Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Näkökulma: Rahaa ja palveluksia

  • Näkökulma: Rahaa ja palveluksia
  • Näkökulma: Rahaa ja palveluksia
  • Näkökulma: Rahaa ja palveluksia
  • kuvat: petteri paalasmaa / uusisuomi
    kuvat: petteri paalasmaa / uusisuomi

Viime vuosi oli uutisrikasta aikaa. Suomalaiset lukijat pääsivät nauttimaan lukuisista mediaspektaakkeleista, joita lehdistö kantoi aamiaispöytiimme lähes päivittäin. Kannoimme huolta Talvivaarasta, kummastelimme poliittista draamaa ja kirosimme Euroopan vakausmekanismeja.

Paljon sanottiin, paljon jäi myös sanomatta.

Yksi viime vuoden mielenkiintoisimmista tapahtumaketjuista sai alkunsa marraskuussa, kun otsikoihin nousi Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) toimitusjohtajan Merja Ailuksen (kesk.) työsuhde-edut, lapsilisät sekä hänen kohtuuttoman suurelta tuntunut palkkansa, joka sittemmin paljastui huomattavasti muiden vastaavissa viroissa olevien toimitusjohtajien palkkaa alhaisemmaksi. Työnsä muodollisesti pätevä Ailus oli hoitanut hyvin, vaikka alunperin hänen katsottiinkin ohittaneen työnhakuprosessin yhteydessä runsaasti pätevämmiksi uskottuja hakijoita.

Vaikka Ailuksen nimittäminen Kevan johtoon olikin alunperin puhtaasti poliittinen ratkaisu, ei hänen voida katsoa kuitenkaan laiminlyöneen tehtäviään. Talouskriisistä huolimatta tammi-syyskuun välisenä aikana kunta-alan eläkeyhtiö Kevan sijoitukset tuottivat 4,8 prosenttia eli runsaat 1,6 miljardia euroa.  Tätä voidaan pitää millä tahansa mittarilla mitattuna varsin kohtuullisena tuloksena.

Hyvin hoidettu työ ei kuitenkaan riittänyt, vaan Ailus saisi lähteä.

Jo tuolloin epäiltiin, että käynnissä oli ajojahti. Ailuksen julkinen murhaaminen lehdistössä jatkui viikkokausien ajan, sillä uutiset saapuivat mediaan tipoittain, eikä kansalle annettu pienintäkään mahdollisuutta unohtaa tai hyväksyä. Ei, ennen kuin päämäärä olisi saavutettu. Useat esiintulleista otsikoista olivat myös luonteeltaan sellaisia, että ne olivat mahdollisesti vuodettu Ailuksen sisäpiiristä, kenties jopa Kevan hallituksesta.

 

Kolmensadantuhannen euron hiljaisuus

Kevan hallituksen puheenjohtajana toiminut Laura Räty (kok.) oli yksi äänekkäimmistä Merja Ailuksen kritisoijista. Räty mm. totesi menettäneensä luottamuksen Ailukseen.

Laura Räty ilmoitti vastuvansa poliittisia virkanimityksiä (viittaus: Ailuksen virkaan), vaikka hänet itsensä olikin nimetty kokoomuksen mandaatilla, ainoana puolueen asettamana ehdokkaana Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi. Puhumattakaan hänen paikastaan Kevan hallituksen puheenjohtajana.

Viime vuoden alussa Räty oli myös osallisena Helsingin kaupungin palkankorotussotkussa, jossa apulaiskaupunginjohtajat ehdottivat yhdessä korotusta kaupunginjohtajan palkkaan, ja vastapalvelukseksi kaupunginjohtaja puolestaan ehdotti korotuksia apulaiskaupunginjohtajien palkkoihin. Myöhemmin korotukset peruttiin, koska korotuksista noussut negatiivinen julkisuuskuva oli poliitikoille liikaa.

Kevan hallitus koki, että tiedotustilaisuuksissa Räty oli edustanut eläkelaitosta, ja käyttänyt näin ikään suurempaa valtaa kuin hänen asemassaan olisi kuulunut tehdä. Henkilökohtaisilla mielipiteillään Räty tuomitsi Merja Ailuksen ennen kuin eläkelaitoksen hallitus ehti edes tekemään asiaankuuluvaa selvitystä Ailuksen työsuhde-eduista Kevan valtuuskunnalle.

Todennäköisesti Räty oli ensimmäinen, joka näytti Ailukselle ovea. Ovea, jonka Ailus aukaisi helpottuneena. Eron yhteydessä Keva lupasi Ailukselle yli 300 000 euron eropaketin. Tavanomaisesti yritykset maksavat eropaketteja vain silloin, kun henkilö irtisanotaan. Se oli hinta hiljaisuudesta.

Myöhemmin oikeusasiamies on todennut, ettei Kevan entisen johtajan asunto- ja autoedussa ollut mitään huomauttamista. Kevan entinen hallituksen puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok.) totesikin lehdistölle, että Ailuksen kokonaispalkasta ja etuuksista oli päätetty hallituksessa hänen aikanaan yksimielisesti, ja vielä tuolloin niitä pidettiin kohtuullisina.

 

Jukka Männistö Kevan johtoon

Ailuksen erottua Kevan uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Jukka Männistö, joka on kansanedustaja Lasse Männistön (kok.) isä. Laura Räty ja Lasse Männistö ovat olleet hyviä ystäviä jo useamman vuoden ajan, jonka vuoksi lieneekin aiheellista pohtia nimityksen jääviyttä. Vaikka päätöksenteossa Räty jääväsikin itsensä, ei hänen vaikutusvaltaansa Kevan hallituksessa voi mielestäni sivuuttaa ilman ajatusta.

Koulutukseltaan elokuussa työnsä aloittava Jukka Männistö on oikeustieteen kandidaatti ja arvoltaan varatuomari. Hän on työskennellyt aikaisemmin pitkään sosiaali- ja terveysalalla, jossa hänen edellinen työpaikkansa oli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimitusjohtajana. Männistön asiantuntemusta rahoitusalalta voidaan pitää vähintäänkin kyseenalaisena.  

Kevan toimitusjohtajan paikkaa ennen määräajan umpeutumista ehti hakea kaikkiaan 47 henkilöä, joiden joukossa oli mm. valtionvarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ostopäällikkö Pentti Pikkarainen sekä Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Pasi Holm. Toteankin lähes varmuudella, että joukossa oli tälläkin kertaa valittua toimitusjohtajaa asiantuntevampia ja pätevämpiä hakijoita.

 

Sosiaali- ja terveysministeriksi yllätysvalinta

Merja Ailuksesta alkaneen kohun seurauksena myös Laura Rädyn luottamus Kevassa joutui puntariin. Varsinkin Kevan keskiryhmäläisten kerrotaan ärsyyntyneen siitä, että Räty veti luottamuksen keskustalaiselta Ailukselta kesken hallituksen käynnistämän auto- ja asuntoetuun liittyvän selvitysprosessin. Tällä ei tosin tässä vaiheessa ollut enää suurtakaan merkitystä, sillä Räty oli jo juossut "isojen poikien" asiat, eikä enää tarvinnut kuin odottaa luvattua palkintoa.

Palkinto saapui tänään, kun kokoomuksen Jyrki Kataisen tilalle pääministeriksi noussut Alexander Stubb nimitti Laura Rädyn varakansanedustajan paikalta suoraan sosiaali- ja terveysministerikseen. Alustavien tietojen mukaan Laura Räty aikoo pitää myös hänen aikaisemmat poliittiset virkanimityksensä Helsingin apulaiskapunginjohtajana sekä Kevan hallituksen puheenjohtajana.

Tällä hän antaa ymmärtää, että ministerin virka ei ole kokopäivätyö, eikä se vie niin paljoa aikaa kuin aikaisemmin on annettu ymmärtää. Siinä ehtii sivussa hyvin hoitamaan myös Helsingin apulaiskaupunginjohtajan töitä 144 803 euron vuosipalkalla, sekä kevyttä ja rahakasta virkaa Kevan hallituksen puheenjohtajana.

 

Fortumin sähköverkko myydään

Samaan aikaan, kun mediassa kohistiin Merja Ailuksen työsuhde-eduista, Fortumilla ja Kevalla valmisteltiin kauppaa, joka tulee vaikuttamaan tuntuvasti koko Suomen tulevaisuuteen (Keva on yksi suurimmista Fortumin osakkeenomistajista yli 2,6 miljoonalla osakkeellaan).

Joulukuun 12.päivä ilmoitettiin, että suomalainen sähköjätti Fortum myy sähkönsiirtoliiketoimintonsa. Kauppahinnaksi ilmoitettiin noin 2,55 miljardia euroa, ja se kattaa koko Fortumin sähkönsiirtoverkon, joka on noin 20 prosentin markkinaosuudella Suomen suurin.

Tätä ennen Fortumin Sähkönsiirto Oy oli valittu Lontoossa vuoden 2013 verkkoyhtiöksi. Tilikauden päätöslaskelmien mukaan (Kauppalehti/Yrityshaku) yrityksen kasvu oli ollut noin 19,5 prosenttia, ja sen nettotulos nousi lähes 63 miljoonaan euroon. Omavaraisuuden kerrotaan olleen 41,2 prosentin luokkaa.

Sähkönsiirtoliiketoiminnan ostajaksi paljastui hollantilaisen omistajaryhmittymän suomalainen tytäryhtiö, Suomi Power Networks, jonka osakkaita ovat Keva (12,5%), Lähi-Tapiola (7,5%) sekä investointiyhtiöt Borealis Infrastructure Management (40%) ja First State Investments (40%).

 

Suomalaisten tulisi olla tyytyväisiä

Vaikka myynnin yhteydessä pääministeri Jyrki Katainen (kok.), sekä kaupasta leijonan osan saava, Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula painottivatkin sähkönjakeluverkon suomalaisomistuksen jatkumista, on omistajaryhmittymässä 80 prosentin äänivalta ulkomaisilla sijoittajilla.

Optiomiljonääri Kuula kuitenkin vakuutteli, että myyminen on ennen kaikkea suomalaisten etu. 

- Suomalaisten voivat olla tyytyväisiä, sillä sähköverkot ovat nyt hyvissä käsissä, hän totesi tiedotustilaisuudessa. 

Hallituksen puolelta päävastuun kaupan selittämisestä joutui kantamaan tuolloinen pääministeri Jyrki Katainen, sillä valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) olivat kumpainenkin heidän onnekseen työmatkoilla.

Katainen ilmoitti huolestuneelle eduskunnalle, ettei hallitus ole varsinaisesti käsitellyt kauppaa, mutta että hallitus on kyllä äänestänyt siitä, onko sähkönjakelu- ja verkkoliiketoiminta Fortumille enää strategisesti tärkeää omistusta. Hallituksessa strategisesti tärkeänä sähkönjakeluverkkoja piti vain Vasemmistoliitto.

Fortumin optiomiljonääreille luvassa oli ennennäkemättömän suuret osinkojuhlat.

 

Digita, Fortum, Fingrid..

Suomi Power Networksissa enemmistöä edustavat "hyvät kädet" eli First State Investments ja Borealis Infrastructure Management ovat kunnostautuneet aikaisemminkin suomalaisen infrastruktuurin ostamisessa. Sijoitusyhtiöt omistivat jo valmiiksi osan Fingrid Oyj:stä sekä Suomen hallituksen aikaisemmin 260 miljoonalla eurolla myymän Digita Oy:n, jolla on monopoliasema Suomen antenni-tv-verkossa.

Digitan liikevaihto on nykyään noin 100 miljoonan euron luokkaa, sillä monopoliasemansa vuoksi jokainen suomalainen televisiokanava joutuu ostamaan yrityksen palveluita - halusi sitä tai ei. Suurimmat yksittäiset ostajat ovat Yleisradio Oy (n. 50 milj. eurolla vuodessa) sekä MTV3 (n. 25 milj. eurolla vuodessa).

Veronmaksajille Digitan myyminen ulkomaiselle sijoitusyhtiölle on tullut jo huomattavasti saatua summaa kalliimmaksi, sillä verkon käyttökustannukset Suomessa ovat nousseet yli tuplasti korkeammiksi kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Vaikka lukuisat opposition kansanedustajat vaativatkin joulun alla, että hallitus toisi Fortumin sähkönjakeluverkkoa koskevan kaupan eduskunnan käsittelyyn, ei vaatimus saanut tuulta alleen.

Kaupasta oli päätetty suljettujen ovien takana, eikä huoneessa ollut tilaa niille, jotka välittävät Suomen kansantaloudesta.

 

Ministerivaihdos: Joku teki miljoonia, mutta kuka?

Merja Ailus (kesk.) ei suinkaan ollut ainoa, joka sai lähteä miljardikauppojen tieltä.

Viime marraskuussa myös kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri Heidi Hautala (vihr.) erosi tehtävistään. Keskeytyneellä virkakaudellaan Hautala joutui Ailuksen tavoi median ryöpytyksen uhriksi.

Vuoden 2013 alussa Hautala nousi otsikoihin vuonna 2009 pimeästi tehettämästään oviremontista. Tämä ei ollut mitenkään hyväksyttävää toimintaa ministeriltä, joka kuului hallituksen harmaan talouden torjumiseksi perustettuun työryhmään. Hyvin useat vaativatkin jo tuolloin, että Hautala jättäisi tehtävänsä ministerinä, mutta tästä huolimatta nainen piti päänsä.

Toinen suuri mediaspektaakkeli sai alkunsa, kun Iltalehti julkaisi uutisen, jonka mukaan Heidi Hautala oli estänyt valtion omistamaa Arctia Shipping –yhtiötä tekemästä rikosilmoitusta ympäristöjärjestö Greenpeacen toiminnasta vuoden 2012 maalis- ja toukokuussa. Samalla lehti toteutti sivuillaan kyselyn, jonka mukaan 93 % vastanneista ei ollut tyytyväisiä Heidi Hautalan tekemään työhön ministerinä. Oli selvää, että Heidi saisi mennä.

Vihreät valitsivat uudeksi kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeriksi kansanedustaja Pekka Haaviston.

 

Täyskäännös harjoitetussa politiikassa

Ministerinä ollessaan Heidi Hautala suhtautui erittäin kriittisesti valtion omistuksien vähentämistä kohtaan. Hänen mielestään valtion omistamien osakkeiden myynti ei ollut järkevä vaihtoehto, koska Solidiumin salkun pörssiosakkeista saatiin enemmän osinkotuottoa kuin mitä valtion korkomenot pienenisivät, jos osakkeiden myyntitulojen verran lyhennettäisiin vaikkapa valtion velkaa.

Hautalan mukaan valtion talous ei pelastuisi omaisuutta myymällä, vaan päinvastoin. Hän olisi kuitenkin ollut valmis vähentämään valtion omistuksia mm. pitkään tappiota tehneestä Finnairista.

Haavisto kanta tähän oli toinen, eikä hän aikaillut noustuaan ministeriksi. 

Haavisto ei ollut ehtinyt toimia virassaan kokonaista kalenterikuukauttakaan, kun jo ilmoitettiin, että Fortum aikoo myydä sähkönsiirtoliiketoimintonsa ulkomaisten sijoitusyhtiöiden omistamalle Suomi Power Networksille. Sijoitusyhtiö Solidiumin kautta Suomen valtio oli suurin yksittäinen omistaja Fortumissa noin 50,8 % osakeomistuksellaan.

Kuukausi tämän jälkeen saapui jo seuraava pommi:  Rautaruukki Oyj julkaisi pörssitiedotuksen, jonka mukaan yhtiö fuusioituisi ruotsalaisen SSAB:n kanssa. Tiedotteessa yhdistymisen kerrottiin tapahtuvan niin, että SSAB tarjoaisi Rautaruukin osakkeenomistajille mahdollisuuden vaihtaa osakkeensa SSAB:n osakkeisiin. Suomen hallituksen kerrottiin puoltavan päätöstä.

Myös Rautaruukki Oyj:n kohdalla Suomen valtio on suurin rekisteröitynyt osakeomistaja 39,67 % omistuksellaan. Tämän lisäksi myös valtavan hyvin tuottaneet Sampo Oyj:n A-osakkeet saivat helmikuussa lähteä, kun valtio vähensi omistuksiaan noin 12,6 miljoonalla eurolla.

 

Sattuman kauppaa

Ei liene sattumaa, että Heidi Hautala joutui useamman skandaalin keskelle vuonna 2013, ja että ajojahti johti hänen eroonsa. Tai että samaan aikaan Merja Ailus koki samaisen kohtalon, kun Keva oli sijoittamassa 300 miljoonaa veroeuroa omistajaryhmittymä Suomi Power Networksiin.

Sattumaa tuskin on sekään, että heti Hautalan eron jälkeen päätettiin kahdesta huomattavan kokoisesta omaisuuskaupasta, joita Hautala olisi vastustanut. Hautalan ehdottoman kieltäytymisen sijaan Haavisto on esittänyt toistuvasti lausuntoja, joiden mukaan valtion tulisi hankkiutua eroon omistuksistaan. 

Kaikki tämä, että joku saisi pontta poliittiseen uraansa. Joistakin tuli ministereitä, joku lähtee Brysseliin, joku toinen teki miljoonia.. ja vain Suomi hävisi.

 

Helmikuussa 2014 Heidi Hautala vapautettiin häntä koskevista syytöksistä. Oikeuskanslerin tekemän ratkaisun mukaan kantelukirjoitusten ja selvitysten perusteella ei ole syytä epäillä, että Hautala tai valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston entinen ostopäällikkö Pekka Timonen olisivat menetelleet virkatoimissaan lainvastaisesti Arctia Shipping -asiassa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos jos jaksoit lukea, ja jakakaa jos herätti ajatuksia. Sanokaa mitä sanotte, mutta minusta pimeän oviremontin merkitys on aika pieni kansantaloudessa. Varsinkin kun sitä hoidetaan näin.

Huolestuttavaa, että mikään valtamedian lehdistä ei nosta oikeita asioita tapetille, vaan sen sijaan me kummastelemme uutisia siitä, kun Alepan vartija oli tutkinut Johanna Tukiaisen laukun. Tai kuinka Laura Räty on entinen aerobic-valmentaja. Ei edes Helsingin Sanomat.

Lehdistönkin pitäisi joskus oppia kysymään oikeita kysymyksiä päättäjiltämme.

Kataiseltakin olisi voinut kysyä, että jos sinä itse omistaisit yhtiön, joka olisi valittu maailmalla vuoden yhtiöksi omalla alallaan, ja jolla olisi monopoliasema, jonka kautta se voi lypsää kokonaista valtiota, niin myisitkö sinä sen?

Puhumattakaan 41,2 prosentin omavaraisuudesta, ja vuoden aikana saavutetusta 19.2% kasvusta.

Ei muuten varmasti myisi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Niin kauan kuin kukaan ei koskaan joudu vastuuseen mistään, menee peli vain rumemmaksi. Fortum-kauppaan tarvittiin suomalaisomistusta, että se saataisiin myytyä myös kansalle, ja Tapio Kuula ei menettäisi kasvojaan. Ehkäpä Ailus olisi sanonut ei, joten hän sai lähteä - heti lähdön jälkeen Kevalta löytyi 300 miljoonaa euroa sijoitettavaksi.

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Tämä taisi valitettavasti olla liian pitkä saavuttaakseen suosiota ja näkyvyyttä palvelussa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos Harri kommentista.

Mietin pitkään, että kirjoitanko tiiviin paketin, joka jättää paljon varaa kysymyksille. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että parempi se kai on vetää itse langat yhteen, koska vain näin voin perustella näkökantani.

Ja jos edes muutama ihminen tämän lukee, niin katson sen jo voitoksi. Silloin ei ole aika mennyt lainkaan hukkaan.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Kiitos hienosta ja ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Hyvä, ettet lyhentänyt.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Helsingin Sanomat kirjoitti, että Laura Rädyn odotetaan jäävän virkavapaalle tehtävistään Helsingin apulaiskaupunginjohtajana. Sitä sen sijaan ei sanota, että onko virkavapaa palkatonta. Uskoisin kuitenkin näin.

Kaupunginhallituksessa sijaisen etsimistä ei pidetä välttämättömänä.

Ilmeisesti Helsingin sosiaali- ja terveystoimi pyörii aivan hyvin myös ilman johtajaasa huhtikuuhun saakka, tai sitten Rädyn työt jaetaan kolmen jäljelle jääneen apulaiskaupunginjohtajan kesken.

Aika näyttää.

Cenita Sajaniemi

Moi M Asikainen. Jaksoin lukea ja muistan tapaukset ja kaikkea olen ihmetellyt.
Outoa on, että Haavisto, myös vihreä, tekee täyskäännöksen Hautalan politiikkaan. Vihreät hiljaa.

Mikä mahtaa olla median rooli rahamiesten apulaisena?

Valtionyhtiöitä on myyty, mutta kylläpäs myös on myyty osaamista Ruotsiin.

Joo, joo - aivot narikkaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hautala todennäköisesti on itse vaiennut aiheesta, koska joutuisi epäilemättä poliittiseen paitsioon, jos avaisi sanaisen arkkunsa. Ja kohun aikaan kansa tuntui olevan suorastaan mielipuolisena lynkkaustunteidensa kanssa.

Ailus puolestaan sai vuoden palkan perusteettomasti, koska häntä ei suinkaan irtisanottu, vaan hän itse lähti.

Omituisia käänteitä, jotka eivät ikävä kyllä taida kiinnostaa juuri ketään.

Cenita Sajaniemi

En sanoisi ettei ketään kiinnosta, vaan Suomeen on luotu pelon ilmapiiri, eli on näytetty porukoille että jollette tee niin kuin toivotaan, olet entinen.
Näin on toimittu. Nyt ei ole enää kyse duunareista, vaan on kyse kaikista.
Sitä voi sitten miettiä, että kuka hyötyy Suomen alasajosta ja tästä pelon ja rangaistuksen ilmapiiristä.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Voinen liittää blogini tähän osoituksena siitä kuinka kokonaisvaltaisesti valta ja raha turmelee ja kuinka vain harvojen, hyvin harvojen etua itseasiassa tässä enää ajetaan.

http://jussikeskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1710...

Yllä oman blogini jatkoksi kertomaan siitä tosiasiasta kuinka "valta ja raha", ei siedä rinnallaan muita jumalia ja kuinka ne tuhoavat ja turmelevat la lopulta lasku siirtyy kansalaisten maksettavaksi niin monella tapaa, kuten huonontuneina palveluina, suurten ihmisryhmien heitteillejättönä etc.

Ns.välittäminen on positiivisen ajattelun fasismin tulosta, johon sudenkuoppaan on miin moni pudonnut ... ns. hyvän "fiiliksen politiikkaa" ... tämä "minulla on oikeus" ajattelu on vaarallista epäjumalanpalvontaa, johon niin moni sortuu, koska luulee kuuluvansa tähän valittuun 2% joukkioon, joka elää sijoituksilla ja niin itseasiassa moraalittomalla talouspolitiikalla - tämä on degeneroituvaa politiikkaa kokonaisuudessaan mutta niinhän se on ihmisen aivot degeneroituvat ja lopulta seurauksena on katastrofi .. olemme jo nyt ylittäneet kriittisen pisteen ja aika on pinoutunut ja asiat ovat menneet niin sykkyrään, että ainoastaan erittäin hyvin asioihin perehtynyt korppikotkajuristi pärjää "aukkoja katsellen"

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Haluaisin vielä tähän todeta, että en itse suinkaan ole vihreiden kannattaja, niin kuin jotkut luulevat. Tai että seisoisin vasemmiston riveissä. Ei, olen aivan liian suoraselkäinen poliittisen pelin pelaajaksi, enkä pystyisi toimimaan vastoin omaa arvomaailmaani.

Kuten esittelyssäkin lukee, olen poliittisesti sitoutumaton, suomalaisen puolella, ja tästä syystä voinkin kirjoitella kohtalaisen avoimesti eri asioista. Ainakaan vielä toistaiseksi minulta ei ole otettu Suomen passia pois, ja koti löytyy pohjolasta.

Sen verran tässä on kuitenkin varmaan suuta ehditty aukomaan, että työpaikkaa tuskin enää Suomesta koskaan löydän. Parempi pysyä ulkomailla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tänään saapui ilmoitus, että Lasse Männistö (kok.) nousee tuuraamaan ministeriksi noussutta Laura Rätyä Helsingin apulaiskaupunginjohtajana.

Kenelle tämä tuli yllätyksenä?

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/08/27/manni...

"Kansanedustaja Lasse Männistö (kok.) on valittu Helsingin apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi. Männistö, 32, sijaistaa tehtävässä Laura Rätyä (kok.), joka valittiin kesäkuussa sosiaali- ja terveysministeriksi.

Männistön valinnasta päätti Helsingin kaupunginvaltuusto.

Lasse Männistö saa sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan viransijaisuuden.

Männistön valinta merkitsee myös sitä, että Laura Räty nousee Männistön tilalle kansanedustajaksi eduskuntaan."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset