Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Sijoitusjohtaja: Suomessa menee liian hyvin

  • Kyllä minä jaksan, huudahti Suomi väsyneenä.
    Kyllä minä jaksan, huudahti Suomi väsyneenä.

Uusi Suomi uutisoi tänään skotlantilaisen varainhoitotalon Standard Life Investmentsin valtionlainasijoituksista ja Suomen taloudesta.

Valtionlainasijoituksista vastaava sijoitusjohtaja Jack Kelly toteaa Uuden Suomen haastattelussa, että hänen mukaansa Suomella menee liiankin hyvin.

Näin, vaikka viimeksi eilen suomalaisten talousluottamuksen kerrottiin romahtaneen jo maaliskuussa, ja että viikko sitten luottoluokittaja Standard & Poor’s pudotti Suomen luottoluokitusnäkymät negatiivisiksi.

Kellyn mukaan Suomen talouden pohja on edelleen hyvässä kunnossa – se on yhä yksi euromaiden parhaista, hän sanoo. Suomen valtionlainojen korot eivät lähteneet kummoisenkaan nousuun edes silloin, kun tieto luottoluokitusnäkymien alentamisesta tuli.

Kuten Kelly toteaakin Uudelle Suomelle, valtionlainasijoituksista haetaan aina tuottoja ja siksi Suomen matalat korot eivät yksinkertaisesti houkuttele sijoittajia. Hänen mukaansa suursijoittaja kohdistaa valtionlainasijoituksensa euroalueen kriisimaihin, muun muassa Italiaan ja Espanjaan.

Tätä hän perustelee sillä, että kriisimaiden tilanne on sijoittajien silmissä rahoittunut erityisesti Euroopan keskuspankin EKP:n julkistettua valtionlainojen osto-ohjelman eli OMT:n. Sijoitusmielessä tilanne on hänen mielestään nyt kuitenkin suhteellisen rauhallinen euroalueella.

Toistaiseksi EKP:n ei ole tarvinnut ostaa yhtään lainapaperia, vaan pelkkä lupaus siitä riitti rahoittamaan korkojen aggressiivisen nousun kriisimaissa. Luonnollisestikin EU:n kriisimailleen jakamat talouselvytyspaketit ovat myös näytelleet keskeistä roolia siinä, miten sijoittajat kriisimaat näkevät. 

 

Mielenkiintoisinta tässä haastattelussa on kuitenkin ennen kaikkea se, mitä Kelly jättää sanomatta.

Sijoittajan silmin on kohtalaisen riskitöntä sijoittaa euroalueen kriisimaihin, koska Euroopan keskuspankki ja vauraammat euroalueen maat pitävät huolen siitä, että sijoitukset eivät pääse hukkumaan.

Korot ovat korkeat, mutta rahat saadaan takaisin - tavalla tai toisella.

Näyttääkin siltä, että oli tilanne kriisimaissa ja niiden velanmaksukyvyssä mikä tahansa, niin vauraammat euromaat tulevat apuun pelastusrenkaansa kanssa, ja kannattelevat toimillaan talouskriisiin uppoavia naapureitaan.

Sijoittaja saa aina omansa takaisin.

Korkojen kera.

 

 

Lähde: Uusi Suomi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ainakin niin kauan kuin korttitalo vielä seisoo pystyssä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Citigroupin pääekonomistin Willem Buiter totesi Taloussanomien haastattelussa (16.4.2014), että tällä haavaa Euroopan vakausmekanismissa on noin 60 miljardia euroa pankkien epäsuoraa pääomitusta varten, ja nykyisen suunnitelman mukaan kriisirahasto kerää kahdeksan vuoden aikana toiset 55 miljardia euroa.

– Tämä on naurettavaa. Euroalueen pankkijärjestelmän tase on kooltaan noin 30 tuhatta miljardia euroa. Nämä rahat ovat pennosia, täysin riittämättömiä.

Kriisirahastolla tulisi Buiterin mukaan olla pääomituskapasiteettia ainakin kahden tuhannen miljardin euron edestä.

Euroalue ei siis ole hänen mielestään tätä nykyä valmis kohtaamaan rehellisen tasetarkastelun seurauksia. Etuoikeutettujen institutionaalisten velkojien bail-in -mahdollisuus astuu myös voimaan vasta 2016, joten rutiköyhillä kriisimailla ei ole seuraavana parina vuonna juurikaan keinoja mahdollisten pankkikriisien varalle.

– Siellä jouduttaisiin tekemään uusi Kypros-ratkaisu, se olisi kauheaa, Buiter päivittelee ja viittaa päätökseen verottaa vaikeuksiin ajautuneen maan pankkitalletuksia.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Sijoittajille on luvattu veronmaksajilta sosiaaliturva ilman karenssia. Vain hullu jättää käyttämättä. Ihmettelen kuitenkin millä sopimuksilla tai kartellilla sijoittajat pystyvät pitämään niinkin suurta korkoeroa Saksaan, jos kerran kaikki hamuavat noita kriisimaiden velkapapereita?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset