*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Merkeliä naurattaa: Saksan talous huippukasvussa

  • kuva: euobserver
    kuva: euobserver

Saksan talous kasvoi vuonna 2014 kovinta vauhtia yli kolmeen vuoteen. Julkinen talous oli myös kolmatta vuotta putkeen reilusti ylijäämäinen.

Uutistalo Bloombergin mukaan Saksan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia, kun vuonna 2013 kasvua oli vain 0,1 prosenttia. Valtion budjetin sanotaan olevan yli 11,9 miljardia euroa ylijäämäinen, joka on lähes 4 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Taloussanomat. 

Saksan talouden uskotaan saavan entistä enemmän vauhtia vuonna 2015, ja näyttävän samalla esimerkkiä muille kärsiville euromaille. Ekonomisti Christian Schulzin mukaan talouden elpyminen kulkee enemmän työllisyysuudistusten kautta, jotta saadaan ihmiset takaisin töihin. Säästötoimet ja veronkorotukset ovat väärä tie. Myös Saksan vienti kasvoi vuonna 2014 noin 3,7 prosenttia ja tuonti lisääntyi 3,3 prosenttia.

Kuten olen jo aikaisemminkin todennut, on Saksa itse suurin maksumies, mitä tulee euroalueen velkatakauksiin. Tästä huolimatta finanssikriisi on katsellut Saksaa hyvin suopein silmin. Samaan aikaan, kun valtaosa muista Euroopan maista ovat arpeutuneet velkakierteissään, vajonneet lohduttomuuteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen, seisoo Saksa lähes vahingoittumattomana, tarjoten näsäviisaita neuvojaan euromaille.

Saksalla on tällä hetkellä maailman neljänneksi suurin talous, jonka edellä ovat vain Kiina, Yhdysvallat ja Japani. Samaan aikaan Saksa on Kiinan jälkeen maailman vahvin vientitalous. Voidaankin siis surutta todeta, että Euroopassa Saksa on kiistaton raharuhtinas. Useat ekonomistit ovatkin sanoneet, että Saksasta on tullut kasvurohmu, joka on edelleen kaukana tilanteesta, jossa se hyppäisi Euroopan talouskoneen rooliin ja alkaisi elvyttämään euroaluetta investoimalla ja käymällä kauppaa muiden EU-maiden kanssa myös ostajana. 

Tälläkin hetkellä Saksan yksityinen talous tienaa huomattavasti enemmän kuin se kuluttaa tai investoi. Myös maan julkinen sektori kuluttaa vähemmän kuin se tienaa. Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n tilastojen mukaan Saksan vaihtotaseen ylijäämää nousi vuonna 2013 lähes 240 miljardiin euroon. Tuntuva ylijäämä oli melkein kahdeksankymmentä miljardia euroa suurempi kuin ennen talouskriisiä.

Useat ovatkin sitä mieltä, että EU-alueen elvyttämisen sijaan, Saksa on rakentanut tullimaksujensa avulla Eurooppaan omat henkilökohtaiset markkinansa, joiden avulla se kykenee pitämään teollisuutensa käynnissä ja saksalaistyövoiman kiireisenä. Tämä on johtanut siihen, että muut euromaat ovat joutuneet taipumaan saksalaisen tavaratulvan alla, eikä niiden oma talous pääse tästä syystä elpymään. Tuotantopuolen kilpailu Saksaa vastaan ei yksinkertaisesti ole kannattavaa. En voi kuitenkaan väittää, etteivätkö saksalaiset valmistaisi hyvää tavaraa.

Pelkästään vuosien 2012 ja 2013 välisenä aikana Suomen vienti Saksaan on laskenut lähes 10 prosenttia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Saksan taikatemppu oli aika yksinkertainen. Maa on tukenut teollisuuttaan, ja pitänyt siitä kynsin ja hampain kiinni. Toisin kuin muut Euroopan valtiot, jotka ovat juosseet halvan työvoiman perässä ympäri bambumaita, ja siirtäneet tehtaansa ja työpaikat aluksi Itä-Eurooppaan, ja sieltä Etelä-Amerikkaan tai Aasiaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset