*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kuka olet, Juha Sipilä?

  • kuva: uusisuomi - petteripaalasmaa
    kuva: uusisuomi - petteripaalasmaa

Tämä kysymys on muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi nyt, kun Oulun vaalipiirin ensimmäisen kauden kansanedustajasta ja Suomen Keskustan puheenjohtajasta Juha Sipilästä, 53 povataan kovaa vauhtia Suomen seuraavaa pääministeriä. Kuka on tämä poliitikko, jonka nousu on ollut yhtä kiitorataa. Kuinka hänestä on tullut pysäyttämätön?

Median silmissä Juha Sipilä on mysteerien mies vielä tänäkin päivänä. Hänen tiedetään olevan uskonnolliselta vakaamukseltaan lestadiolainen, viiden lapsen isä ja kolmen lapsen isoisä. Hänestä tiedetään kuinka hän loi omaisuutensa, ja että hän on yrittäjähenkinen sekä avulias. Paljoa muuta hänestä ei tiedäkään, koska Sipilän tie yhdeksi Suomen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista on ollut niin nopea, ettei hänen taustojaan ole pystytty aukaisemaan julkisuudessa. Seurakunta vaikenee syyttäjiensä edessä, aivan kuten Jeesus Nasaretilainen ennen heitä.

- Mikä tämä Juha sitten on oikein miehiään?

Juha Sipilä on ammatiltaan diplomi-insinööri. Hänellä on pitkä kokemus yrityselämästä, niin työntekijänä kuin yrittäjänäkin. Ensimmäisen yrityksensä Solitra Oy:n Sipilä osti jo vuonna 1994, toimittuaan ensin muutaman vuoden yrityksen toimitusjohtajana. IT-alan huippuvuosina matkapuhelinverkkojen suurtaajuussuodattimia valmistanut yritys kasvoi valtavaa vauhtia, ja Sipilä näki mahdollisuutensa tulleen jo hyvin pian. Hän myi Solitra Oy:n amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille vain kaksi vuotta myöhemmin. Sipilän kerrotaan tienanneen kaupoista lähes 12 miljoonaa euroa, jonka myötä hänestä tuli Oulun yksi ensimmäisistä IT-miljonääreistä. Solitra Oy:tä on sittemmin kritisoitu muunmuassa työsuojelun laiminlyömisestä.

 

Fortel Invest Oy - monessa mukana

Vuonna 1995 Sipilä perusti Fortel Invest Oy:n, joka on teknologiayritysten pääomarahoitukseen keskittynyt yritys. Yhtiö oli voitollinen vain neljänä vuotena vuosien 1995 – 2012 välisenä aikana. Vuoden 2001 jälkeen plusmerkkisiä vuosia ei ole ollut ainuttakaan. Sipilän liiketoimintaa on tutkinut mm. Iltalehti.

Fortel Invest Oy on ehtinyt olla monessa mukana, ja onpa Sipilää epäilyty myös tapauksesta, johon liittyi veropetosepäilyjä sekä sisäpiirikauppoja. Kyse oli Arctos Capital nimisestä pääomasijoitusyhtiöstä, jonka hallitukseen Juha Sipilä astui vuonna 1998. Sipilän omistama yhtiö Fortel Communications Oy oli Arctosin yksi kymmenestä suurimmasta omistajasta.

Suurien omistajien joukkoon kuului myös Sipilän serkku, veroprofessori Heikki Niskakangas Kapitum Oy:nsä kautta. Elokuussa 1998, kun Sipilä oli toiminut Arctos Capitalin hallituksessa vasta neljä kuukautta, alkoi yhtiön kurssi nousta räjähdysmäisesti. Vielä saman kuukauden aikana Arctos ja Peter Fagernäsin luotsaama Conventum ilmoittivat fuusioituvansa täyden palvelun investointipankiksi.

Kaupoista kiinnostui myös rahoitustarkastus, jota kummastutti ennen kaikkea se, miksi jotkut tiesivät ostaa reippaasti Arctosin osakkeita jo ennen fuusioitumista. Yksi innokkaimmista ostajista oli Sipilän sukulaismies Heikki Niskakangas, jonka osakekaupat tulivat ilmi vasta myöhemmin. Fuusioitumisen myötä Niskakangas myi osakkeensa tuntuvalla voitolla. Kesällä 2002 häntä epäiltiin myös veropetoksesta, mutta syyte kuitenkin kaatui korkeimman oikeuden käsittelyssä vuonna 2006. Veroprofessori yksinkertaisesti oli ”unohtanut” ilmoittaa osakevoittonsa verottajalle. Tämä varmasti sattuu kunnian päälle, kun ajattelee miehen ammattia, mutta tällä tuskin kuitenkaan oli mitään tekemistä keskustan puheenjohtajan kanssa.

Enemmän meitä kiinnostaa se, kuinka Heikki Niskakangas tiesi keplotella osakkeillaan juuri oikeaan aikaan. Mediassa Niskakangas on vakuuttanut, että sisäpiiritietoa ei liikkunut hänen ja hallituksen jäsenen Juha Sipilän välillä. Ilmeisesti hän oli vain osakemarkkinoilla äärimmäisen onnekas. Myös Sipilä on vakuutellut syyttömyyttään. Hänen mukaansa mies kuuluu siihen suomalaiseen enemmistöön, joka ei ole selvillä serkkujensa sijoituksista tai taloudenhoidosta. Ei, vaikka Niskakangas huolehti samaan aikaan niin oman yhtiönsä Kapitum Oy:n kuin Sipilän Fortel Invest Oy:nkin arvopaperisalkkujen hoidosta.

 

Sattumaa ja sisäpiiritietoa

Juha Sipilän osakekaupat herättivät kummastusta myös vuonna 2000, jolloin hän istui vuonna 1995 perustetun JOT Automationin hallituksessa. Tuolloin mediakeskiöön nousi uutinen, jonka mukaan JOT:n hallituksen jäsenet olisivat myyneet omistamiaan osakkeita yli 837 miljoonalla markalla vain muutama kuukausi ennen yhtiön antamaa tulosvaroitusta. Myös hallituksessa istunut Juha Sipilä oli myynyt JOT-osakkeitaan yli 6,6 miljoonalla markalla, vain kolme kuukautta ennen huhtikuun alussa annettua tulosvaroitusta.

Tehtyjen selvitysten mukaan kaupankäynnissä noudatettiin kaikkia tieteen ja taiteen sääntöjä. Osto- ja myyntihetkillä ei tutkinnan mukaan ollut kaupan esteenä olevaa tietoa. Sipilä on ilmoittanut pitävänsä kysymystä loukkaavana, koska sisäpiiritiedon käyttö oman edun tavoittelussa on lain mukaan rikos.

Rahoitustarkastus selvitteli myös sitä, miten JOT Automation oli tammikuussa tiedottanut kehityksestään ja saanut yhtiön kurssin kovaan nousuun, vain kolme kuukautta ennen tulosvaroitusta. Yhtiö kuitenkin selvisi nuhteilla.

Myöhemmin JOT Automation fuusioitui tietoliikennealan suunnittelupalvelua tarjoavan Elektrobitin kanssa, jonka toimitusjohtajaksi Juha Sipilä nousi. Sipilä johti yhtiötä aina vuoteen 2005 saakka.

Elokuun 8. päivä 2013 Elektrobit tiedotti, että Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Invest Oy on myynyt valtaosan yhtiön osakkeista pois, ja että sen omistusosuus olisi laskenut alle 5 prosenttiin. Myöhemmin samana päivänä yhtiö ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut 150 työntekijän lomauttamiseksi. Sipilä kokee, että myös tässä tapauksessa on loukkaavaa väittää, että hän olisi käyttänyt kauppoja tehdessään hyväkseen sisäpiiritietoa.

- Se, tiesikö aikaisemmin toimitusjohtajana toiminut Juha Sipilä, että hänen aikaisemmin luotsaamassaan yhtiössä alkaisi yt-neuvottelut vielä samana päivänä, jääköön lukijoiden itsensä päätettäväksi.

 

Green Rock Oy ja keskustalaisten valssi

Sipilän yrittäjähistoriaa tarkastellessa ei tulisi myöskään unohtaa Green Rock Oy:tä, jonka hallituksessa mies istui vuosien 1998 – 2011 välisen ajan. Fortel Invest Oy:n omistusosuus yhtiöstä oli noin viidesosan. Green Rock valmistaa jätevesipuhdistamoita kotitalouksille. Keskusteluissa Sipilän omistukset ovat nousseet usein esiin, sillä haja-asutusalueiden jätevesiasetus oli täysin keskustalaisen hallituksen sekä silloisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen itsensä räätälöimä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tienasi tuntuvasti uudella jätevesiasetuksella ja Green Rock Oy:n valmistamilla pienpuhdistamoilla. Arvioiden mukaan jätevesiasetuksen luoma markkina on noin parin miljardin euron kokoinen, sillä sen piirissä on lähes 400 000 asuntoa tai mökkiä. Tulevaisuus on kuitenkin osoittanut, että kansalaiset eivät ole kovinkaan halukkaita noudattamaan säädöstä, vaikka ympäristöministeriön keskustalainen kansliapäällikkö Hannele Pokka onkin osoittanut erityistä innokkuutta asetuksen valvomisen suhteen.

Raivoa on nostattanut erityisesti valmistajan CE-merkinnät, jotka vakuuttavat tuotteen täyttävän sitä koskevien EU-direktiivien vaatimukset, sillä Tekniikan Maailma -lehden vuonna 2010 tekemässä testissä puhdistamoiden tulokset eivät olleet kovinkaan vakuuttavia, eikä yksikään testattu puhdistamo täyttänyt täysin jätevesiasetuksen vaatimuksia.

- Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä. Mielestäni tämän historian valossa tarkasteltuna Juha Sipilän yrittäjyyteen mahtuu hyvin monta sattumaa, mutta koska en itse ole yrittäjä, niin en voi mitenkään tietää kuinka usein tällaisia onnenkantamoisia yrityselämässä todellisuudessa  tapahtuu.

 

Sipilän kanta sisä- ja ulkopolitiikkaan

Poliittisella kentällä Juha Sipilä haluaa pikaisia muutoksia. Hän on kertonut olevansa valmis tekemään realistisen talousohjelman, joka sisältää myös kipeitä asioita. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee erittäin tiukan menokurin, suorastaan kulujen jäädyttämisen. Mitä menokuri tulisi koskemaan, ja mihin se sattuisi eniten, sitä keskustalaispoliitikko ei kerro. Taloussanomissa hän kuitenkin korostaan menokurin tärkeyttä.

”Menokuri ensin ja sitten viiden kuuden vuoden aikana julkinen talous pitää tasapainottaa kasvun kautta. Jollei kasvua löydy, meillä on edessä isot leikkaukset. Se on kaikille epämieluinen vaihtoehto, koska silloin joudumme puuttumaan hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin, hän toteaa viisaasti.

Ulkopolitiikan suhteen Sipilä on ilmoittanut olevansa Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön linjoilla. Niinistö ei ole missään vaiheessa esimerkiksi ilmoittanut olevansa Nato-jäsenyyttä vastaan, mutta hän ei pidä kuitenkaan tämän hetkistä ajankohtaa oikeana. Presidentin mukaan 20 vuotta sitten, kun Venäjä oli vielä heikko, sotilasliittoon liittyminen olisi ollut vielä helppoa. Tänä päivänä tilanne on toisenlainen. 

Sipilä on korostanut usein puheissaan, ettei keskusta kannattaisi Suomen Nato-jäsenyyttä. Sipilän mukaan jäsenyys rajoittaisi Suomen itsenäistä poliittista liikkumatilaa, eikä se myöskään poistaisi tarvetta vahvistaa maan omaa puolustuskykyä. Toisaalta toisessa yhteydessä hänen kerrotaan todenneen keskustan korostavan ”aitoa Nato-optiota” eli mahdollisuutta hakea jäsenyyttä.

Joissakin puheissa Sipilä puolestaan todennut keskustan kannattavan sotilaallista liittoutumattomuutta, mutta että hänen mielestään mahdollisen Nato-jäsenyyden plussia ja miinuksia olisi tästä huolimatta pystyttävä tarkastelemaan tasapuolisesti, ilman leimakirveitä. Sipilän mukaan Suomen kannattaa jatkaa yhteistyötä Naton kanssa harjoitustoiminnan ja erityisesti verkkosodankäynnin eli kyberturvallisuuden alueella, mutta pysyä tästä huolimatta liittoutumattomana.

- Toisin sanoen Suomen tulisi olla epävirallisesti Naton liittolainen, vaikka kriisin keskellä jäisimmekin yksin. Itse en näe tässä varsinaisesti kovinkaan montaa hyvää puolta. Mielestäni Nato-kysymyksessä liikutaan ennen kaikkea kyllä-tai-ei-aksellilla. Nyt puolue jättää kysymyksen Nato-jäsenyydestä roikkumaan. 

 

Sipilä: Julkiselta sektorilta kymmeniätuhansia ulos

Julkinen sektori on keskustalaisen Sipilän mielestä liian suuri. Lokakuussa 2014 järjestetyillä Yrittäjäpäivillä Sipilä sanoi, että kuntien ja valtion virkamiesten määrää tulisi vähentää kymmenillä tuhansilla. Hän kuitenkin korosti, että suuri osa tarvittavista vähennyksistä voidaan hoitaa eläköitymisen kautta. Lausunto herätti paljon närää, ja esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Jarkko Eloranta katsoi Sipilän ampuvan ”hehtaarihahlolla”. Hänen mukaansa tällaisten lausuntojen yhteydessä pitäisi samalla kertoa, mitkä työt jätetään tekemättä. Twitterissä Sipilälle irvailtiin, ettei tämä taitaisi edes tietää julkisen sektorin kokoa.

Kohun noustessa Sipilän esikunnasta soitettiin Yrittäjämedioiden päätoimittajalle Kimmo Koivikolle. Haastatteluun toivottiin lisäyksiä ja muutoksia, jotka vaikuttaisivat dramaattisesti uutisen luonteeseen, ja toisivat puheenjohtaja Sipilän esiin hieman paremmassa valossa. Teksti muokattiin sittemmin keskustan toivomalla tavalla. Seuraavana päivänä Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Antti Kujala irtisanoi jutun tehneen toimittajan Teppo Kuittisen. 

Suomen Yrittäjät kiistävät, että toimittajan työsuhteen purkaminen olisi liittynyt keskustajohtajan puheista nousseeseen kohuun. Kujalan mukaan Sipilä-jutulla ei ole mitään tekemistä Kuittisen pikaisen irtisanomisen kanssa, vaikka ajoitus tuntuukin kieltämättä oudolta. Epäilystä tukee tieto siitä, että jutun kirjoittaneelle Teppo Kuittiselle soitettiin irtisanomista edeltävänä päivänä jopa kolme kertaa uutisen pohjalta. Toisaalta eihän tämä nyt aivan uudenlaista politiikkaa Keskustalle muutenkaan ole, sillä heidän puoluetoimistonsa huhuiltiin pelotelleen eri lehtien toimituksia jo vuonna 2010. Puolueella tiedetään olevan vahvat kytkökset niin yrittäjäelämään kuin eri mediatoimijoihinkin.

Juha Sipilän avustajana toimiva Riina Nevamäki on myöntänyt keskustelleensa jutusta yrittäjämedioiden päätoimittajan Kimmo Koivikon kanssa, mutta vain asialliselta pohjalta. Hän pitää pyöristyttävänä ajatusta, että keskusta olisi vaatinut irtisanomista. Myös Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen ja Kuittinen itse ovat epäilleet, että kyseessä on työnantajan ylireagointi. Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas on ilmoittanut suoraan epäilevänsä väitettä, että toimittajan potkut eivät olisi liittyneet Sipilä-kohuun.

- Tämä tapahtumaketjun varjossa se tuntuu hieman kornilta, kun Sipilä kirjoittaa blogissaan, että ulkoministeriö voisi ottaa sananvapaustyön yhdeksi kehityspolitiikan painopisteeksi.

 

Lähtökohtaisesti elämä on lahja. Ja pyhä

Taannoin keskustalaisen Juha Sipilän lausunnoista nousi kohu, kun tämä totesi Suomen Kuvalehden haastattelun aborttia, naisen itsemääräämissoikeutta ja raskautta koskevassa kysymyksessä pitävänsä lähtökohtana sitä, että jokainen elämä on lahja ja pyhä. 

- Tämä on lähtökohta, elämä on lahja ja se on pyhä. Tätä minä pidän päätöksenteon arvopohjana, hän painotti.

Sosiaalisessa mediassa Sipilän arveltiin kääntyneen abortin vastustajaksi, joka hänen uskonnollista vakaamustaan silmällä pitäen olisi looginen ratkaisu. Sipilää vastaan hyökkäsivät varsinkin demarit.

Twitter-tilillään Sipilä kuitenkin tyrmäsi puheet siitä, että hän vastustaisi aborttia. Hän ilmoitti kannattavansa osaltaan nykylainsäädäntöä, eikä hän vaadi siihen sen koommin tiukennusta kuin höllennystäkään.

On hyvin mahdollista, että Sipilä ei ole ikinä varsinaisesti abortin kannattaja ollutkaan. Homoistahan Sipilä on koko julkisen keskustelun ajan pysynyt hiljaa. Kysymys on politiikasta ja yhteiskunnasta missä me elämme. Hän kyllä tietää, mitä Suomessa saa sanoa ääneen ja mitä ei. Vaikka Sipilä onkin kohtalaisen tuore poliitikko, tuntee hän pelin säännöt kuin omat taskunsa. 

- Loppujen lopuksi minusta tuntuu, ettei keskustalainen Juha Sipilä ole poliitikkona sen nuhteettomampi kuin kukaan muukaan. Hänen kerrotaan olevan tyyni uskon mies, mutta kuten ylläolevat tapaukset osoittavat, on mies tyyni vain silloin, kun kyse ei ole hänen henkilökohtaisista asioista tai vakaamuksista. Sipilä tuntuu ottavan erityisen raskaasti tilanteet, joissa hän joutuu naurunalaiseksi tai hänen vilpittömyyttään kyseenalaistetaan.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Oikein hyvä ja tarpeellinen analyysi. Ensimmäisenä mieleen tulee, ettei Sipilä ole rikastunut pelkästään ahkeruudella ja it-tietämyksellä, vaan hyvin ajoitetulla keplottelulla, johon puutteellinen lain säädäntä ja etenkin olematon valvonta ovat antaneet mahdollisuuden. Suomi voi joutua Sipilän johdolle arvaamattomien koheltelujen kokeilumaaksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tunnen muutaman Sipilän entisen työntekijän Pohjois-Pohjanmaalta, ja heidän mukaan Sipilä oli kyllä myös ahkera mies. Kun päivät venyivät pitkiksi, niin Juha oli heidän mukaan tästä huolimatta aina se viimeinen joka työpaikalta lähti.

Ja että toimitusjohtajanakaan hän ei pelännyt astua tavallisten kuolevaisten joukkoon ja sorvin ääreen, jos tilauksella oli kiire. Tällaista piirrettä minä arvostan ihmisessä, vaikka itselleenhän hän siinä omistajana työskenteli. Omien tilaustensa eteen.

Se mikä tökkii on tuo kaikki muu. Viekkaus, kuten sanoit.

Sipilä ei ole niin hajuton ja mauton kuin hänen mediaimagonsa antaa ymmärtää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuohon sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevaan kysymykseen ei tarvitse pitkään vastausta etsiä. Patriarkkaalisen oloisen lestaadiolaisuuden ei tiedetä varsinaisesti syleilevän erillaisuutta. Tästä voi kysyä lisää 'Uskontojen uhrit - tukijärjestöltä.

Siihen on varmasti painavat syynsä, että Sipilä ei ottanut tähän aiheeseen kantaa. En lähde niistä kuitenkaan sen enempää spekuloimaan.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Sinä teet ajoittain erinomaista työtä, ja tämä taustoitus kuuluu niihin. Kun Juha Sipilä kaiken todennäköisyyden mukaan päätyy seuraavaksi pääministeriksemme, vastauksen etsiminen kysymykseen, kuka Juha Sipilä on, on enemmän kuin paikallaan. Mitään vastaavaa, kuin sinä nyt tarjoat, ei mikään valtamedia tarjoa eikä tulisi tarjoamaan, ei ainakaan todellisine rosoineen, kuten sinä teit. Siispä kiitos, Martti.

Eija-Riitta Korhola analysoi aikaa sitten Keskustan eurokantoja: mikä muuttuisi, vai muuttuisiko mikään, jos Kokoomuksen agendan ajaminen 2011-2015 vaihtuisi Keskustan agendan ajamiseen 2015-. Korhola päätyi analyysissaan siihen, että tukipaketit ja euron jäsenyys jatkuisivat aivan samalla tavoin kuin Kokoomuksen aikana, joskin Sipilä esittää sanottavansa sivistynein sanakääntein.

Itse aprikoin, Sipilän eräisiin lausuntoihin perustuen, että hänen ymmärryksensä valtakunnan kokonaisuudesta on pohjimmiltaan saman tasoista kuin tällä ja edeltäneellä pääministerillä eli Kataisella ja Stubbilla: toisin sanoen samaa toivottomuutta ja ennen kaikkea näköalattomuutta jatkossakin. Julkisen sektorin toimintaedellytyksiä nyt vain on pakko heikentää, koska on pakko. Koska se on kasvanut suhteessa kutistuneeseen yksityiseen sektoriin, sitä on pienennettävä eli Keynesin opeille ei ole sijaa. Ns. kestävyysvajetta ei voida korjata sillä tavoin kuin se (kotimaiselta osin) synnytettiin eli ei voida palauttaa yhteisöverokantaa takaisin terveeseen 26:een, tasaveroja ei voida supistaa ja progressiivia palauttaa terveelle tasolle, hallintarekisterihanke on ja pysyy, kuntien kavennettuja valtionosuuksia ei voida palauttaa sellaisiksi, että ne vastaavat lakisääteisiä tehtäviä - ja tämä johtaa keskittymisen lisäksi yhä vahvistuvaan väestön keskittämiseen muutamaan pisteeseen. Oletan toki Sipilän ymmärtävän kokoomuslaisia paremmin, että ns. kunta"uudistus" on tarpeeton ja että kuntien yhdistymistä/jakaantumista useammaksi pitää voida tapahtua vain kuntien omista tarpeista ja aloitteesta käsin.

Viime kädessä oululaisoikeistolaisen johtama Suomi ei välttämättä suuresti poikkea siilinjärveläis- tai helsinkiläisoikeistolaisen johtamasta.

Olematta keskustalainen, näissä olosuhteissa ja asetelmissa, vaikka Keskusta olisi miten sitoutunut Unioniin ja euroon, alkiolainen köyhän kansalaisen tarpeet huomioon ottava Keskusta valtakuntaamme johtamassa olisi lottovoitto näiden parin vuosikymmenen jälkeen, kun Kokoomus on toiminut hallitustemme ykkös- tai kakkospuolueena ja jälki on sen mukaista. Tuota lottovoittoa ei vain taida Juha Sipilän linjan (joka tarkentunee livenä piakkoin) myötä tulla. Alkiolaiselle Keskustalle on tilaus, mutta vain köyhempien ja kenties myös kuihtuvan keskiluokan tarpeisiin. Bisnes ja finanssipiirit kaipaavat lisää tätä käsillä olevaa ja sitä ne myös saavat Sipilän myötä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvin aprikoitu, Jouni.

Sipilässä voisi olla miestä runttaamaan ikäviäkin uudistuksia lävitse. Toivon vain, että ne jakaantuvat solidaarisesti kansakunnan ylle.

Oletan, että Sipilä ajattelisi Suomea myös kokonaisuutena. Hyvin pitkään valtio on rakentanut maata aika helsinkikeskeisestä näkökulmasta käsin, eikä kehityshankkeet ole jakaantuneet kovinkaan tasaisesti eri puolille Suomea. Sipilä ei tuoreena miehenä ole vielä ehtinyt "helsinkiläistymään", joka voi merkitä aika paljon.

Eu:n ja takauksien suhteen olen Korholan kanssa täysin samaa mieltä. Keskustan linjaus tuskin tulee poikkeamaan kokoomuksen linjasta, ja uskon kuitenkin, että hallitus rakennetaan keskusta-kokoomus-akselille. Jos veikkaamaan tulisi alkaa, lähtisin siitä liikkeelle, että joko eurooppa- tai valtiovarainministeri on kokoomuslainen. Kenties Vapaavuori.

En silti lähde enempää spekuloimaan ja arvailemaan. Toivon vain, että jotain tapahtuisi, kun ensivaalit kuitenkin ovat aika ratkaisevat tulevaisuuden kannalta.

Loppuun vielä totean, että isoisäni varoitteli minua jo pikkupoikaan luottamasta kepulaisiin. En luota vielä tänäkään päivänä.

Näkemyksiä vain.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Näissä oloissa toivon, että edes Kokoomus päästetään viimein oppositioon, jolloin tehtävä tuho jäänee edes vähän pienemmäksi. Minäkin katson hyvillä mielin sitä, että Juha Sipilä ei ole (ainakaan vielä) helsinkiläistynyt, joten kehityshankkeita voi osua vähän muuallekin kuin vain pääkaupunkiseudulle, esimerkiksi rahoitus rautateiden pääradan tuplakiskottamiseen koko välille Tampereelta Rovaniemelle asti - eurooppalainen, käytännössä standardi, tapa on tuo tuplakiskotus, jolla vältetään turhat yhteentörmäysriskit ja ketjutettu junien myöhästyminen (ns. pisararata on mielestäni sitä pääkaupunkimyopiaa, kallista ja turhaa). Kenties tienpitoonkin osoitetaan varoja tasaisemmin kautta Suomen.

En luota yhteenkään neljästä suuresta puolueesta. Oma poliittinen tietoisuuteni heräsi, kun kymmenvuotiaana (varhain edellisellä vuosituhannella) muuan sukulaismies, tavallinen kansanmies, joka ajatteli omin aivoin, totesi, että "porvareihin mää en luota ja sossut ei osaa". On vahinko koko valtakunnalle, että entinen, suuri työväenpuolue on kadottanut itsensä ja sittemmin myös äänestäjiään ja samalla mahdollisuutensa viedä maata terveempään suuntaan. En ole sosiaalidemokraatti, mutta juuri siitä liikkeestä on suuri osa parhaasta, mitä maassa on (jopa osittain jäljellä).

Itse pidän tärkeimpinä asioina kansalaisen kannalta mahdollisuuksien tasa-arvoa: mahdollisuutta tulevassakin opiskella niin kuin sielu sietää taloudellisista lähtökohdista riippumatta ja mahdollisuudesta oikeasti saatavilla olevaan julkiseen ja laadukkaaseen terveydenhoitoon. Hyvinvointivaltion keskeiset kohdat siis: mahdollisimman sivistynyt ja terve kansakunta. Alueellinen tasa-arvo on tärkeä, ja se ei taas Kokoomuksen vetämänä ole ollut arvo, päinvastoin - kenties tässä on se vähä hyvä, mitä Keskustalta voi odottaa. Itse päätin pitkän sitoutumattomuuden ja liityin lopulta Itsenäisyyspuolueeseen, mutta pitkä on matka valtakunnassa IPU:n mukaiseen elämänmenoon.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Suomalainen tasa-arvo koulutuksessa on aina ollut juuri se asia, mistä minä olen ulkomailla ollut ylpeä. Ja mitä minä olen mainostanut sydämeni kyllyydestä.

Toivotaan, että eriarvoisuus ei pääse kouluelämään, ja että kansankynttilöiden koulutuksen taso pysyisi korkeana. Vain näin voidaan taata myös se, että opetus on tasokasta.

IPU:lla on minun mielestäni hyviä ajatuksia, mutta toisaalta koen samaan aikaan, että puolue on vielä tällä hetkellä vähän rikkinäinen, ja muovailee yhä sitä omaa linjaansa. En voi kuitenkaan väittää, että olisin asiaan sen paremmin perehtynyt, joten aika huteralla pohjalla näkemykseni on. Joka tapauksessa IPU:n linjaus on monissa asioissa aika lähellä omaani.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Tuo julkisen sektorin kaventaminen tulee tapahtumaan itsestäänkin, kun kunnat joutuvat EU:n pakottamana yhtiöittämään joitakin toimialojaan.

Sitten kun katsotaan tilastoja, niin ihme on tapahtunut - tuhansia työntekijöitä on kadonnut julkiselta sektorilta. Lupaus piti, ja Sipilä on suorittanut ihmeen.

Älkää kuitenkaan uskoko silmälumetta. Tämä ei ole taikuutta, vaan tilastotiedettä. Vaikka ne ihmiset eivät enää työskentele paperin mukaan julkisella sektorilla, niin ovat he silti edelleen käytännössä julkisella sektorilla.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Kaikkein eniten pelkään, että niin sote- kuin kuntauudistuskin ajavat kiville. Keskusta on erityisen ihastunut erilaisiin hallintohimmeleihin. Mitä enemmän niitä on, sitä useampi keskustalainen saa sitä kautta hallintopaikan ja myös työpaikkoja, joita ei järkevän reaalisesti ajatellen lainkaan tarvita. Eniten niitä tarvitaan keskustan vallan pönkitykseen. Keppihevosena käytetään pyhää kunnallista itsehallintoa, joka nykyisellään tosiasiassa on järkevän hallintouudistuksen suurin este.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuossa Talvivaara-projektissahan se nähtiin. ELY-keskukset ja Talvivaara olivat molemmat todellista keskustan ilotulittelua. Harmi vain, että kansan muisti on niin vietävän lyhyt, ja vieteri pitkä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tällä hetkellä minun suurin huolen aiheeni on tämä: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182075-kunna...

Kirjoitin aiheesta joskus, mutta väärään aikaan.

"Yle uutisten mukaan yli sata suomalaista kuntaa elää muiden rahoilla. Esimerkkinä käytetään Lapin maakunnan eteläosissa sijaitsevaa Ranuaa, joka saa valtiolta lähes kaksi kertaa enemmän tukea kuin se itse kerää veroja. Sivuilla julkaistusta kartasta käy nopeaa ilmi, että kaikista elinvoimaisimmat kunnat sijaitsevat rautatieverkon varrella. Laskelmat tehtiin pelkistetyllä kaavalla, vertaamalla kuntien verotuloja suhteessa niiden saamiin valtion avustuksiin. Syystä tai toisesta Ahvenanmaa ja sen kuusitoista kuntaa, jotka ovat jo pitkään olleet Suomen korkeimpia nettosaajia, jätettiin kuitenkin kokonaan tilastojen ulkopuolelle.

Tulokset eivät varsinaisesti yllätäneet minua, sillä kun pohtii viime vuosikymmeninä harjoitettua politiikkaa, ovat muutokset olleet hyvin yksisuuntaisia – kunnilta valtiolle. Toisaalta vaikka jotkut kunnista ovatkin paljon toisia elinvoimaisempia, on mielestäni virheellistä väittää, että tässä piskuisessa maassa jotkut ajelisivat leveämpää kaistaa toisten siivittäminä."

"..Jokainen teistäkin varmasti ymmärtää, että kartan värit näyttäisivät kovin toisenlaisilta, jos kunnat saisivat itse päättää maillaan sijaitsevista metsistä, maaperässään lepäävistä mineraaleista sekä alueillaan sijaitsevista vesistöistä ja niiden käytöstä. Valtiomme on kaikessa hiljaisuudessa siirtänyt kuntien tulot lähes kokonaan itselleen. Samaan aikaan kuntien, valtion ja seurakuntien jakamat yritysten yhteisöverot ovat olleet laskusuunnassa jo pitkään. Yritykset jättävät Suomen kuin rotat uppoavan laivan, eivätkä taajama-alueet houkuttele palveluillaan saatika infrastruktuurillaan. En minä heitä siitä syyttää voi.

"..Suurin syypää on kuitenkin valtio ja sen ajama politiikka. Jo vuosikymmenien ajan Suomessa on ollut trendinä kääntää kuntien tulonlähteiden osoittamaan kohti valtion pohjattomalta tuntuvaa kirstua päin, kun taas kasvavat menot ovat jätetty lähes kokonaan velkaantuneiden ja köyhtyneiden kuntien ja niiden päättäjien taakoiksi. Vaikka kuntien tehtäviä luvattiinkin tällä hallituskaudella karsia uuden rakennesuunnitelman kautta niin, että kuntien yhteiskunnallinen taakka vähenisi kaiken kaikkiaan yli miljardilla eurolla, ovat hallituksen toimet olleet täysin päinvastaisia ja tempoilevia.

Tänä päivänä edes yksityismetsistä kerättävät verot eivät jää kunnille, sillä yksityismetsät asetettiin vuonna 2007 pääomaveron piiriin, kiinteistöveron sijaan. Ei siis ole ihme, että kunnat eivät tahdo enää sevitä kuntatalouden ylläpitämisestä, kunnille asetetuista velvollisuuksista ja kattamattomista alijäämistään, vaan elävät vuosi toisensa jälkeen velaksi, kuten kuin Oy Suomi"-Finland Ab konsanaan.

Viimeisimpänä uudistuksena kunnille, jotka vastaavat jo muutenkin lähes kaikista kansalaisten käyttämistä peruspalveluista, siirtyivät vastuut pitkäaikaistyöttömien toimeentuloista ja työllistämisestä. Säädös astuu voimaan vuoden 2015 alussa. Samaan syssyyn hallitus ilmoitti jo aikaisemmin lyhentävänsä Suomen kestävyysvajetta kahdeksalla miljardilla eurolla, joista kahden miljardin odotetaan tulevan kunnilta. Tähän kun lätkäisemme vielä päälle oppivelvollisuuden pidentämisen sekä kotihoidontukikauden muutokset, on soppa valmis".

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

MA: "Kirjoitin aiheesta joskus, mutta väärään aikaan."

Hyvin kirjoitit ja nyt voisi olla otollinen aika. Jos sinulla on aikaa ja energiaa, mitäpä jos kirjoittaisit uudestaan. Itse asiassa kirjoittamasi teksti päivitettynä (tarpeen mukaan) editiona voisi nostaa keskustelua. Asialla on myös vaaleihin liittyvä juonne ja lukijat saisivat aineksia pohtia, mitkä/ketkä puolustavat paikallista elämää eli kuntia ja alueita (~ maakuntia), mitkä/ketkä eivät. Voi tekstisi ajoituksen nähdä myös positiivisesti: olit aikaasi edellä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pitääpä laittaa asialistalle, kun onhan tuo kuntien tappaminen on oikeasti vakava juttu.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Varsin hyvä yhteenveto. Liiketoimissa on aina etua, kun on enemmä tietoa kuin muilla. Oikea ja väärä on sitten eri kysymys.

Pari asiaa vielä Sipilästä. Tältä osin hän ainakin elää niin kuin opettaa:

http://www.juhasi.fi/6

Eli Kempeleen ekokortteli on kyseessä. Sipilähän puhuu uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon puolesta. Siihen liittyy yksi harrastus eli puukaasuautoilu:

http://www.juhasipila.fi/7

Näiltä pohjilta on saanut alkunsa Volter, joka myy bioenergiaan perustuvia pieniä CHP-laitoksia:

http://volter.fi/fi/

Lisäys: Minna-Maaria ja Juha Sipilän säätiö

http://www.sipilasaatio.fi/

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sipilän hyväntekeväisyydestä ja ekokorttelista olenkin joskus lukenut.

Hienoja eleitä molemmat, arvostan.

Pekka Vanninen

Sattumaa vai sisäpiiritietoa!On mielenkiintoista seurata ihmisten reaktioita kun julkisuudenhenkilö ja varsinkin politiikko joko myy tai ostaa osakkeita,h
yvin usein nousee epäily sisäpiirikaupasta teki niin tai näin.Varsinkin silloin kun onnistuu myymään hyvällä voitolla ollaan epäilemässä sisäpiirikeplottelua.Silloin kun on selvää näyttöä esim. yhtiön hallituksen pörssitiedotteessä selvää harhauttamista,pitäisi rangaistukset olla myös oikeassa suhteessa siitä saatuihin voittoihin osakekaupoissa.En lähtis kuitenkaan syyttään Sipilää sijoitusyhtö Fortel Invest Oy:n omistamista Elektrobitin osakkeiden myynnistä elokuussa 2013.Jos yhtiö joutuu aloittamaan esim.YT neuvottelut ja irtisanoon työntekijöit se voi olla koko yhtiön pelastus ja uuden alku.Nyt viimeisen kolmen vuoden aikana Elektrobitin osake on noussut n.500% ja yhtiö on jakautumassa kahdeksi eri yhtiöksi.Yhtiön suurin omistaja on nyt myynyt omistustaa ja taas joku voi alkaa epäillä.Tuntuu välillä että suomessa ei sais onnistua riskinotossa .Sitten kun on ottanut suuren riskin ja rahoittanut yritystä joka ei sitten menestynytkään,ollaan tyytyväisiä kun kukaan ei päässyt rikastumaan.Jälkiviisaasti vain todetaan kuinka totaalisen huonoa asiantuntemusta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Osakekauppa ja sisäpiiritieto toimii samoin kuin järjestetyt kilpailut, vaikkapa jalkapallo-ottelut. Ne jotka pelaajia ovat lahjoneet, levittävät tietoa sopivaksi katsomilleen tahoille.

Ja sitten.

On aika hälyttävää että varallisuuden säilyttäminen/kasvattaminen/talouskasvu/eläkkeet/ym ja itse asiassa koko yhteiskunta perustuu tällaiseen puliveivailuun.

Ja toisille se on niin itsestäänselvää touhua, että eivät näe siinä mitään erikoista. Sanovat vaan että niin se maailma toimii ja jatkavat porskuttamistaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset