Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Suomi myy metsiään ulkomaalaisille

Valtion Metsähallitukselle kesken vuotta asettama tulostavoite pakottaa Metsähallituksen myymään niin suuria metsätiloja, ettei niille uskota löytyvän ostajia kotimaasta. Tähän asti valtio on myynyt lähinnä pienpalstoja, kesämökkitontteja, turvemaita sekä tuulivoima-alueita, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

Jo aikaisempi tulostavoite oli kova, mutta vasta tulostavoitteen nostaminen yli 20 miljoonalla eurolla on johtanut siihen, että pelkästään pienalueita myymällä tavoitteisiin ei enää päästä.  Kansantalouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi omaisuuden myyntiä tullaan kiihdyttämään lyhytnäköisellä strategialla ja kovalla volyymillä, joiden yhteisvaikutukset tulevaisuuteen tulevat olemaan huomattavat.

Metsähallituksen kiinteistöliiketoimintaa harjoittavan Laantuman johtaja Tuomas Hallenbergin mukaan Metsähallitus myi viime vuonna noin 9000 hehtaaria metsää. Tälle vuodelle asetettu tavoite on noin 17 000 hehtaaria eli lähes tuplasti edelliseen vuoteen nähden. Aikaisemmin esiin tuodut kovat tulostavoitteet sekä suunnitelmat Metsähallituksen yhtiöittämisestä johtivat keväällä Metsähallituksen entisen pääjohtajan, Jyrki Kankaan eroon.

Tuomas Hallenberg paljastaa haastattelussaan, että metsähallitus on valmistellut myyntiin suuria, tuhansien hehtaareiden laajuisia metsätiloja, ja että suurten tilojen myyntivalmisteluja tehdään myös tulevaisuutta varten. Luonnollisestikin näiden isompien kohteiden sijainti on pääosin Pohjois-Suomessa.

Metsähallituksen edustajat painottavat, että kysymys ei ole realisoinnista, vaan voitollisista kaupoista. Maata on kuitenkin myytävä niin paljon, että myyntiin menee myös puustoisia, tuhansien hehtaareiden metsätiloja, jotka ovat niin kalliita, että Metsähallitus on osoittanut suoranaisen toiveen siitä, että ostajiksi tulisi muun muassa ulkomaisia rahastoja. Toisaalta koska metsää voidaan pitää lypsävänä lehmänä, jonka arvo ei katoa koskaan lopullisesti, herääkin kysymys siitä, minkälaisia nämä voitolliset kaupat sitten tulevat olemaan, sillä myös Hallenberg myöntää, että jokainen myyty metsähehtaari on poissa tulevaisuuden tuloista.

KIIHTYNYT OMAISUUDEN myynti on nostanut raivoisaa keskustelua nettimaailmassa, ja varsinkin metsien myymisen ulkomaalaisille koetaan olevan peruuttamaton virhe. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) on kuitenkin pyrkinyt rauhoittelemaan metsien myynnistä noussutta keskustelua toteamalla, että oikea myyntiluku olisi vain 15 000 hehtaaria, joka on hyvin pieni osa Metsähallituksen hallinnassa olevasta koko maa-alasta. Samalla Orpo painottaa sitä, että maata ei ole tarkoitus myydä erityisesti ulkomaalaisille ostajille, mutta että Suomessa ei yksinkertaisesti ole markkinoita suurille maakaupoille. Valtio ei voi Orpon mukaan jäädä odottamaan rahojaan, vaan tarvitsee ne heti käyttöönsä. Metsähallituksen on tehtävä tulos tänä vuonna, jotta sillä olisi jakokelpoista tulosta ensi keväänä. Me toteutamme valtio-omistajan tahtotilaa, hän toteaa medialle.

Kerrataan vielä kerran. Ensin me luovuimme ilman mitään todellista syytä tärkeistä infrastruktuureistamme, kuten esimerkiksi Digitan omistamasta tv-verkosta (joka myytiin, että digi-tv saataisiin toteutettua) sekä Fortumin sähkönjakeluverkosta. Tämän jälkeen lihapataan laitettiin Rautaruukki Oy, joka fuusioitui ruotsalaisyhtiön kanssa, luovuttaen samalla päätäntävallan B-luokan osakkeiden kautta ruotsalaisille.

Tämän ohella olemme luovuttaneet lähes kaiken arvotavaran maaperästämme siinä toivossa, että saisimme haalittua kasaan muutaman työpaikan. Kuten moni lukijoistani varmasti tietääkin, ovat monikansalliset kaivosyhtiöt varanneet jo lähes kuudesosan Suomen maaperästä kaivostoiminnalleen. Suomessa varjellun jokamiehenoikeuden vuoksi tästä prosessista ei ole valunut valtion kassaan puupenniäkään.

Vaikka hetken näyttikin jo siltä, että kaivosbuumi Suomessa olisi hieman laantumaan päin, on aika osoittanut toisin. Päinvastoin, kaivostutkimuksia ja aluevaltauksia tehdään enemmän kuin koskaan. Suomessa on kokonaisia kuntia, joiden pinta-aloista kolmekymmentä prosenttia on kaivosyhtiöiden varaamana. Tänä vuonna varauksia on myönnetty jo lähes viisikymmentä. Tietystikään pelkkä kaivosvaraus ei tarkoita sitä, että alueelle perustettaisiin kaivos. Ei ainakaan vielä.

Myöskään yksityisten maanomistajien tilat eivät ole lain ulkopuolella, vaikka helposti voisikin kuvitella, että sinun omistamasi maat ovat sinun. Ei, sen mitä maaperästä löytää, saa löytäjä pitää. Pahimmassa tapauksessa tilanne voi kärjistyä maiden pakkolunastukseen. Mielestäni hävyttömintä tästä kuitenkin tekee se, että noilla varauksilla käydään samaan aikaan kauppaa monikansallisten yritysten kesken. Suomen valtion eli maanomistajan selän takana. Kyse on ajamastamme politiikasta ja valtaa ylläpitävistä päättäjistämme, jotka loppu kädessä ratkaisevat sen, mitkä ovat oikeutemme ja minkälaista politiikkaa me toteutamme.

Maaperän jakaminen ei kuitenkaan ole riittänyt, vaan nyt saavat lähteä metsät, joiden arvoa suomalaisille ei voi mitata rahassa. Metsät ovat tuottaneet suomalaiselle yhteiskunnalle vaurautta jo itsenäisyydestämme lähtien, ja niiden selkänahasta on rakennettu koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Metsätalouden lisäksi ne luovat edellytyksiä muille elinkeinotoiminnalle, kuten matkailulle, marjastukselle ja porotaloudelle. Puhumattakaan niiden tuottamasta henkisestä pääomasta ja virkistyskäyttöarvosta.

Tällaisia päätöksiä tehdessä meidän tulisi huomioida myös se, että vielä vuonna 2011 metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät yhteensä 69 000 henkilöä, joka vastasi vajaata kolmea prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Luku on mielestäni sen verran suuri, että sitä ei voi olankohautuksella ohittaa, kun tällaisista asioista puhutaan.

KAIKEN KAIKKIAAN Metsähallitukselle asetettavien tulostavoitteiden tulisi olla realistisia, jotta ne voitaisiin toteuttaa kestävällä tavalla. Jokainen rationaalinen ihminen ymmärtää, ettei tuottavia omistuksia myymällä saada paikattua Suomessa vallitsevaa taloudellista kestävyysvajetta. Päinvastoin, pitkällä aikavälillä toiminta kasvattaa vajetta entisestään. Varsinkin, kun kyse on niin lopullisista asioista kuin maaperämme ja metsämme.

Tällä hetkellä toteutetut säästöratkaisut edustavat perinteistä markkinaliberalismia, jonka mukaan pääomalla ei ole kotimaata, eikä isänmaata. Mikään ei ole pyhää, eikä mikään ole liikaa, kun puhutaan rahasta. Kun tehdyt säästötoimenpiteet ovat valmisteltu palvelemaan ihan muita tarkoituksia, niin ei liene ihmekään, että Suomen talous kompuroi omissa jaloissaan kuin parikymppinen nuorimies pikavippikierteessä.

Haluaisin muistuttaa teitä kaikkia, että Suomi ei ole vielä kehitysmaa, eikä meidän tulisi antautua sille, että päättäjämme harjoittavat sen mukaista politiikkaa. Kun koko infrastruktuurimme, metsämme ja maaperämme on myyty, niin mitä muuta meille jää jäljelle kuin Kreikka-vakuudet, jotka eivät edes turvaa Suomea Kreikan hätäluottojen huojennuksista koituvilta tappioilta?

 

Aikaisempia kirjoituksiani aiheeseen liittyen:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kyllähän se pistää miettimään, miksi pitää myydä myös maa-ala eikä tyydytä puuston myyntiin.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Se on hyvä kysymys Kalevi, johon me molemmat varmaankin tiedämme vastauksen. Sitä ei vain saa sanoa ääneen, tai joutuu paitsioon ja myllytykseen.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Kansalaisten tulisi estää niin maanmyynti kuin kaivoslupienkin antaminen ulkolaisille yhtiöille. Suomen valtion tuottavat yritykset uusiutuvat luonnonvarat ja kansallisvarallisuus pitäisi jäädä perintönä lapsillemme. Nyt tämä perintö ollaan tuhoamassa yhä kiihtyvään tahtiin!

Nykyiset päättäjämme pitäisi saada vastuuseen nykysuuntauksesta, miksi me kansalaiset annamme tämän tapahtua?!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Koska me suomalaiset olemme kohtalaisen huoletonta porukkaa. Viimeksi me nousimme barrikaadeille 1500-luvulla. Minun mielestäni pian olisi kyllä aika muistuttaa, että me kansalaiset olemme vielä täällä, ja että me olemme hereillä. Että kaikkea ei voi tuhota ja nauraa makeasti päälle, kun oma tili pullottaa kultadubloneita.

Ensivaaleissa on paljon puntarilla, vaikka minä itse olenkin skeptinen sen suhteen, että mitään radikaaleja muutoksia tapahtuisi. Suomen poliittinen kenttä kaipaisi tsunamia, joka veisi vanhat etuuspiirit, palvelukset ja verkostot mennessään, ja tilalle nousisi uusi innokas ryhmä, joka haluaisi oikeasti koko Suomen parasta.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Kyllä se lähinnä hallituksen asia on ja lakia säätävien kansanedustajien ,ei sitä voi kansalaisten harteille työntää.
Vaaleissa tars vaan muistaa että silloin kansalaisella on mahdollisuus.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Lapsenusko on kansassa suuri, ja muisti karmaisevan lyhyt.

Samat pajunköydet voidaan syöttää vuodesta toiseen, ja me vain katselemme kirkkain silmin, että kyllä ne vain ovat niin viksuja miehiä nuo tuolla.

Aslak Koivuila

Sokli, 30 miljardia, myytiin 300 miljoonalla turskille.
Tänä vuonna 17000 ha metsäMAATA eli 10 X 17 km laikku. Nkyy kartalla hyvin.
Pohjavesistä luultavasti jo neuvotellaan kabineteissa Nestlen ym. kanssa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Joo, useat kriitikothan ovatkin heränneet jo siihen todellisuuteen, että UMTS-ilma oli Sokliin verrattuna vielä halpaa huvia.

Sokli on oma numeronsa, johon aion kyllä tulevaisuudessa paneutua, vaikka siihen on kyllä tarttunut hyvin moni muukin.

Kun röyhkeydellä ei ole rajaa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Sokli myytiin 207 miljoonalla, eli alle prosentilla sen oikeasta arvosta ja myyjät ovat vielä vapaina, vaikka heidän pitäisi olla pitkällä tuomiolla ja vastata omalla omaisuudellaan valtion omaisuuden alihintaan myynnistä!

Mikähän meissä suomalaisissa on vikana, kun emme ole barrikadeilla?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Myyjät ovat nousemassa ensi kaudella hallitukseen, kun keskusta saa oman jytkynsä. Kaikki on unohdettu, kaikki anteeksiannettu. Mauri Pekkarinen etunenässä.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Henkilöstä puhuttaessa pitää olla "Orpon" eikä "Orvon".

Suomen Kaivoslaki lienee kyllä maailmanmitassakin teollisuus maalle ainutlaatuisen epätarkoituksenmukainen ja naurettava. Lain säätämisen taustalla lienee ollut epätoivoinen pyrkimys houkutella maahan investointeja työllisyyden parantamiseksi, hinnalla millä hyvänsä. Metsähallitukselle asetetut tulos tavoitteet eivät ilmeisesti palvele edes työllisyystavoitetta vaan pelkästään lyhytnäköistä valtion kassan täyttämistä hiluilla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllä se joka ikisen suomalaisen sanomalehden mukaan kirjoitetaan "Orvon" (Turun Sanomat, Iltasanomat/Taloussanomat, Iltalehti & Helsingin Sanomat), mutta kyseessä on tietysti vain muotoseikka. Voit kuitenkin tarkastaa sen Googlen kautta, jos se vaivaa.

Tuo hilujen kerääminen on juuri oikea termi tälle hulluudelle. Toteutetaan lyhytnäköisiä ratkaisuja, joilla saadaan vähän parannettua näkymää ensi kautta silmällä pitäen, että voidaan sitten vaaleissa kehuskella, että näin vähän jäätiin tavoitteista. Ongelmilla on kuitenkin tapana kasaantua, joka kyllä varmasti tulee kostautumaan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

HS 30.5.2013: "Petteri Orpo kapinoi kielenhuoltoa vastaa". Toivoi sukunimensä taivutettavan muodossa "Orpon". HS aikoo jatkossa noudattaa (Orpon) toivomusta. (arkisto)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #11

Tehdään Orpolle kunniaa, ja muokataan tekstiä. Näin, vaikka en miehen toimista ja ajamasta politiikasta niin perustakaan.

Jukka Mäkinen

Turkulainen sanoo orvoistakin orpon, orpolle, jne.
tai oikkiast orppo(ei sit ännä kuule juur ollenkka), orppol.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"tulostavoite"

Tämä taitaa olla se mistä tämä idiotismi kumpuaa. Taitaa olla Kokoomuksen ja teinihallituksen aikaansaannoksia?

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Jos Suomi menettää ennenpitikää kaiken tai suurimman osan jollekulle toiselle taholle, niin eiköhän tässä toteudu se, johon ollaan sitouduttu. Miksi itkeä, kun ollaan hyväksytty peli?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Ei kukaan pakota myymään, eikä myymiseen olla sitouduttu. Kyllä se on omistajan (tässä tapauksessa valtio) päätettävissä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #19

Juha, viisaita sanoja. En viitsi tuohon keskusteluun osaltani mukaan hypätä, koska siellä on niin korkealentoista meininkiä, että päässäni pyörryttää.

Puhutaan kansan syvistä riveistä, jotka yhdessä ja vastuullisesti maksavat velat pois, ja sitä rataa. Puhutaan Suomen roolista Euroopan vahvana toimijana, joka näyttää mallia muille, ja mitä vielä.

Käyttäjän KalervoKassuBjrkbacka kuva
Kalervo Björkbacka

On muistettava se mitä Metsähallitus on. Sen maaomistus on pelkästään Lapissa eli yli 70% sen maaomaisuudesta ja Ylä-Lapista se omistaa yli 90%:a. Karkeasti laskettuna jos maanhinta on noin 850-900€ hehtaari(etelässä 1000-1500€) sen arvo on 7-8 miljardia. Ei ihme, että etelän vellihousu märkäkorvat haluaa myydä, kusemalla housuun se lämmittää vähän aikaa, mutta sitten tuleekin kylymät.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tässä täytyy huomioida myös se, että ainakin aikaisempina vuosina Metsähallitus on aina itse laskenut, ehdottanut ja tehnyt tulostavoitteensa hallitukselle. Tämän ehdotuksen pohjalta hallitus puolestaan omistajana määrää tulostavoitteet, ei toisinpäin.

Mikäli Metsähallituksen itselleen asettama tulostavoite on tavallista korkeampi, myös hallitus asettaa sen tavallista korkeammaksi.

Kyseessähän on myös ensi vuonna voimaan astuva Metsähallituksen yhtiöittäminen, jota maa ja metsätalousministeriö valmistelevat. Vaikka yhtiöittämisestä huolimatta valtion maat ja vesialueet jäävät Metsähallituksen hallintaan, on selvää, että sen jälkeen tästä uudehkosta yhtiöstä aletaan lypsämään kannustuspalkkioita ja miljoonaoptiota. Nämä palkkiot maksetaan metsää myymällä.. Suomineidon sydänverellä.

Johan me tämän kuvion olemme nähneet.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg

"..Valtio ei voi Orpon mukaan jäädä odottamaan rahojaan, vaan tarvitsee ne heti käyttöönsä."

Itsenäisellä valtiolla ei voi koskaan olla 'rahapulaa'. Sillä voi olla pula resursseista mutta ei rahasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset