Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Helsingin Energia joutui jo lihapataan

  • Helsingin Energia joutui jo lihapataan

Eilen tiistaina pääkaupunkiseudun joukkoliikenne lamautui lakon edessä. Julkisten ja hyvinvoinninalojen liitto oli jo aikaisemmin varoittanut, että se peruu lakon ainoastaan siinä tapauksessa, ettei kaupungin ruokkimisesta ja siivouksesta vastaavaa Palmiaa yhtiöitetä.

Palmia on noin 2 900 työntekijän liikelaitos, joka pyörittää vuosittain 160 miljoonan euron liikevaihtoa. Palmian yhtiöittämisaikeet ovat nostaneet runsaasti vastarintaa, ja yleisesti pelätään, että pienipalkkaisten siivoojien ja vartijoiden palkat voivat laskea tuntuvasti, jos Helsingin kaupunki yhtiöittää toimintojaan.

Palmia ei kuitenkaan ole ainoa Helsingin kaupungin omistama liikelaitos, joka yhtiöitetään. Jo ennen tätä tehtiin päätös Helsingin Energian yhtiöittämisestä, jonka päätöksen Helsingin kaupunginvaltuusto sinetöi kaikessa hiljaisuudessa jo kesäkuun alussa.

Huomasitko muuten yhdenkään metron pysähtyvän, kun asiasta päätettiin, näitkö toreilla anarkisteja?

Et niin. Myöskään JHL ei osoittanut missään vaiheessa varsinaista huolta tai kiinnostusta siitä, kuinka energialiikelaitoksen yli 1200 työntekijälle yhtiöittämisen myötä käy. Julkisten ja hyvinvoinninalojen liitolle energia-alan työntekijät ovat aina olleet eräänlaisia paitsiossa pidettyjä tohtori outolempiä.

Helsingin Energian yhtiöittäminen on osa eduskunnan vuonna 2013 hyväksymää uutta kuntalakia, jonka mukaan jokainen vapailla markkinoilla kilpaileva kunnallinen yhtiö tulisi yhtiöittää viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Uskoakseni tämä on vasta alkusoittoa tulevalle, kuten Palmian tapauskin antaa ymmärtää.

Alunperin yhtiöittämispäätös, ja sen rinnalle valmisteltu laki, ovat lähtöisin Brysselistä, jossa katsottiin, että kunnalliset liikelaitokset ovat yksityisiin yrityksiin nähden liian hyvässä asemassa. Tätä perusteltiin mm. sillä, että yhtiöiden ei tarvitse maksaa tuloksestaan yhteisöveroa, eivätkä ne voi mennä konkurssiin.

Siksi uskonkin, että tässä asiassa JHL:n, anarkistien ja Helsingin kaupunginvaltuuston sana painaa hyvin vähän, jos lainkaan, sillä tänä päivänä nämä määräykset saapuvat Euroopan sydämestä, Brysselistä.

 

Energia ja kaupunki

Helsingin kaupungille energiayhtiö on ollut todellinen rahasampo. Liiketoiminta on pysynyt jo pitkään yli 30 % voittotasolla, ja kuluneen vuosikymmenen aikana yritys on tuonut kaupungin kassaan jo yli 2,6 miljardia euroa. Vuotavan laivan paikkaaminen on ollut kohdallaan, sillä samaan aikaan Helsinki on ollut jo pitkään yksi niistä kunnista, jotka ovat eläneet reilusti yli varojensa.

Kaupungin vuotuinen velkamäärä on ollut jo useamman vuoden ajan noin 250 miljoonan euron luokkaa. Vuoden 2014 aikana kunnan velka on noussut jo lähes 2 miljardiin euroon.

Keskimäärin noin 1800 miljoonan euron omalla pääomalla varustettu Helsingin Energia on tulouttanut Helsingin kaupungille keskimäärin 200 - 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tulevaisuudessa summan uskotaan kuitenkin laskevan tuntuvasti, ja odotettavissa on vain noin 40 – 90 miljoonan euron tuloutuksia.

Viime vuonna Helsingin Energian liikevaihto oli noin 747 miljoonaa euroa, josta voittoa oli 202 miljoonaa. Tästä summasta energiayhtiön olisi tullut maksaa yli 50 miljoonaa euroa veroa. Verojen sijaan yhtiön puhdas liikevoitto on valunut tappiota tekevän kaupungin kassaan sekä yhtiön jätti-investointeihin, joilla pyritään ympäristöystävällisempään energiantuotantoon.

Se kuinka Helsingin kaupunki tulee valmistautumaan tulojensa tuntuviin leikkauksiin jäänee nähtäväksi. Vyötä olisi kiristettävä, eikä 800 000 euron festivaalihumuihin olisi oikeasti nyt varaa.

Ilmassa on näkemyksiä, joiden mukaan kaupunki tulisi tulevaisuudessa paikkaamaan lompakkoonsa jäävää lovea entistä suuremmilla lainoilla sekä lyhytnäköisellä omistusten myynnillä, sillä se mitä hallitus edellä, niin sitä Helsinki yleensä perässä. 

Moni ajattelee, että eiväthän nämä verorahat minnekään katoa, kun ne siirtyvät valtion kirstuun, mutta onko asia todellakin näin. Eikö rahat tule katoamaan valtion kankean koneiston loputtomiin syövereihin, hyvinvoinnin ulkopuolelle, ja byrokraattien taskuun, niin kuin aina aikaisemminkin?

 

Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

Kun Helsingin Energia nyt sitten yhtiöitetään, niin toivon, että kaupunginvaltuusto huomioisi toiminnassaan sen, että energiayhtiöllä on edessään varsin laihat ajat, mikäli se aikoo pitäytyä EU:n kehitysohjelmassa ja tavoitteessa, johon yhtiö sitoutui vuonna 2010.

Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä ei ole mahdoton ajatus, mutta se tulee maksamaan. Jo pelkästään Helsingin Energian itselleen asettama välitavoite, jonka mukaan vuoteen 2020, mennessä yhtiön on tarkoitus lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 20 prosenttiin, kuulostaa tällä hetkellä kaukaiselta.

Edessä on valtavia investointeja, sillä uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, jo vanhoissa laitoksissa, ei ole halpaa huvia. Ja mikäli Helsingin kaupunginvaltuusto päättää ensi vuonna viimeinkin rakentaa uuden kombivoimalaitoksen Vuosaareen, tulee myös se maksamaan huomattavia summia.

Ensimmäiset askeleensa yhtiö otti kohti hiilineutraalia tulevaisuutta vuonna 2012, kun he aloittivat suurehkon pelletinpolttokokeilun Hanasaaren voimalaitoksella Sörnäisissä.

 

Nähtäväksi jää, kuinka yhtiöittäminen tulee vaikuttamaan Helsingin Energiaan, ja kuinka uusi organisaatio tullaan muodostamaan. Omat kokemukseni Helsingin Energiasta, niin asiakkaana kuin entisenä työntekijänäkin, ovat pelkästään positiivisia. Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Mikael Kerokoski

Helsingin energia laskuttaa monopolinsa turvin kuntalaisilta ylihintaa joka vastaa noin 1,5% kuntaveroina. Eli kuntalainen maksaa jo nyt kunnallisveroa todellisuudessa enemmän kuin veroäyri näyttää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Oletko vertaillut sähkön hintaa?

Helsingin Energia on yksi markkinoiden halvimmista sähköntuottajista (ja ainakin ennen se oli halvin). Eli mihin perustat tämän väittämäsi ylihinnasta?

Tilastoa tiskiin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Mikael tarkoitti siirtohinnoittelua, joka on kyllä alueellinen monopoli, jota energiamarkkinavirasto tms. valvoo. Valtiokin saa omansa sähköveron muodossa ja jakaa esim. tuulimylllyjen takuutuksia.

Mikael Kerokoski

HelEnin rahasampo onkin kaukolämpö, jonka hintaa on hilattu railakkaasti ylöspäin viime vuosina.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Käsittääkseni Oulussa on Suomen halvin kaukolämpö. Pääkaupunkiseuduilla hinnat ovat suhteessa hyvin korkeat. Esimerkiksi Espoon Fortum kauppaa kaukolämpöä isoihin Espoon kerrostaloihin jopa 62 prosenttia kovemmalla kokonaishinnalla kuin Oulun Energia Oulun runkoverkon alueella.

Helsingin Energian lämmöt rivi- ja kerrostaloihin ovat puolestaan halvempia kuin maassa keskimäärin, mutta että omakotitaloasujilta yhtiö rokottaa vähän ylitse maan painotetun keskiarvon.

Tämän lisäksi Helsingissä on maailman laajin kaukolämpöverkosto.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Taloussanomat 28.10.2013: Berliiniä pidetään yhtenä Euroopan halvoista pääkaupungeista. Ehkä niin onkin, mutta sähköstään berliiniläiset maksavat eniten Euroopassa, kirjoittaa Forbes.

Kaikkein halvinta kuluttajien sähkö on Helsingissä.

Berliinin jälkeen kalleinta sähkö on Prahassa ja Lissabonissa.

Helsingin lisäksi pientä sähkölaskua maksavat muun muassa Tukholman ja Pariisin asukkaat, Forbes siteeraa suomalaisen energia-alan ajatushautomon Vaasa ETT:n tilastoja.

Vaasa ETT seuraa 23 eurooppalaisen pääkaupungin sähkön kuluttajahintoja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomessa tavoite on yksityistää kaikki tuottavat julkiset liikelaitokset ja omistukset ja hyvin tässä on onnistuttukin, teollisuus on jo käytännössä hävitetty. Kunnat ovat myyneet sähkälaitoksiaan ja tulevaisuudessa menee vesilaitoksetkin pohjavesien kanssa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Espoon kaupunki on hyvä esimerkki siitä miten käy, kun kamelin selkä katkaistaan. Kaupunki meni ja viilsi kaulan lypsävältä lehmältä velkakierteen katkaistakseen.

Espoon Energian myyminen Fortumille helpotti velkataakkaa hetkeksi, mutta pian kaupunkikin joutui sen huomaamaan, että energia on kallista. Keilanniemi kaivoi kuoppaa entisestään.

Sittemmin Espoon kaupunki on velkaantunut suhteessa nopeampaa kuin Johanna Tukiainen.

Toivottavasti Helsinki ei saa typeriä ajatuksia yhtiöittämisen myötä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Espoo saa vielä lainaa. Nythän sähköyhtiöstä periytyviä rahoja laitetaan ilmeisesti metron rakentamiseen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Lähinnä minua Helsingin Energiassa huolestuttaa se, että kun organisaatio aikaisemmin jaettiin useaksi pienemmäksi yksikökseen, niin yhtiöittämiseen ei osattu varautua. Tämä tehtiin siksi, että organisaatiorakenne ja sen sisäinen hierarkia saataisiin pidettyä mahdollisimman matalana - viestit kulkisivat alhaalta aina ylös asti, ja samalla se mahdollisti organisaation ekspansiivisen oppimisen.

Omana aikanani tämä toimi kohtalaisen hyvin, en tiedä mikä tilanne on nykyään.

Joka tapauksessa nyt, kun aikaisemmin yhtenäinen organisaatio on levitelty

- Helen Voimaksi (joka vastaa voimalaitoksen ajamisesta)
- Helen Kaukolämmöksi (joka vastaa kaukolämmön kunnossapidosta)
- Helen Serviceksi (joka vastaa voimalaitosten kunnossapidosta)
- Helen Salkunhallinnaksi (joka vastaa yhtiön omistuksista).
- Helen Engineeriksi (joka vastaa sunnittelupuolesta)

tytäryritykset Helen Sähköverkko Oy ja Mitox Oy.

sekä tytäryhtiöiksi, jotka ovat Sähköverkko Oy ja Mitox Oy, on olemassa suuri riski siitä, että varsinkin kunnossapitopuoli joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan huoltosopimuksistaan itäeurooppalaisten halpatyövoimayhtiöiden kanssa.

Luonnollisestikaan suomalainen yhtiö ei voi kilpailla Puolan työvoimamarkkinoiden kanssa. Toisaalta huoltosopimuksethan ovat pakostakin kilpailutettava, koska EU niin määrää.

Toivottavasti Helsingin kaupunki ja ennen kaikkea Helsingin Energia varautuvat tähän, ja tekevät mahdolliset organisaatiomuutokset heti yhtiöittämisen alussa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Palmiasta haluaisin vielä kommentoida sen verran, että Palmian suhteen on kyse on vielä toistaiseksi puhtaasti poliittisesta päätöksestä, mutta ottaen huomioon Palmian huomattavan suuren koon, on mahdollista, että myöhemmin Palmialla olisi yhtioittäminen edessä joka tapauksessa. Tätä ei vain sanota ääneen.

JHL:n, anarkistien tai edes Helsingin kaupunginvaltuuston sana ei tässä suhteessa paina, ja ponnistelut ovat, eivät nyt turhia, mutta hyödyttömiä. Määräykset saapuvat Brysselistä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

EU on puhunut päätöksensä jälkeen ja sitä kaikki asianosaiset noudattakoot ja sitä toteltakoon. Tai muuten...

Ymmärtääkseni Helsingin on pakko(?) yhtiöittää Helsingin Energialaitos. Se toimii siis jatkossa kuin kaikki muut yritykset veroineen ym. Tämä tietää, että Helsingin kunnallisvero nousee pari prosenttiyksikköä pahimmassa tapauksessa.

Lisäksi nyt ollaan pohtimassa hiiletöntä ja muutenkin cleantech-Helsinkiä. Pelkästään biopolttoaineilla kuten risuilla ja pelleteillä toimivat voimalat aiheuttavat lisää kustannuksia. Toisaalta ne estävät ilmastomuutoksen maapallolla.

Helsinkiläiset joutunevat maksamaan yli kolme prosenttiyksikköä nykyistä enemmän kunnallisveroa energiastaan. Hyvä näin. Siitähän saavat ylpeät statilaiset (ja vihreät).

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Helsingin Energian suhteen on kyse pakosta (koska EU).

Palmian kohdalla on kyse ennakoinnista, kuten kaupunginvaltuutettu Hannu Oskalakin tänään selvitti.

Hiilettömyys kuulostaa epäilemättä kauniilta, mutta mitä se on, ja mitä se tarkoittaa?

Sen aika näyttää.

Saksassa sähkön hintaa nostettiin valtion tukemana 10%, joka sijoitettiin uusiutuviin energiamuotoihin. Yhtiöt velvoitetaan tekemään näin. Se ei mielestäni ollut huono ratkaisu, vaikka sähkö oli alunperinkin kallista. Se on sijoitus tulevaisuuteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset