Hyvinvointia ja keskoskaappeja
Viime viikkoina mediassa on ylistetty runsaasti suomalaisia
hyväntahdon lähettiläitä, jotka ovat korottaneet profiiliaan lahjoittalla
huomattavia summia uuden lastensairaalan rakentamiseen. Lahjoittajiksi on
noussut useita nimekkäitä tahoja, kuten Supercell,
SOK-yhtymä,
Jenny
ja Antti Wihurin rahasto, sekä koko kansan kultakurkuksi mediassa
tituleerattu Cheek.
Kaiken kaikkiaan varainkeräys uuden lastensairaalan rakentamiseksi Helsinkiin
on saanut suomalaiset tavallista anteliaammaksi, sillä kamppanja on saanut
lahjoituksia niin yrityksiltä kuin yksityisiltäkin henkilöiltä. Joidenkin
mukaan jopa niin paljon, että muut keräysvaroin rahoitetut hankkeet ovat
jääneet kokonaan uuden lastensairaalan varjoon. Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen tavoitteena on kerätä lahjoitusten avulla 30 miljoonaa euroa, josta kasassa
on jo noin 17 miljoonaa.
Vaikka tukiyhdistyksen keräyksen perimmäinen tarkoitus on epäilemättä hyvä ja
lopputuloksesta hyötyy koko yhteiskunta, en voi silti olla karsastamatta
keräyksen saamaa suosiota, sillä eikö hyvinvointiyhteiskunnan yksi tärkeimmistä
päämääristä ole taata vastaavanlaiset palvelut kansalaisilleen – verovaroista. Ja
mikäli näiden peruspalvelujen tuottamiseen ei ole varaa, niin tuolloin yhteisten
varojen priorisointi ei voi olla kohdallaan. Tutkin kuitenkin asiaa tarkemmin ja huomasin, että myös tällä kertaa valtio on suurimpana yksittäisenä rahjoittajana.
Suomalaisten linjana on yhä useammin, että
peruspalveluja ja niihin lukeutuvia hankintoja (kuten keskoskaappeja, 875g)
toteutetaan erilaisten kamppanjoiden, tempausten
ja lahjoitusten avulla. Nykyään lahjoituksin toteuttua hyvinvointia pidetään
normina ja vain harva kyseenalaistaa sen, että yhteiskunnan peruspalveluja
tuottaakseen on kansan kuljettava ovelta ovelle hattu kourassa, almuja
anoen. Tulevaisuusnäkymät eivät ole kovinkaan ruusuiset, sillä on selvää, että ajat muuttuvat jonka seurauksena myös lahjoitusten määrä
pienenee ja kukkarojen nyörit kiristyvät. Ja vaikka uudenlainen rahoitusmalli onkin nostanut profiiliaan, koen
että on hyvin vaarallista rakentaa yhteiskunnan peruspalvelujen ylläpito ja
uudistaminen pelkän altruismin varaan, riippuvaisena ”hyväosaisten” anteliaisuudesta.
Kuten lastensairaalahanke osoittaa, liittyy näihin uusiin
rahoitusmalleihin usein paljon outoja kuvioita ja kytköksiä, jotka ovat
alkaneet tulla päivänvaloon
vasta nyt. Uusimpien tietojen mukaan Suomen valtio sekä Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiiri tukevat molemmat yksityisten ylläpitämää Lastensairaalan
tukiyhdistystä noin 40 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan yhdistys ottaa hanketta
varten noin 50 miljoonan euron lainan, jonka Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiiri maksaa takaisin vuokran muodossa. Sairaanhoitopiiri jää näin
ikään vuokralle kiinteistöön, josta puolet kustannuksista maksetaan julkisista
varoista ja 18,5 prosenttia tulee yksityisten hyväntekijöiden kautta.
Vuokrasopimuksen kestoksi on määritelty kolmekymmentä vuotta. Vielä
toistaiseksi ei ole kerrottu sitä, kuinka paljon vuotuinen vuokra tulee
olemaan, mutta oletetusti tukiyhdistys tuskin tappiota tekee tuossa huikeassa, irrationaalisessa
kaupassa. Kysymys kuuluukin, mitä voitoilla tehdään?
Uuden lastensairaalan on
tarkoitus valmistua Helsingin Meilahteen vuonna 2017
En voi kuin ihmetellä, että kuka tällaisiin kauppoihin suostuu ja mikä ajoi tällaiseen hankkeeseen. Mielenkiinnolla jään seuraamaan tilanteen etenemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän tilanteeseenhan on ajanut valtio ihan itse, ja HUS:in päättäjät ovat ilmeisesti olleet tumput suorina viimeiset 15 vuotta asian suhteen, vaikka tiedossa on ollut jo pitkään, että jotain pitää alkaa jo suunnitella.
Lastenlinnakin rakennettiin säätiön avulla. Suomessa ilmeisesti suorastaan perinteiden mukaisesti lasten sairaalat katsotaan yleisen nyyhkimisen ja hyväntekeväisyyden piiriin.
Säätiötä on turha kuitenkaan demonisoida liikaa. Sitä ei kukaan omista eikä se ole perinteisessä merkityksesä yksityinen. Nyt ei auta kuin olla tyytyväinen, että ratkaisu tulee. Noin julkisessa hankkeessa, joka on sitoutunut vain tähän sairaalan toteuttamiseen ja toimimiseen, ei ole erityisen odotettavaa, että jotain härskisäpinää tapahtuisi, vaikka siitä olisikin kiva fantasioida.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on lohduttavaa kuulla, Petra. Olen jonkin verran seurannut tätä kehitystä ulkomailta käsin ja suunta tuntuu olevan nimenomaan tämä, että peruspalveluja ja siihen kuuluvaa materiaa kerätään kasvavissa määrin hyväntekeväisyyden kautta. Uudenlaiset omistussuhteet ja kasvava hyväntekeväisyystarve tulevat kuitenkin olemaan ongelma jossain vaiheessa, sillä ei yhteiskunta voi pitkällä tähtäimellä pelkästään näin kasvaa.
”Lastenlinnakin rakennettiin säätiön avulla. Suomessa ilmeisesti suorastaan perinteiden mukaisesti lasten sairaalat katsotaan yleisen nyyhkimisen ja hyväntekeväisyyden piiriin”
-Hyvin sanottu, eikä näin saisi olla! Lapset ovat yhtiä yhteiskunnan dublolinnan strategisesti tärkeimmistä palikoista.
Ilmoita asiaton viesti
Näinkö siinä sitten kävi?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011017917570_u…
Ilmoita asiaton viesti
Aivan niin, Heli. Olen Velinin kanssa aivan samaa mieltä, sillä myöskään minun ymmärrykseni ei riitä tähän sopimukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei julkisia varoja voi lahjoittaa tuolla tavalla. Toki voi lainata, mutta ei lahjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
HUS:in valtuusto päätti näin. Valtio edellytti, että sekä valtio ja HUS osallistuvat samalla summalla, 40 miljoonaa euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Antaako lainsäädäntö tähän mahdollisuuden? Jos ei anna niin tuo päätös on laittomana tehoton.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka näin päätettäisiinkin, niin se ei tarkoita sitä, että päätös olisi ollut hyvä. Minun mielestä tällaisia päätöksiä tulee voida kritisoida ja samaan aikaan olisi upeaa, jos Yle tarttuisi tähän aiheeseen tutkivan journalismin voimin, tehden tuosta päätöksestä avoimen ja tuoden esiin sen sisällä vallitsevat suhteet.
Ilmoita asiaton viesti
Aika mielivaltaista toimintaa se on, Heli.
Ilmoita asiaton viesti
Hanke saa koko ajan vaan kummallisempia muotoja, täytyishän sen sairaalan omistuksen olla julninen eikä yksityisen ruotsinkielisen säätiön etenkin kun se suuremmalti osin veronmaksajien rahoilla tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Jahas, Jotu on käynyt imemässä taas talalaisia vaikutteita. Nyt puhutaan sairaalan kiinteistöstä eikä itse sairaalasta. HUS on tämän järjestelyn itse päättänyt. Arvatenkin koska valtio ja sen oma toiminta ei anna muita vaihtoehtoja. Asiaan vihkiytynyt säätiö hoitaa rakentamisen kuten oli Lastenlinnankin laita.
Se, että säätiö on ”ruotsinkielinen” mikä sekin on aika kyseenalainen väite, on täysin merkityksetön seikka.
Tukisäätiön hallitus ainakin koostuu näistä: Anne Berner, Reijo Karhinen, Antti Herlin, Anne Brunila, Jussi Mertsola, Mirjam Kalland ja Kari Raivio.
Onkohan noista yksikään ruotsinkielinen. Paremp vissiin soittaa poliisit tutkimaan, että onkohan? 🙂 Tsiisus sentään.
Ilmoita asiaton viesti
Alkuperäinen kysymys oli kuitenkin voiko julkisesti kerättyjä verovaroja, vaikka HUS:in hallinnoimia, käyttää lahjoitukseen. Mielestäni ei voi vaan rahat voidaan lainata mikäli kiinteistössä ei saa niitä vastaan osakkeita. Tuon pääoman omistus ei voi muuttua tai sitten rahat on palautettava veronmaksajille. Eri asia on yksityiset lahjoitukset. Niitäkin koskee tietyissä olosuhteissa lahjavero.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä vaan ottamaan selvää, en minä ole juristi. Vähän tosin epäilen, etteikö valtion, HUS:in tai säätiön lakimiehet olisi asiasta mitään pukahtaneet, jos kyseessä on rikollinen toiminta.
Asia varmasti selviää, jos tutkit.
Paljonkohan niillä netissä kiertävillä konspiraatiokirjoituksilla on jo onnistuttu karkottamaan lahjoittajia. Lapset kiittää.
Ilmoita asiaton viesti
”Se, että säätiö on ”ruotsinkielinen” mikä sekin on aika kyseenalainen väite, on täysin merkityksetön seikka.”
Tuo olikin Petraa varten laitettu täky 😀
Tietää jo millä ärsytyskynnys ylittyy. Mutta totta toinen puoli.
Milloinka ruotsinkieliset säätiöt ovat suomenkielisten asioita tukeneet muuten kuin bisneksen tai ruotsinkielen edistämiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
En itse koe, että säätiön ”kielellä” olisi suurtakaan merkitystä, mutta tuo koko rakennelma minua kyllä huolestuttaa. Julkinen rahoitus tukee maksamalla yli puolet, siihen päälle lahjoitukset ja kiinteistö jää yksityiseen omistukseen. Toivottavasti pian julkistetaan tieto siitä, kuinka paljon HUS joutuu tästä rakennelmasta vuokraa sitten loppujen maksamaan. Tuo kiinteistö tuskin täysin arvoton vielä 30 vuoden päästäkään on ja ylipäänsä sopimus on hyvin sitova ja pitkä.
Ilmoita asiaton viesti