Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Ahneita renkiä ja jaloja isäntiä

Viime aikoina uusliberaalit valtakunnan vaikuttajat ovat korostaneet runsaasti sitä, kuinka suomalainen työvoima on suorastaan sietämättömän kallista. Palkansaajat Suomessa ovat ahneita ja tuhovat toiminnallaan suomalaisen yrittämisen. 

Tämä on vain yksi näkökulma, mutta näissä argumenteissa harvoin tuodaan esiin muita yhteiskunnallisia tekijöitä jonka vuoksi tilastot vääristyvät helposti, sillä kyse on usean eri tekijän summasta. Suomalaisten ostovoima on kautta aikain ollut yksi Länsi-Euroopan heikoimmista, koska Suomen hintataso on euroalueen maiden korkein. Tämä ilmenee Eurostatin tekemästä kansainvälisestä hintavertailusta

Lohdullista kuitenkin on, että Suomi ei suinkaan ole Euroopan kallein maa, vaan yksityisen kulutuksen kokonaishintataso on Suomea korkeampi mm. Sveitsissä, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Näin, vaikka Tilastokeskuksen tekemän vertailun mukaan elintarvikkeet olivat Suomessa vuonna 2013 melkein viidenneksen kalliimpia kuin kaikissa EU-maissa keskimäärin.

Viime vuonna Suomessa alettiin puhumaan uudenlaisesta työmarkkinaratkaisusta, jonka avulla pyritään säilyttämään suomalainen kilpailukyky. Historiallisen pienten ja maltillisten palkankorotuksien odotetaan korjaavan vääristymä, joka Suomessa vallitsee. Tämän vaikutukset tulevat olemaan esillä vahvasti. Ei niinkään kilpailukykyä parantavana tekijänä, vaan aikaisempaakin heikompana ostovoimana, sillä veronmaksajien keskusliitto on laskenut, että se tulee "pehmenemään" noin 0,8 prosenttia entisestään vuoden 2014 aikana.

Laskelma ei ole täysin tuulesta temmattu, sillä vuodesta 2008 ruoan hinta Suomessa on noussut 14 prosenttia, kun taas euromaissa se on noussut keskimäärin 7,8 prosenttia. (1.11.2013). Suomalainen on yhä useammin valinnan edessä, jossa hänen tulee päättää vuokran, päivällisen ja kulutustuotteiden väliltä. Muutokset ja kasvu on ollut nopeaa, sillä Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemän seurantatutkimuksen mukaan kuluttaja maksoi 73 tuotetta sisältäneestä ruokakorista viime vuoden lokakuussa 4,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan vuokrat ovat nousseet vuoden 2010 jälkeen koko Suomessa noin 10 prosenttia ja pelkästään viime vuonna noin 3,5 prosenttia. Palkat ovat tuskin pysyneet tämän kehityksen perässä.

Kun vyyhtiä lähtee kunnolla purkamaan, käy selväksi, että palkansaajien nimellisansiot ovat kohonneet vuoden 2012 heinä-syyskuusta vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,2 prosenttia, valtiolla 2,2 prosenttia ja kunnilla 1,9 prosenttia. 

Björn Wahlroosin kommentit siitä, että Suomessa palkat olisivat nousseet eniten EU:n sisällä ovat totta, mutta oleellisinta kuitenkin on se, mitä hän jättää sanomatta. Suomen työvoimakustannukset ovat nousseet viime vuosina nopeammin kuin kilpailijamaissa ja ne ovat euroalueen keskiarvoa korkeammat, mutta tästä huolimatta ne eivät ole kilpailijamaita korkeampia. Wahlroosin ei tarvitsisi mennä kuin Torniojoen toiselle puolelle, niin työ olisi jo huomattavasti kalliimpaa.

Tietysti asiaa voidaan lähestyä myös niin, että verrataan Suomen palkkatasoa lämpimämpiin maihin, mutta mikäli vertauskohteena käytetään muita Pohjoismaita, joissa tuloerot ovat samalla tavalla alhaiset, ei suomalainen työ ole sen kalliimpaa. Koenkin että on älyllisesti varsin epärehellistä lähteä vertaamaan suomalaisen työn hintaa vaikkapa itäeurooppalaiseen tai aasialaiseen vastaavaan, sillä myös yrittäjien tulisi jossain vaiheessa herätä siihen todellisuuteen, että Suomi ei tule enää ikinä olemaan kilpailukykyinen primäärituotannossa, jonka vuoksi Suomen tulee panostaa entistä enemmän innovaatioihin ja koulutukseen.

Tämän hetkinen ongelma ei suinkaan ole työntekijöissä vaan tuotteissa, jotka yskivät markkinoilla.

 

Epäilemättä nallen mielestä maaorjuuden voisi aivan hyvin tuoda Suomeen, sillä eikö jokainen ole oman onnensa seppä. Lue myös Ilkka Lehtisen mainio blogikirjoitus aiheesta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tällaista tänään, mitä huomenna?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Meille uusliberaaleille kreisein luku on tässä:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/65665-sauli-niinis...

Valtiolla pitäisi olla 3000 eur/kk palkkakatto. Silloin valtiolle töihin jäisivät ne, jotka oikeasti haluaisivat sitä kehittää. Porukkaa siirtyisi tuottaviin töihin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Luin itse juuri samaisen uutisen, enkä minäkään hyväksy tyyliä. Suomen julkinen sektori on paisunut liian suureksi ja liian kauan. Samaan aikaan valvonta on heikkoa ja byrokratia valtavaa. Joskus leikkimielisesti tuttavani kanssa mietittiin, että mitä ihmettä sitten tehdään, kun julkisen sektorin kupla poksahtaa ja meillä on yhtäkkiä valtava määrä byrokraatteja sijoitettavana työelämään. Toisaalta tuota koneistoa ei voi enää muuttaa miksikään muuta kuin tuhoamalla sen.

Olen miettinyt, että vääristääköhän julkinen sektori työmarkkinoita. Kuten tilastoissakin tulee esiin, valtiolla tienaa keskimäärin paljon paremmin kuin yksityisellä ja kun jalan on saanut ovenrakoon, ei sitä sieltä aivan helpolla pois enää oteta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Totta kai isännätön raha vääristää työmarkkinoita. Lisäksi kilpailluilla markkinoilla toimiessaan valtio polkee kaiken alleen. Eikä tänä päivänä ole enää paljonkaan toimintaa, jossa virkamiehet eivät jotain sörkkisi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #4

Lisää sisäistä kontrollia ja kaikki voisi olla toisin. Toisaalta valtio toimii verkostona, josta hyötyy ihan jokainen omalla tavallaan.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Jep. Suomessa pitää olla melko korkeat palkat, koska täällä on melko kallista asua ja elää. Mun mielestä ei ainakaan olisi oikeudenmukaista, että yritykset saisivat todella halpaa työvoimaa, jonka elämisen maksaa osittain sossu.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Siihenhän tämä on Saara hiljalleen menossa, että ihmiset elävät valtion tuen ja palkkatyön varassa. Huolestuttava suunta.

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen

Ei palkansaaja kummoisesti Suomessa palkkaa nettona saa eikä se ole ongelma vaan se työllistämisen kokonaishinta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Vakuutusmaksuja maksetaan EU:n jokaisessa kolkassa.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Voi voi Saara, ne mölkkypelit mm.tehdään osin ilmaistyövoimalla. Ilmaistyö on jo täällä ja kohta nähdään palkkojen ja sos.turvan alasajo maassamme.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuuluuko mölkkypelitkin siihen samaan sarjaan, kuin kilpikonnakivipatsaat, jotka estävät autoliikenteen. Että niitä tehetetään vangeilla ja yhteiskuntapalveluksena?

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula Vastaus kommenttiin #16

Mölkkyjä teetetään kuntouttavana työtoimintana.
Lue Saku Timosen blogi:Varmaa voittoa(lokakuu 2013).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset