*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Intialaisministeri: Raiskaus on toisinaan "oikein"

  • Intialaisministeri: Raiskaus on toisinaan "oikein"
  • Intialaisministeri: Raiskaus on toisinaan "oikein"

Raiskaus on toisinaan oikein, toisinaan se on väärin. Näillä sanoilla Intian lakiasioista vastaava ministeri Babulal Gaur pyrki tyynnyttämään viime viikkojen tapahtumista raivostuneet kansalaiset. Gaurin mukaan raiskaus on ennen kaikkea ”sosiaalinen rikos", joka riippuu täysin miehen ja naisen välisestä suhteesta.

- Jos tekoa ei ilmoiteta poliisille, mitään ei ole tapahtunut, hän toteaa tiedotustilaisuudessaan.

Samalla Gaur ilmaisi sympatiansa Mulayam Singh Yadaville, Samajwadi-puolueen puheenjohtajalle, joka piti aikaisemmin valtaa surun murtamassa Uttar Pradeshissa.

Ennen toukokuussa käytyjä vaaleja Mylayam kritisoi äänekkäästi brutaaleista joukkoraiskauksista langetettuja kuolemantuomioita. "Pojat tekevät virheitä, mutta tuleeko heidät oikeasti hirttää raiskauksesta?", hänen kerrotaan todenneen.

Kuten kolmen viikon takainen tragedia osoittaa, ei ilmoitus viranomaisille takaa sitä, että Intiassa saisi oikeutta. Tuolloin kaksi teini-ikäistä tyttöä joukkoraiskattiin, heitä kidutettiin, jonka jälkeen heidät surmattiin hirttämällä mangopuuhun. Tytöt olivat serkuksia keskenään. Rikos tapahtui heidän kotikylässään Badaunin Katra Sadatgunjissa Uttar Pradeshissa. 

Virallisten lähteiden mukaan Sohan Lal, toisen tytön isä, meni veljensä kanssa välittömästi poliisin puheille, huomattuaan tyttärensä kadonneen. Lal kertoi rukoilleensa poliiseja, että he tekisivät jotain, mutta avun sijaan hänelle oli naurettu. Poliisit repivät miehen tekemän katoamisilmoituksen,  ja käskivät heidän painua takaisin kotiinsa. 

- Tulkaa aamulla uudestaan, poliisi totesi kylmästi.

Omaiset eivät kuitenkaan antaneet periksi. Yön läpi jatkuneiden etsintöjen päätteeksi omaiset löysivät tyttärensä elottomina, noin kilometrin päästä heidän kotipaikastaan.

Sana tyttöjen synkästä kohtalosta levisi hyvin nopeasti. Paikalliset kastittomat kokoontuivat tyttöjen murhapaikalle, jossa he pyrkivät estämään viranomaisten toiminnan. He pelkäsivät, että poliisit väittäisivät tyttöjen ottaneen oman elämänsä.

Badaun poliisipäällikkö Atul Saxena totesikin ensimmäisessä tiedotuksessaan, että tällä hetkellä näyttää siltä, että tytöt tekivät mahdollisesti itsemurhan, mutta että viranomaiset eivät sulje pois mitään vaihtoehtoa. Ilmassa leijui myös ajatuksia kunniamurhista.

Uttar Pradeshin korkeimman poliisiviranomaisen A.L. Banerjee puolestaan totesi omassa tiedotteessaan, että tyttöjen kohtaloilla voi "mahdollisesti" olla jotain tekemistä perheiden vaikean taloustilanteen kanssa, sillä perheet elivät köyhyysrajan alapuolella. Toinen tytöistä oli avioton lapsi, ja hänen isänsä yksi köyhän perheen kolmesta veljeksestä. Tytön kuolema varmasti helpottaa taloudellisesti muun perheen elämää, hänen kerrotaan todenneen.

Närkästyneenä poliisikomentajan lausunnosta, tyttöjen omaiset nostivat kanteen paikallista poliisia vastaan, jonka he uskoivat peittelevän tapahtunutta rikosta, ja suojelevan rikollisia. 

- Olen aina tiennyt, että poliisi on epäoikeudenmukainen ja puolueellinen, mutta tämä on jo liikaa. He yrittävät lavastaa meidän perheemme suojellakseen syyllisiä, toisen surmatun isä totesi uutiskanava BBC:lle.

Tapaus sai runsaasti kansainvälistä huomiota, eikä sen peitteleminen ollut enää mahdollista.

Kului vain muutama päivä ja viranomaiset tiedottivat, että he olivat pidättäneet kolme miestä tyttöjen murhasta syytettyinä. Jokainen miehistä kuului ylempään Yadavin kastiin. Samalla poliisit ilmoittivat etsivänsä vielä kahta epäiltyä kuulusteltaviksi. Tutkinnan yhteydessä useita poliiseja pidätettiin viroistaan. Pidätettyjen joukossa oli myös paikallisen poliisiaseman päällikkö Atul Saxena.

Vaikka Intian hallituksen teettämän raportin mukaan kyse oli yksittäistapauksesta, on totuus jotain aivan muuta. Kyseessä ei ole harvinainen tapaus. Serkusten kauhea kohtalo oli vain jäävuoren huippu.

Muutama päivä Badaunin tapauksen jälkeen 22-vuotias nainen joukkoraiskattiin ja tapettiin Aithpuran kylässä, joka sijaitsee samassa osavaltiossa. Raiskaajat olivat pakottaneet uhrinsa juomaan happoa, he polttivat hänen kasvonsa tunnistamattomiksi.. ja kuristivat naisen kuoliaaksi.  

Samana päivänä löydettiin kuolleena myös toinen seksuaalisen väkivallan uhriksi joutunut, alimpaan kastiin kuulunut tyttö. Tämä tapahtui Phaphundpurissa. Tytön sukulaiset syyttivät paikallista poliisia välinpitämättömyydestä, jonka seurauksena yksi poliiseista pidätettiin virasta.

Pari päivää tämän jälkeen 15-vuotias tyttö löydettiin raiskattuna ja hirtettynä Sitapurin kylästä.

Syrjäisessä Länsi-Bengalilaisessa kylässä nuori tyttö joutui raiskatuksi, koska kylän vanhimmista koostuva neuvosto paheksui tämän suhdetta paikalliseen muslimimieheen.

Jokainen uhreista kuului kastilaitoksen alimpaan kastiin eli daliteihin. Intiassa dalitit ovat toisinaan kastiin kuuluvien mielestä saastaisia. Siksi he eivät voi asua, aterioida tai harjoittaa uskontoaan kastiin kuuluvien kanssa. Daliteilta estetään monin paikoin yhteisten teiden ja vesilähteiden käyttö. Heitä ei myöskään huolita temppeleihin, eivätkä he voi aina edes asioida poliisiasemilla.

Väkivalta ei kuitenkaan kohdistu pelkästään daliteihin, sillä esimerkiksi Aligarhissa tuomarina työskennelleen naisen kotiin tunkeutui yöllä kaksi naisen sukulaista, jotka raiskasivat ja häpäisivät naisen tämän saavuttaman aseman ja korkean koulutuksen vuoksi.

Jharkhandissa puolestaan kaksikymmentä miestä tunkeutui musliminaisen kotiin, ja raiskasi tämän väkivaltaisesti hänen miehensä ja lastensa nähden, koska perhe oli aikaisemmin ollut tekemisissä maan parlamenttivaalit voittaneen hindunationalisti puolueen kanssa.

Elin pitkään uskossa, että Pakistan on kulttuurierojen vuoksi vaikea paikka naiselle, mutta aika on osoittanut, että Intia ei näytä kehittyvän yhtään parempaan suuntaan.  Päinvastoin, Intia on tänä päivänä yksi maailman pahimmista paikoista olla nainen. En väitä, että naisiin kohdistuva väkivalta Intiassa olisi uusi ilmiö, mutta katson, että se on muuttunut paljon raaemmaksi. Intialaiset miehet kohtelevat naisia kuin vihollisiaan.

Väkisin makaaminen on yksi julmimmista tavoista tuhota nuoren naisen mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen, ja varmistaa, että tästä tulee yhteisön hylkimä. Tämä johtuu maassa vallitsemasta primitiivisestä ilmapiiristä, jossa neitsyyttä arvostetaan kaiken muun ylitse, ja siitä ollaan myös valmiita maksamaan.

Tämä onkin yksi syy siihen, että valtaosa seksuaalirikoksista jää tilastojen ulkopuolelle. Naiset eivät uskalla hakea apua. He eivät uskalla puhua asiasta. Hiljainen kärsiminen, pelko, häpeä ja selkeä luottamuspula viranomaisten jakamaa oikeutta kohtaan ovat arkipäivää intialaisille naisille. Maailman suurin demokratia on taantumassa.

Kyse on myös osittain sukupuoliselektiivisen abortin kääntöpuolesta. Intiassa tyttösikiöiden abortoiminen (ja tyttöjen kehtoon tappaminen) on varsin tavallista, ja sitä esiintyy etenkin köyhien asuttamalla maaseudulla. Taustalla lepäävät vanhat perinteet myötäjäismaksuista, joita perheet joutuvat maksamaan, saattaessaan tyttäriään avioliiton veriseen satamaan. Intiassa tytöt koetaan taakaksi, kun taas pojat ovat sijoitus tulevaisuutta varten. Poikien uskotaan tuovan perheelle vaurautta. Kysymys ei varsinaisesti ole naisvihasta, vaan naisten sortamisesta. 

Käynnissä on sukupuoleen kohdennettu "kansanmurha", joka on jo nyt johtanut maan väestörakenteen vääristymiseen. Vääristymä puolestaan lisää seksuaalista turhautumista, ja tätä kautta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. On syntynyt biologinen tyhjiö. 

Syrjäseuduillahan on ollut jo pitkään käytäntönä, että veljekset saattavat jakaa vaimon keskenään, koska naisia ei ole tarpeeksi. Kukaan ei kysy naisen mielipidettä pakkoavioliittosta tai moniavioisuudesta, kun avioliittoa solmitaan. Ei edes silloin, kun miehet ovat solmimassa avioliittoa oman sisarensa kanssa.

Kansanliikkeet ovat kuitenkin alkaneet havahtumaan tilanteeseen. Viime viikot ovat osoittaneet, että joulukuussa 2012 Delhissä tapahtunut, erittäin julma ja kylmäverinen bussiraiskaus ei ole unohtunut. Sen henki herää eloon jokaisen tragedian jälkeen vahvempana kuin koskaan. Ja hyvä niin. Delhin jälkeen Intiaan syntynyt lukuisia kansanliikkeitä, joiden päämäränä on parantaa naisten heikkoa asemaa modernisoituvassa Intiassa.

Paikalliset naiset ovat aloittaneet lukuisia massiivisia, mutta rauhanomaisia protesteja, joilla he pyrkivät herättämään päättäjät pohtimaan naisten oloja Intiassa. Tärkeää olisi kuitenkin, että myös miehet aktivoituisivat ja seisoisivat naistensa rinnalla, sillä vielä toistaiseksi miesten rintamalla on ollut valitettavan hiljaista.

Viime vuonna Intian hallitus pyrki lopettamaan maassa raivonneiden naisaktivistien protestit tiukentamalla seksuaalirikoksista langetettuja tuomioita. Tämä ei kuitenkaan auttanut, sillä väkivaltaiset seksuaalirikokset ovat hallituksen toimista huolimatta vain lisääntyneet räjähdysmäisesti. Voidaankin puhua jo jonkin asteisesta epidemiasta.

Alle kuukausi sitten pidettyjen parlamenttivaalien yksi keskeisimmistä teemoista olikin naisen asema. Tuolloin hindunationalistien luotsaama, kastilaitokseen sidottu, oikeistolainen kansanpuolue Bharatiya Janata voitti vaalit ylivoimaisesti. Vaalien jälkeisessä tiedotuksessa Intian presidentti Pranab Kumar Mukherjee julisti, että uusi hallitus pyrkii toteuttamaan politiikkaa, jossa ”naisiin kohdistuvalle väkivallalle on nollatoleranssi”.

Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka hinduoikeistolainen hallitus kykenee ylläpitämään nollatoleranssiaan.

En itse henkilökohtaisesti usko, että kovennetuilla rangaistuksilla pystyttäisiin parantamaan naisten lohdutonta asemaa korruption mylläämässä Intiassa, sillä lähtökohtaisesti kyse on kansan valistamisesta, kokonaisvaltaisesta asennemuutoksesta, vanhojen ja primitiivisten traditioiden hautaamisesta sekä tasa-arvosta, jota pitäisi ajaa niin uskonjohtajien kuin poliittisten päättäjienkin taholta, sillä valtaa voi käyttää vain se, jolla valta on. 

Ministeri Gaurin toteamus, jonka mukaan ”raiskaus on toisinaan oikein, kun taas toisinaan se on väärin”, antaa mielestäni hyvin vähän toivoa intialaisten naisten paremmasta huomisesta. Intia tarvitsisi aikaa, mutta onko sitä?

 

 

..Mahatma Gandhi kääntyy haudassaan..

 

 

Avaaz.org - Stop the rape epidemic

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kiitos tärkeästä ja huolella tehdystä blogista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos Sini, että jaksoit lukea.

Kävin lävitse aika paljon artikkeleita tämän blogikirjoituksen pohjalta, ja täytyy sanoa, että tilanne Intiassa on mennyt vain pahempaan suuntaan sitten Delhin tapauksen.

Hirveä kohtalo tyttöpoloilla.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Itse olin lukenut vain sensaatioartikkelit enkä edes tiennyt että tähän viimeiseen liittyy myös daliittien asema.
Jossain luki että jos joka kodissa olisi WC niin tytöt voisivat säästyä jossain määrin.
Vaikka tytöt ovat eensisijaisia kärsijöitä niin tuollainen kyllä vaurioittaa kokonaisia kyliä ja sukukuntia ja koko maata. Jos poliisikunta ei halua suojella kansalaisia ei ole pitkä matka sotatilaan, kansalaissotaan.
Eivätkä ministerit jotka päästävät suustaan tuollaisia voi vahvistaa ihmisten uskoa hallintoon. Käsittämätöntä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #4

Kastijärjestelmään liittyvä syrjintähän kiellettiin virallisesti Intian perustuslaissa jo 64 vuotta sitten, mutta hyvin tuo näyttäisi vielä elävän.

Poliisit, jotka repivät serkusten tapauksessa isän tekemän katoamisilmoituksen kuuluivat samaan ylempään Yadavin kastiin kuin surmaajatkin.

Isä taas oli köyhä maanviljelijä daliittien kylästä.

Olen samaa mieltä, että jos nyt edes viranomaiset olisivat neutraaleja. Kuinka kukaan voi luottaa järjestelmään tuollaisessa maailmassa.

Pahimmassa tapauksessa Intia tulee käymään joskus vielä sisällissodan..

Anne Lindell

Kokeneena Intian matkaajana olin Intiassa sattumalta myös silloin, kun Polam Devi tapettiin. ... Ai, kuka Polam Devi, kysytte?

No, Polam Devi, vielä tyttönen alimmasta paria-kastista, naitettiin samaan kastiin ja vanhalle miehelle, joka pahoinpiteli ja raiskasi hänet päivittäin. Eihän tässä mitään outoa ole, sillä niin Intiassa kuin monessa muussakin maassa on aviomiehellä oikeus tehdä vaimolleen mitä tahansa.

Polam kuitenkin karkasi kotiinsa, ja kotona häntä pidettiin kuin pitaalista saastunutta ulkoraknnuksessa eristettynä, vankina ja täysin lainsuojattomana, ja hänelle sai tehdä mitä kukin ikinä halusi ja tahtoi.

Ja niin hänelle tehtiinkin. Kotiväki ei suojellut häntä ja kylän miehet raiskasivat hänet päivittäin, niin naimattomat kuin naimisissa olevatkin.

Polam pääsi kuitenkin pakenemaan, ja hän liittyi bandiitteihin, metsässä piileskelevään rosvojoukkoon, ja hänestä tuli viimein heidän päällikkönsä. Polam kosti bandiittien avulla kaikille häntä raiskanneille ... ihan jok´ikiselle. Rosvojoukko tappoi heidät kaikki.

Polam jätti rosvot ja sai elämästään kiinni, kouluttautui ja menestyi muutenkin, ja viimein hänet valittiin Intian parlamenttiin, ja hän kirjoitti kirjan nimeltä, "Minä, Polam Devi. Minäkin ostin kirjan itselleni.

Kirjasta tuli maailmalla besteller, ja sitten Polam murhattiin. Olin Itiassa juuri silloin tapaamassa omaa kummilastani, 9-vuotiasta Sathya tyttöstä Chennaissa - Suomi-lastenkodissa. Sathya kävi Suomi-nimistä koulua, ja hänet oli löydetty slummista 4 vuotiaana likaisten retujen alta makaamassa pitaalisten vanhempiensa keskellä. Sathya pelastui, sai käydä koulua ja oppi englantia, ja silloin ei ole merkitystä vaikka kuuluu paria-kastiin. Tyttöjen ja nuorten naisten kolutus, ja naisten pankin mikrolainat ovat avaimia kolmansien maitten naisten onneen ja menestymiseen, sillä kuttuurin muutokseen menee liian kauan aikaa ... vuosikymmeniä tai jopa satoja vuosia.

Pahinta Intiassa ovat tyttövauvojen surmat. Tavallinen menetelmä on syöttää vastasyntyneelle tyttövauvalle riisiä. Kuolema seuraa siististi hyvin pian. Tyttöjä ei haluta, koska tytöistä pitää maksaa myötäjäiset, eivätkä tytöt huolehdi vanhoista vanhemmistaan. Tytöt naitetaan nuorina - monet heistä jopa alle 10 vuotiaina, ja uusien myötäjäisten toivossa sattuu näille nuorille morsiailmille anoppilassa aivan liian usein onnettomuuksia. Intiassa on keittiö tilaastojen mukaan vaarallisin paikka nuorelle vaimolle. Tavallista on, että sytytysnestettä valuu päälle ja nuorikko ikäänkuin vahingossa leimhtaa liekkeihin. Intiassa kastijako on kielletty ja samoin myötäjäiset, mutta silti ne ovat molemmat käytännössä olemassa.

Miksi mikään ei muutu, vaikka Intiassa teknologia ja koulutus ovat menneet hurjaa vauhtia eteenpäin? Syy on yksiselitteinen. Lakeja voi muuttaa nopeastikin, mutta kulttuuria, vanhoja tapoja ja tabuja ei. Intiassa nuori tyttö tai poika ei voi seurustella, eivätkä edes avioparit voi näyttää tunteitaan julkisesti ... ei edes pitää toisiaan kädestä kiinni. Nuoret miehet sen sijaan istuskelevat kaduilla yms, julkisilla paikoilla ja kaulailevat ja halailevat toisaan. Katselevat ohiulkevia tyttöjä ja hormoonit jyllää. "Bollywoodin" elokuvissa tunteet käy naimaikäisillä aikuisilla kuumina, mutta ei edes elokuvissa sallita minkäänlaisia hempeitä kohtauksia. Elokuvissa juostaan ja kirmataan niityillä ja lauletaan ja tanssitaan.

Rakastumista ja rakastumisen tunteiden ilmaisuja, ei edes suukkoja, halauksia rakastelusta puhumattakaan, saa näyttää julkisesti eikä elokuvissa tai edes TV:ssä ... se on kiellettyä, koska siinä on jotain pahaa. ... Ja sitten tapahtuu näitä joukkoraiskauksia. ... Miettikää, Bombayssa (nyk. Mumbay) ja Chennaissa (ent. Madrass) valmistuu valtava määrä elokuvia vuodessa ja näitä elokuvia nuoret miehet katsovat porukoissa joka ikinen ilta. Seurustelua ei sallita, eli, ei esiaviollista seksiä ... ja hormoonit jyllää nuorilla miehillä, ja silloin otetaan se mitä ei saada, ja sananlaskukin sanoo, että joukossa tyhmyys tiivistyy.

Pahinta on, että Intia ei ole raiskauksissa, naisten pahoinpitelyissä eikä edes joukkoraiskauksissa poikkeus ... siellä nämä tapaukset tulevat jostain syystä nyt vain ilmi. Mutta miettikää, millainen on ollut ja on yhä tilanne muslimimaissa? - Tietoisuutemme on tullut vasta jäävuoren huippu.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä kommentti, Anne.

Minäkin olen lukenut tuosta Phoolan Devin tarinasta (referaatin vain). Hän kuului muuten myös dalit-kastiin eli "kastittomiin", joita Mahatma Gandhi kutsui nimellä harijan (jumalan lapset).

Hindulaisuudessa on rapakivensä, mutta en haluaisi demonisoida yhtäkään väestöä kokonaisuudessaan.

Hindulaisuudessa ihminen ansaitsee kohtalonsa, koska hän on toiminut väärin edellisessä elämässä. Tästä syystä hindulaiset eivät esimerkiksi auta kadulla tautisena ja köyhyydessä makaavaa lasta, vaan he kiertävät heidät kaukaa. Olen kuitenkin miettinyt, että mitä ihminen ansaitsee, kun se tuhoaa ja tappaa nuoren elämän, vai onko se hyväksyttävää - köyhän ansaittu kohtalo?

Toisaalta en sano, että tilanne olisi sen parempi yhdessäkään valtauskonnossa, kun sitä tulkitaan väärin.

Kävin kerran asiasta todella mielenkiintoisen keskustelun erään Saksassa asuvan, ylimpään bramiineihin kuuluvan hindupojan kanssa. Hänelle suku oli lähettänyt Intiasta lentokoneessa vaimon, joka oli miehen kastin veroinen. Tunne, kun he kohtasivat ensimmäistä kertaa Düsseldorfin lentokentällä, oli kuulemma ollut outo kokemus molemmille.

Poika oli kuitenkin sen verran länsimaistunut Saksassa, että hänelle nämä vanhat traditiot tuntuivat vieläkin kummallisemmilta. Sukujen solmima avioliitto on kuitenkin toiminut, mitä myöhemmin olen heitä tavannut. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Ajattelemisen aihetta Suomessakin kun tuloerot kasvavat ja ihmiset eriarvoistuu.
Intiassa raiskauksia on käytännössä alettu tutkimaan vasta siinä vaiheessa kun ne ovat alkaneet kohdistumaan myös ylemmän kastin naisiin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Itse pohdin hieman samaa. Delhin bussiraiskauksen uhri ei suinkaan kuulunut alempaan luokkaan, vaan tuli hyvin toimeentulevasta perheestä ja opiskeli lääketiedettä.

Sitä ennenhän ihmisoikeusrikkomuksista Intiassa oli vaiettu pitkään. Tai ainakaan ne eivät olleet nousseet samalla tavalla otsikoihin kuin nyt.

Intian vertaaminen Suomeen ja suomalaisten tuloeroihin taas on hieman kaukaa haettua.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Siksi sitä kannattaa ajatella jo ennenkun Suomi on yhtä voimakkaasti eriarvoistunut.

Veikko Penttinen

Kulttuurin arvon voi määritellä siitä kuinka se suhtautuu naisiinsa. Relativisteille ja länsimaisille feministeille tuon tajuaminen onkin kova paikka.

Käyttäjän viitala kuva
Elina Viitala

Perusteellinen kirjoitus kylmäävästä aiheesta. Julmia ja raakoja väkivallantekoja tapahtuu, kun toisen ihmisen elämää ja sen ainutkertaisuutta ei kunnioiteta saati arvosteta lainkaan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Karmeaa kertomusta siitä, mitä uskontojen ääriliikkeiden kohtaaminen, sekä markkinavoimien luoma eriarvoisuuden syveneminen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen saman aikainen heikkeneminen, koskee ensimmäisenä yhteiskunnan haavoittuvinta väestön osaa.

Ja meidän "kulttuurirelativistinen" persidenttimme on sitä mieltä, että ihmisoikeudet ovat valtioiden sisäisiä asioita...

Rikkaiden arabivaltioiden väitetään rahoittavan sunnien teurastusta Irakissa. Sunnien tarkoitus on saattaa voimaan myös sharia lain jyrkin muoto maassa.

Toivottoman mustalta näyttää ihmiskunnan tulevaisuus. Naisia vihataan juurikin siitä syystä, että he pyrkivät ulos perineisistä rooleistaan, kasteista ja yhtisöjensä kontrollista.

Jukka Mäkinen

Maailmalla arvot kulttuurit vain ovat erilaisia. Osa suomalaisista on kiihkeästi niitä Suomeenkin tuomassa. Monikulttuurisuus kukoitukseen vaan he vaativat, huomaamatta että kyllä Suomessa vahvaoksaisia petäjiä riittää, kun monikulttuurisuuden alakulttuurien tarvitsee hoitaa rituaalimenojaan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Maailmalla arvot kulttuurit vain ovat erilaisia"

Valitettavasti tämän tapaisen passiivisen, kulttuurirelativistisen näkökulman taakse piiloudutaan blogissa esitetyn kaltaisilta ihmisoikeusrikoksilta. Raakoja tekoja puolustetaan uskontoon tai kulttuurisiin käytäntöihin vedoten. Jopa meidän presidenttimme asenne on kulttuurirelativistinen.

Suuri osa valtioista on ratifioinut YKn ihmisoikeusjulistuksen.
Raiskaus on rikos myös Intiassa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"..Mahatma Gandhi kääntyy haudassaan.."

Gandhi oli pahimmanlaatuinen rasisti, joka vastusti kehitystä kuten sairaaloita, teollistumista ja rautateitä(ja lakimiehiä, mutta niiden vastustamisen jokainen ymmärtää).

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Gandhi vastusti väkivallattomasti moniakin asioita,jotka kumpusivat Iso-Britannian siirtomaavallasta (jonka tosin voi katsoa tuoneen Intiaan kovan verotuksen lisäksi myös sivistystä, länsimaisia arvoja, demokratiaa ja etiikkaa, koululaitoksen, rautatiet ja muutakin "teknologiaa", josta on epäilemättä ollut maalle hyötyä), ja käsittääkseni peuhaili toisinaan myös sopimattomasti sukulaistyttäriensä kanssa, mutta se ei ole se pointti.

Tässä kontekstissa merkitsee vain se, että Gandhi vastusti kastilaitosjärjestelmää, ihmisten asettamista eriarvoiseen asemaan heidän syntyperänsä vuoksi ja puolusti heikko-osaisia.

Se on perintö minkä Gandhi Intiaan jätti, eikä sitä voi pyyhkiä pois.

Provosoiduitko tahallasi, vaiko ihan ajan kuluksi vain?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

En provosoi tai -du, sinä ilmeisesti et vain tiedä paljonkaan Gandhista. Gandhi oli hieno mies, mutta paska jätkä. hänen kirjoituksnsa afrikkalaisista olivat pahimmanlaatuista rasismia, tosin sen ajan ajattelun mukaan pikemminkin normaaliajattelua. Intialaisille ja Hinduille hän toki on sankari, mutta ei se tee hänestä mitään pyhimystä josta ei saisi moitteen sanaa sanoa.

Etelä-Afrikassa hän oli myös kokreettisesti estämässä sairaaloiden perustamista ja vastusti lääkäreitä, lennättimen yms. rakentamista. Hienon maineen hän on saanut, mutta on rauhantyönsä lisäksi teki paljon muutakin. Ylimielisenä hän muunmuassa vakuutti, että mikäli yksikin juutalainen olisi tehnyt samoin kuin hän, olisi Hitlerkin joutunut taipumaan.

Ja ilmeisesti hänellä oli tosiaan tapana karaista siveellisyyttään nukkumalla alasti nuorten tyttöjen kanssa. Mitä siis tulee peräämääsi kontekstiin, niin Gandhin haudassapyöriminen voidaan tulkita monellakin tavalla.

Christopher Hitchenin kirja the Real Mohamatha Gandhi kannattaa lukea niin ei jää liian ruusuinen kuva.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #17

Intiaa koskevassa tekstissä Gandhilla viitataan luonnollisestikin miehen vaikutuksesta intialaisten ajatusmaailmaan (tai siihen pyrkimykseen), ei miehen mielipiteisiin Afrikasta.

Tämä varmasti tuli jo aikaisemminkin selväksi.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #19

Tässä kontekstissa merkitystä pitäisi oikeastaan olla vain sillä, mitä Gandhi näistä raiskauksista olisi ajatellut. Siitä taas meillä ei ole juuri muuta vihjetta kuin hänen oletetut sänkypuuhansa.

Mielestäni tekopyhää sulkea osa henkilön taustasta keskustelun ulkopuolelle ja vedota pelkkään positiiviseen. Hitler nosti Saksan lamasta, mutta vei sitten toiseen maailmansotaan - pitäisikö muistaa vain toinen puoli?

...ai niin, juuri niinhän me yleensä teemme.

LISÄYS
Niin, ja kyse ei ole Gandhin mielipiteistä vaan konkreettisista toimista Etelä-Afrikassa.

Jore Puusa

Vain yhdessä sivulauseessa mainitaan todellinen syy tilanteeseen.
Voimakas seksuaalikielteisyys ja siihen liittyvät väkivallanteot juontavat suoraan brittien Viktoriaaniseen siirtomaavaltaan. Olin Pakistanissa useita kertoja matkalla Afganistaniin kuvaamaan sotaa 80 luvun alussa ja tapasin Peshawarissa BBC:n ns "voicerin" joka oli asunut alueella koko elämänsä. Keskustelimme usein aiheesta ja hän katsoiettä Intian seksuaalieettinen ilmapiiri johtuu Brittien kaiken nautinnon kieltävästä ultraprotestanttisesta elämänmallista. Brittien hallintomekanismiin kuului oman uskontonsa pakkosyöttö - joka kulminoitui amerikkalaisten sekopääsaarnaajien työn sallimiseen Intiassa kuten Etelä Afrikan alueellakin -josta onkin sitten seurannut voimakas homoseksuaalisuuden kieltämisen ja kriminalisoinnin aalto.
Jos noissa maissa, joissa olen työskennellyt sotakuvaajana on jokin pielessä sen taustalta löytyy aina jollain tavoin eurooppalaisten vääristynyt maailmankuva ja kirkkojen tapa syyllistää alkuasukkaat kaikin mahdollisin tavoin. Kannattaa katsoa peiliin.
Me, eurooppalaiset ja sen kautta amerikkalaisetkin olemme maailman tuhoisin rotu tai oikeastaan kansakuntien yhdistelmä.

Jore Puusa
lehtikuvaaja
Kuvajournalismin opettaja

Käyttäjän JoannaValkeala-Haikara kuva
Joanna Valkeala-Haikara

Olen asunut Intiassa 2 vuotta ja haluaisin vain todeta, että kastilaitos on toiminnassa yhä vain todella syrjäisillä seuduilla. Vanhaan aikaan oli tapana, että alimmalle kastille ei jaettu esim. vettä, kovin raaka järjestelmä, mutta onneksi suurimmassa osassa Intiaa jo pois käytöstä. Intiassa on niin köyhiä perheitä, että tyttölapsi tarkoittaa vararikkoa, kun taas poika opettelee yleensä isänsä ammatin ja jää naimisiin menon jälkeenkin perheeseen ja tuo rahaa tekemällä töitä, suuri osa intialaisista ovat niin köyhiä, että ei ole varaa pitää tyttölapsia. Keski ja yläluokassa, mitkä ovat minulle hyvin tuttuja, ei tyttölapsia abortoida tai väheksytä, vaikka suuressa osassa näitäkin luokkia, on naisen ja miehen rooli kovin erilainen, mutta on täysin länsimaistuneitakin intialaisia. Sorto tässä kohtaan naisia kohden on ainakin osittain täysin rahallinen huoli. Köyhemmissä yhteiskuntaluokissa on naisten asema Intiassa varsin heikko, mutta kumminkin Intiassa on kuten sanotaan: 'mies on pää, jota nainen kääntää', yleensä totta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset