uskon.

Mutta mistä heille töitä?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Tässä on olennaisena asiana kyseessä myös muutosjohtamisen haaste.

Kun valtionvirkoja lakkautettaisiin, olisi tosiaan edessä kysymys työttömäksi jääneiden henkilöiden uudelleentyöllistymisestä tai työttömyysajan korvauksien rahoittamisesta. Mistä töitä tai mistä rahat korvauksiin?

Nähdäkseni vain moni asia pitäisi toteuttaa yhtäaikaisesti ja hyvin suunnitellen. Järjestelmien digitalisointi, virkojen karsiminen, ansiosidonnaisjärjestelmä, asumistukijärjestelmä, tarpeeton sääntely, työnantajien sivukulut jne.

Kun tarvittavat yhteiskunnan joustavoittamistoimenpiteet olisi suoritettu ja kokonaisveroaste pienenisi, alkaisi Suomeen jollain viiveellä kohdistua investointeja ja palata työpaikkoja.

Jonkinlaisen siirtymävaiheen strategian kuitenkin tarvitsisimme. Itse hyväksyisin lisävelankin ottamisen, mikäli riittävän tehokkaisiin muutoksiin ryhdyttäisiin. Tuo velka toimisi puskurirahana mm. irtisanomisten aiheuttamien välittömien haittojen kustantamisessa.

Entäpä muutama ainakin tilapäisesti valtiovetoinen investointi teollisuustuotantolaitoksiin, joissa tuotetuilla tuotteilla saataisiin korvattua ulkomaantuontia ja samalla työllistettyä ihmisiä? Itse hyväksyisin tämänkin tilapäisratkaisuna, hyvin suunniteltuna tosin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Valtiovetoisissa investoinneissa tulee aina ongelmaksi Euroopan unioni, joka vaatii kilpailutusta, ja valvoo kilpailusuojaa. Samalla sellainen voisi vääristää muutenkin vaikeita Suomen markkinoita, mutta tietysti, jos se koordinoitaisiin oikein, niin sekin voisi olla mahdollisuus.¨

Saksa on malliesimerkki siitä miten käy, kun valtio tukee teollisuutta ja kotimaista.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Niinpä hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteet ovat murentuneet pala palalta. Jos pääasiallista syytä halutaan hakea, niin massatyöttömyys on kansakunnan vihollinen numero yksi. Vaikka asiaa miten kääntelee niin aina sitä päätyy samaan. Tolkuton byrokratia on sitten se toinen. Karsittavaa kyllä löytyy.

Aina voidaan kysyä onko meidän päättävää valtaa pitävät toopet sen huonompia kuin toisen maan vastaavat. Ei välttämättä, mutta sisäsiittoisempia ja korruptoituneita omalla kansallisella tavallamme.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kappas, se edellinen kommentti näköjään jäi matkalle.

"Komitea on huomioinut esimerkiksi toimeentulotuen tarkastelussa ainoastaan tuen perussosan, ei muita tuen osia. Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. "

Minusta tuossa lukee niin, että komitea ei ole lainkaan käsittänyt koko hommaa. Toki olisi varaa parantaa reippaasti. Ei se ole kovin kustannustehokasta, että pitää käydä monessa eri virastossa työllistämässä ihmisiä. Varsinkaan aikana kun systeemi voisi toimia niin, että vain poikkeustapauksissa tarvitsisi mennä äittelemään ihmisen kanssa ja seisomaan jonoissa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Järjetön rallihan tuo on. Olen kerran ollut 2 kuukautta työttömänä Suomessa, enkä enää ikinä uudestaan. Herään vieläkin öisin huutaen.

Ennemmin söisin vaikka pikkukiviä.

On muuten aika ristiriitaisia tietoja liikkeellä, koska tuossa uutisessa lukee nimenomaan, että:

"Sosiaalikomitean mielestä työmarkkinatuki yhdessä muiden etuuksien kanssa ei takaa riittävää minimitasoa. Myöskään sitä ei pidetty varmana, että kaikki toimeentulotukea tarvitsevat saavat tukea riittävästi."

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

YLEn johdonmukaista tiedottamista (tm).

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #19

Poliittisen korrektisti ilmaistu, Antti.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuolla toisaalla minulta kysyttiin, että mikä on riittävästi. Se oli minun mielestäni niin hyvä ja aiheellinen kysymys, että tuonpa mielipiteeni nyt täälläkin esiin:

Jos ihmisen tuntee, niin mikään ei ole koskaan riittävästi.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos katto on pään päällä ja pari sataa jää kuukaudessa ruokaan, niin se on riittävästi.

Ongelma on järjestelmässä. Sen kankeudessa, sekavuudessa ja mahdottomuudessa. Se on kuin luotu palvelemaan niitä, jotka sitä osaavat hyväksikäyttää. Ja samaan aikaan virkailijoilla on aika mielivaltaiset oikeudet asiakkaidensa eli apua tarvitsevien ylitse.

Tunnen ihmisiä, jotka ovat käyneet ikänsä töissä, mutta joutuneet syystä tai toisesta (esimerkiksi vaikean eron, henkilökohtaisen konkurssin tai äkillisen työttömyyden vuoksi) ensimmäistä kertaa luukulle almuja kyselemään. Vain hetkellisesti, niin että nämä ihmiset pääsisivät siirtymävaiheen ylitse. Ei ole apua tullut, koska käsittelyajat ovat liian pitkät, ja asiakkuussuhteet saavat lähes kafkamaisia piirteitä.

Tämä uutinen on minun mielestäni silti tärkeä, koska Suomessa on ollut jo muutaman vuoden ajan oksettavan uusliberaali ilmapiiri, jossa vahvat määrittelevät säännöt. Köyhiä on haluttu potkia ja työttömiä syyllistää, vaikka todellisuudessa vain harvalla menee Suomessa hyvin (mutta niillä meneekin sitten tosi hyvin). Samaan aikaan nollatuntisopimuksista ja pätkätöistä on tullut satojen tuhansien suomalaisten arkipäivää.

Tuomio on tervetullut tuulahdus omaan erinomaisuuteensa hukuttautuneelle Suomelle.

Tässä malliesimerkki suomalaisesta byrokratiasta. Käsittelyaika 11 kk ja 19 päivää: Kun kela minut alttarille kantoi.. http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139437-kun-k...

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Noin kun ajatellaan työttömän tilannetta,niin onhan täällä Suomessa aivan erillaiset olosuhteet kuin lämpimämmissä maissa,joissa voi olla koulut ja tarhat kävelymatkan päässä. Siis kulkeminen tulee edullisemmaksi.
Kiinteistöjen hoito,lämmitys,lumet,hiekoitus,routa jne...
Vaatetus kylmille ilmoille,lasten harrastukset...voihan näitä luetella.
Jos todella lasketaan miten perustulolla pitäis tulla toimeen,niin ainakin puolet lisää nykyiseen.
Joku puhui könttäsummasta ? Vertaa-lapsia yksi/ lapsia neljä ?

Sitten kysymys:" onko hän työnvieroksuja,vai eikö hänelle todellakaan löydy töitä ?"
Eiköhän lähtökohta ole se,minkä nyt jokainen tunnustaa ! Täällä ei ole työpaikkoja !

ulf fallenius

Silti on ammattityöttömiä ja suorastaan jonossa maahanmuuttajia Suomeen korkean sosiaaliturvan takia, ehkä toimeentulotuet oli unohtuneet tutkimuksessa koska se yleensä suurin maksaja kaikkeen ja siitä puhutaan vähiten .

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuten sanoin Ulf, järjestelmä on tehty palvelemaan niitä, jotka sitä osaavat häikäilemättömästi käyttää. Kun normaalia elämää viettänyt tarvitsee apua, niin jää hän usein ilman.

Tarkoitan siis sellaisia ihmisiä, jotka ovat nostaneet tukia 18-vuotiaasta lähtien, eivätkä ole koskaan edes yrittäneet integroitua koulu- tai työelämään.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Ei voi kauhalla vaatia,jos ei ole edes lusikalla annettu. Esim. työttömien vanhempien lapset,jotka kehnoissa asuinoloissa ja slumminomaisissa lähi öissä ovat kasvaneet,yht.kuntaan pettyneiden opeilla.
Tietenkin löytyy sankaritarinoita :" isä oli juoppo,äiti oli maksullinen,ruokaa ei ollut, mutta silti taistelin tieni mAisteriksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #27

Hyvin sanottu. Jostain syystä keskusteluissa nimenomaan tuodaan aina esiin nämä muutamat sankaritarinat, joiden kautta voidaan sitten moukaroida niitä ihmisiä, jotka eivät olleet yhtä onnekkaita tai yhtä kunnianhimoisia.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Aihetta olen käsitellyt tuon julkisen sektorin osalta jo parisen vuotta sitten..
http://lastuttamo.blogspot.fi/2013/01/virastobroil...

Mutta jälleen olemme kuulleet kaikuja alkoholikaitselmuksen lisäämiseksi, kun sitä pitäisi pikemminkin purkaa. Tuskin rekan kylkien kaljamainoksetkaan ketään juopoksi on ajanut. Mutta monta virkamiestä on tämänkin valvonta työllistänyt.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä kirjoitus, Kai.

Olen itsekin julkisesta sektorista kirjoitellut, ja aika monet muutkin, mutta niin kauan kuin poliittisellä kentällä ei tapahdu mitään radikaaleja muutoksia, tulee kaikki jatkumaan entisellään.

Toisaalta tässäkin on omat kysymysmerkkinä:

- Mitä tehdä 20 000 työttömälle byrokraatille?
- Kuinka järkeistää järjestelmää?

Tuossa tulikin jo aikaisemmin hyviä ehdotuksia siirtymävaiheesta. Jonka kustannukset katetaan vaikka velalla. On sitä tyhmempiinkin asioihin velkaa otettu.

Virkakoneiston suurin ongelma lienee, että kun jotkut tahot saavat vähän valtaa puhumalla pehmoisia julkisen sektorin kaventamisesta, niin sen sijaan, että lähdettäisiin karsimaan ja selventämään järjestelmää, aletaankin täyttämään pöytiä oman aatteen miehillä. Sen sijaan, että tuhottaisiin ne turhat pöydät, laitetaankin vain kaverit samoille palleille.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

"- Mitä tehdä 20 000 työttömälle byrokraatille?"

Silloin kun virka on oikeasti turha, niin sen työttömän entisen byrokraatin ruokkiminen sinne kotiin tulee sekin pidemmän päälle yhteiskunnalle halvemmaksi. Sen verran pieni on nykyisellään perustoimeentulo. Ja säästöä eläkemenoistakin syntyy.. Jemmarahaa on toki syytä olla, ja säästötkin näin saadaan kulutukseen kansantaloudenrattaita pyörittämään..

Muuten lisää turhaa byrokratiaa, joka kuormittaa paitsi yrittäjää niin myös sitä työntekijää.

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/ka...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset