*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Monikulttuurisuutta arvostava rasisti sisälläni

MINUN ENSIMMÄINEN oikea kosketukseni monikulttuurisuuteen tuli kuluvana talvena. Muutimme viime syksynä tänne Saksaan, koska avopuolisoni työllistymismahdollisuudet Suomessa olivat hyvin alhaiset. Hänen koulutustaustansa on erinomainen ja kielellisesti hän on hyvin lahjakas, mutta suomalaisilla työllisyysmarkkinoilla tämä ei näyttänyt riittävän. Suomessa on puhuttava myös sujuvaa suomen kieltä, jos siellä uransa haluaa rakentaa.

En ollut ehtinyt asua Saksassa viikkoakaan, kun jo huomasin, että sopeutuminen oli minulle hyvin haastavaa. Kielitaidottomuus ei tehnyt elämääni yhtään helpommaksi. Minä osaan englantia erinomaisesti ja ruotsikin taipuu, mutta saksaa en osannut ennen tänne tuloa. Kyllähän täällä englannillakin pärjää, mutta sinunkauppoja sillä ei tehdä, jonka vuoksi koin olevani hieman yksinäinen.

Minä olin kuitenkin tehnyt muuttoni yhteydessä päätöksen, että tulen aloittamaan intensiivisen kielikurssin heti, kun se vain on mahdollista. Etsin aikani sopivia kielikursseja Internetistä, mutta ne tuntuivat kaikki kovin hintavilta. Lopulta sain vakuuteltua paikallisen työvoimatoimiston ja maahanmuuttoviraston antamaan minulle luvan, joka oikeuttaisi minut opiskelemaan maahanmuuttajille tarkoitetulla kielikurssilla. Kurssi oli valtion tukema, jonka vuoksi minun itseni maksettavaksi tästä jäi vain 120 euroa kuukaudessa. Olin hyvin toiveikas kurssin suhteen, ja uskoin tapaavani sielä lukuisia uusia ihmisiä, ehkä jopa kavereita. Saksassa ollessani olin tutustunut jonkin verran ihmisiin, mutta pääosin ihmissuhteeni olivat hyvin satunnaisia ja pinnallisia.

ENSIMMÄISEN KURSSIPÄIVÄN koittaessa marssin intoa puhkuen luokkahuoneeseen. Into kuitenkin laantui hyvin nopeasti, sillä luokkahuoneen oven avattuani ensimmäinen tunteeni oli järkytys. En voinut käsittää sitä, minne minä oikein olin oikein tullut. Ympärilläni oli ihmisiä maailman jokaisesta eri kolkasta: Sri Lankasta, Marokkosta, Pakistanista, Iranista, Eritreasta, Ghanasta, Laosista, Serbiasta, Kreikasta, Espanjasta, Intiasta ja Puolasta. Jostain syystä koin, että pohjoiseurooppalaisena tämä ei ollut minun paikkani.

Luokassa istuvat ihmiset, ne olivat jostain muualta kotoisin. Paikoista, joihin minulla ei ollut entuudestaan minkäänlaista kosketuspintaa. Minä itse taas tulin suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa ei ole korruptiota, köyhyyttä, kuolemantuomioita ja mafiaa. Henkilökohtaiset ennakkoluuloni ja vieraisiin kulttuureihin sidottu varauksellisuuteni, jonka voi nähdä myös rasismina, saivat minusta tahtomattani otteen. En ollut ikinä aikaisemmin tiedostanut pientä rasistia sisälläni, mutta sielä se vain oli lymyilemässä. Samalla tajusin jotain kamalaa – minä kuvittelin olevani parempi kuin nämä ”ulkomaalaiset”, koska olin kotoisin sivistysvaltiosta, puhuin kolmea eri kieltä ja minulla oli kaksi eri ammattia. Tämä sai minut järkyttymään entisestään.

KOSKA OLIN TULLUT jo paikan päälle, en voinut enää poistua. Yritin epätoivoisesti herätellä keskustelua englanniksi, mutta kurssitoveristani vain yksi puhui ymmärrettävää ja sujuvaa englantia. Toivottomuuden tunne valtasi minut. Kun päivä oli sitten viimeinkin ohitse, minä kävin kotona hyvin pitkän keskustelun avopuolisoni kanssa, jonka lopputuloksena hän sai vakuuteltua minut antamaan kurssille toisen mahdollisuuden. Seuraavana päivänä minä sitten palasin kouluun, mutta todellisuudessa halusin joka hetki jättää luokkahuoneen. Nyt ymmärsin sen, mitä koulun sihteeri tarkoitti sillä, kun hän ihmetteli suomalaistaustaani ja totesi, että olen ensimmäinen suomalainen opiskelija johon hän oli koko uransa aikana törmännyt. Ja usko minua kun sanon sinulle, hän ei ollut siellä ensimmäistä päivää.

Loppujen lopuksi minä jatkoin sinnikkäästi kielen opiskelua, ja aloin hiljalleen aloin tutustumaan myös paikalla oleviin kurssikavereihini. Oli upeaa nähdä, miten side niin monen eri kulttuurin kesken alkoi varovasti muodostumaan. Me olimme kuin monikulttuurisessa lähiössä leikkiviä pihamaan lapsia, joilla ei ollut lainkaan yhteistä kieltä kommunikoimiseen. Kukaan meistä ei osannut puhua saksaa niin hyvin, että hän olisi pystynyt loukkaamaan toista tai keskustelemaan kulttuurieroista ja politiikasta. Luokkahuoneessa ei istunut Muhammed eikä Jeesus, vaan iso ryhmä epävarmoja maahanmuuttajia, jotka olivat saapuneet hyvin erilaisista  taustoista ja lähtökohdista. Jokainen meistä haki jossain määrin tukea toisistamme silloin, kun askeleet horjuivat ja sitä tukea myös tarjottiin.

AJAN MITTAAN minä aloin suorastaan nauttia uuden kielen opiskelemista, ja se toi lohtua myös potemaani koti-ikävään. Jollain oudolla tavalla niistä viidestä tunnista, jotka minä vietin monikulttuurisessa luokkahuoneessa, tuli yksi päivän tärkeimmistä kohokohdista. Side maahanmuuttajien kesken vahvistui niin syväksi, että eräänä päivänä me sitten menimme kaikki yhdessä Vanhaan Kaupunkiin juhlimaan karnevaaleja. Syntyperäisten saksalaisten mielestä sen täytynyt olla melko koominen näky, kun suuri joukko erinnäköisiä, kokoisia ja oloisia ihmisiä kerääntyi kadulle keskenään puhumaan rikkonaista saksaa. Emme antaneet kielimuurin kuitenkaan hidastaa  meitä, sillä me käytimme elekieltä apuna vahvistaaksemme artikulaatiotamme, kun taidot loppuivat kesen. Ryhmässä autoimme toinen toistamme. 

Paikalla oli niin ateisteja, luterilaisia,  katolilaisia kuin muslimeitakin. Hindulaisuus ja buddhalaisuus olivat myös edustettuna. Osa meistä joi alkoholia, toiset taas eivät koskeneet siihen uskonnollisista syistä lainkaan. Tässä vaiheessa minun lienee pakko tunnustaa, että minä koin selvästi enemmän kuuluvani näihin epävarmoihin iranilaisiin, pakistanilaisiin, srilankalaisiin, laoslaisiin, puolalaisiin (ja niin edelleen) kuin maan kantaväestöä edustaviin saksalaisiin. Meidän välillemme oli syntynyt side, jonka luonnetta on lähes mahdoton selittää. 

En osaa nyt suoralta kädeltä sanoa, oliko tässä tarinassa mitään varsinaista opetusta, mutta minä itse ainakin opin näiltä ihmisiltä hyvin paljon. He saivat minut ymmärtämään sen, että eivät kulttuurit ja niiden kohtaa, vaan ihmiset kohtaavat toisensa. Ja jos tästä tarinasta opetus löytyy, niin se lienee, että kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Kun joku osoittaa sinua sormellaan ja kutsuu sinua rasistiksi, niin sinun aina hyvä  muistaa, että hän on todennäköisesti itsekin rasisti syvällä sisimmissään. Pelko muukalaisia ja vieraita kohtaan on luonnollista, ja tavallaan osa selviytymistä ja evoluutiota. Rasismista voi kuitenkin kasvaa eroon, ja ennakkoluulojaan voi oppia hallitsemaan. Ennakkoluuloille ei ole pakko antaa valtaa, jos sinä vain päätät tehdä toisin. Lupaan tässä teille nyt, että tulevaisuudessa minä aion pyrkiä juuri siihen. Toivottavasti sinä teet samoin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (89 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Perjantai-illan pakinoita. :)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Olisiko avokkisi aivan yhtä hyvin kuin sinä voinut opiskella suomea? Toisaalta on täysin samantekevää kuinka monta kieltä osaa, jos ei osaa sanoa mitään merkityksellistä niillä. Eli siis jotain, mitä joku työnantaja arvostaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllä se opiskelikin suomea. Useissa korkeissa vakansseissa Suomessa vain vaaditaan sujuvaa suomen kielitaitoa. Tämä on huomattavan suuri ongelma Suomessa. Tunnen lukuisia korkeasti koulutettuja, muualta Suomeen muuttaneita ihmisiä, jotka eivät saaneet töitä huonon kielitaitonsa vuoksi. Vakansseissa ei riitä kohtalainen kielitaito, vaan vaaditaan sujuvaa (täydellistä suomen kielitaitoa). Pettyneinä nämä ovat sitten joutuneet suomalaisine puolisoine jättämään maan.

Suomi menettää huomattavan määrän Euroopasta tulleista osaajista pelkästään typerän kielivaatimuksen perusteella, koska markkina-alalla kielinä ovat yleensä englanti, venäjä, saksa ja ranska. Sama pätee palkkoihin.

Esimerkiksi Talouslehdessä useamman kerran vuoden yritykseksi valittu Management Events maksaa maisteritason työntekijöilleen 1200 - 1600 euroa palkkaa. Vakituiset työntekijät saavat noin 2200 euroa. Tämä ei ole lainkaan koulutusta vastaava palkkataso, mutta koska ulkomaalaisena töiden löytäminen Suomesta on niin vaikeaa, on otettava mitä saa.

On helppo luoda menestyvä yritys jos riistää nuoria valmistuneita. Sama pätee suomalaisiin korkeasti koulutettuihin. Yritykset ottavat usein mukaan johonkin projektitoimintaan tai harjoitteluun ja kun projekti on valmis, näytetään ovea ja otetaan seuraava sisään.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Kiitos vastauksestasi. Sen perustelut riittävät minulle aivan hyvin. Suomi todella tekee itselleen hallaa, kun ei palkkaa osaavia, mutta ehkä heikosti kieltä taitavia henkilöitä. Me emme kaipaa tänne yhtään kielitaidotonta kameli- tai vuohipaimenta, mutta heitä taitaa tulla pyytämättä äkkiä yllättäin kuin fakseja tuppasi Anneli Jäätteenmäen huusholliin.

En tiedä, mutta ainakin joidenkin yhtiöiden työkieli on englanti. Kuinkakohan monen?

Terveyskeskuksissamme ja sairaaloissamme on hyvin huonosti suomea taitavia henkilöitä. Heidän kohtaamisensa tuottaa ongelmia jo keski-ikäiselle saati sitten vanhukselle.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Suomessa on yksi sektori, jossa pärjää pelkästään kohtalaisella englanninkielen taidolla. Yliopistot nimittäin.

Merkittävä osa huippututkijoistamme on ulkomailta. Moni on tullut jatko-opiskelijana ja sittemmin asunut täällä vuosia, jotkut ovat tuoneet lapsensakin ja kasvattaneet nämä suomalaisiksi. Jotkut ovat menneet naimisiin ja tehneet muuten vain suomalaisia lapsia.

Mutta vaikka heistä useimmat ovat oppineet kielenkin, he eivät joudu väkisin puhumaan sitä, ainakaan työnsä puolesta. Akateemisen maailman kieli on englanti, ja julkaisuja olisi varsin turhaa tehtailla suomeksi tai ruotsiksi.

Kun nettiyhteytesi ei katkea tukiaseman vaihtuessa, tai kun uusi lääkkeesi toimii paremmin kuin vanha, se saattaa olla näiden maahanmuuttajien ansiota. Silti heidän alkuperäisellä kielitaidollaan olisi vaikea päästä edes siivoamaan kerrostalojen rappuja.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #60

Yliopisto onkin ottanut aina avosylin vastaan ulkomaalaisia, tarjonnut heille ilmaisen koulutuksen ja palkannut heitä lehtoreiksi. Enkä sano tätä kritisoidakseni vaan kiitelläkseni. Akateemisen engalnninkurssin pitää syntyperäinen amerikkalainen ja hän on paras kielenopettaja, mikä minulla on ikinä ollut. Kurssilla opettelemme akateemista kirjoittamista englanniksi, ja opimme siinä sivussa vahingossa lisää englannin sanastoa. Kyseinen opettaja kielikeskuksen kurssien pitämisen lisäksi pitää uimakoulua erityisoppilaille.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #69

""Minulta kysytään silloin tällöin, miksi en anna opetusta yliopistoissa ja miksi en ole tavattavissa yliopistojen piirissä. Syy on luonnollisestikin se, jonka useimmat jo tietävät, eli minun ei ole annettu toimia niissä, vaan virat ja tutkimusresurssit on kiistetty, ja ne on myönnetty kanssani eri mieltä oleville. ""

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127261-v...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ei maahanmuuttajia niinkään haittaa, että joku juopunut perussuomalaisten kannattaja huutelee hävyttömyyksiä yöllä kadulla. Todellinen ongelma on juuri syrjintä työtä hakiessa.

Esimerkiksi tämän päivän Helsingin Sanomissa kirjoitetaan siitä, miten Suomessa on pula osaavasta työvoimasta, etenkin insinööreistä, mutta kuitenkin samaan aikaan suuri osa Suomessa koulutetuista insinööreistä ei saa työtä omalta alataan, koska heitä syrjitään ulkomaalaisuutensa ja epätäydellisen kielitaitonsa vuoksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Toisaalta Suomessa myös ylikoulutetaan tietyn alojen insinöörejä huomattava määrä (metalliala ja it-ala, rakennusalalta en osaa arvioida, koska se menisi mututuntumalle) Täällä Saksassa on ollut jo vuosikausia lehdissä juttua siitä, kuinka rakennusalan ja metallialan insinööreistä on huutava pula.

Ymmärrän kielitaitovaatimuksen tietyillä aloilla, kuten aikaisemmin mainitut huonosti suomea tai ei lainkaan puhuvat lääkärit. Toisaalta kun puhutaan esimerkiksi työtä tai kauppaa ulkomaille suuntaavaasta yrityksestä, niin enemmin minä itse palkkaisin ulkomaalaisen sujuvasti saksaa, ranskaa ja englantia taitavan henkilön (kenties saksan tai ranskan sijaan italia tai espanja), kuin suomalaisen mikkähäkkisenglantia vääntävän henkilön.

Sopimukset luodaan karismalla eikä se, että puhuu englantia hyvin hitaasti ja töksähtelevästi ole kovin karismaattista. Ei edes silloin, kun se on kieliopillisesti täysin oikein.

Tietysti jos tuota Helsingin Sanomien uutista lähtee ajattelemaan, niin usein insinööritaustan hankkineet ovat joko Aasiasta, tai jostain Itä- ja Keksi-Euroopan maasta. Empiiriset kokemukseni ovat osoittaneet, että nämä maahanmuuttajat kokevat huomattavasti vähemmän huutelua, kuin Etelä-Euroopasta tai Afrikasta tulleet.

Työsyrjintä on kuitenkin raaka tosiasia.

Tapio Vehmaskoski Vastaus kommenttiin #14

"Sopimukset luodaan karismalla eikä se, että puhuu englantia hyvin hitaasti ja töksähtelevästi ole kovin karismaattista."
-----------------------------------------------------

Meidän mikkeliläispoika Olli Rehn puhuu karjalais-englantia (töö..tuuti..taa.) Ihan EU:n huipputasolla pärjää "karismalla".
"englantia hyvin hitaasti ja töksähtelevästi"

Mauri Hyhkö

Jos on yöllä ulkona ja näkee juopuneen ja hävyttömyyksiä huutelevan henkilön, niin mistä voi päätellä hänen puoluekantansa? Professori Himasenkaan puoluekantaa ei voinut edes poliisi tietää, kun pidätti juopuneena puolipukeissa kadulla huutelevan professorin. Lienee kuitenkin pääministerin kaveri, kun sai hyvän diilin ilman kilpailutusta hankintalain hengen vastaisesti.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #17

Erinomainen huomio Mauri! Tuo puolueheitto perustuu nimittäin selkeästi täysin assosisaatioon, josta on osa median luomaa ja osa perussuomalaisten itsensä luomaa.

Jukka Kaulanen

Koulutus ei muualla ole aina samanlaista kuin Suomessa.
Eräällä rakennustyömaalla oli siivoojana ghanalainen mies.

Hän kertoi olleensa kotimaassaan asianajaja, mutta ei saaa Suomesta alan töitä. Mies voi tietää ghanalaisessa oikeusistuimessa annettavan vuohivarkaudesta 15 raipaniskua, mutta Suomessa sillä osaamisella ei tee mitään.

Pikkuisen vitsailen, mutta tarina on tosi. Ja tämä oli erittäin miellyttävä mies, Britannian siirtomaakoulutus näkyi hänen puheessaan ja käytöksessään.

Nuo kielivaatimukset Suomessa ovat varmasti totta ja vaaditaanko myös ruotsinkielen osaaminen! Jotkut väittävät olleensa kotimaassaan koneinsinöörejä, mutta paperit jäivät lähtiessä pöydälle etc, mutta kukapa nyt sellaista uskoisi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #39

Suomen kielen taito on kai yleinen vaatimus, eikä sen sujuva opiskelu ulkomaalaiselle ole kovinkaan helppoa. Ruotsia ei ole tietääkseni vaadittu koskaan. Tosiaan esimerkit joita itse toin esiin, tulivat Euroopan sisältä, jossa koulutus on kohtalaisen hyvin samalla tasolla korkeakouluissa. Muilta mantereilta tulleista en osaa sanoa, koska minulla ei ole kokemusta.

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #40

Anteeksi, mutta pitäisikö meidän pyytää anteeksi kielemme vaikeutta (myytti!) ja siksi opetella itse saksaa kun ei ne raukat saksalaiset opi suomea?

Käy Närpiössä, sekin avartaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #59

Missään vaiheessa en sanonut, että kieltä pitäisi pyytää anteeksi. Suomen kieli on tärkeää meille suomalaisille, mutta kuten aikaisemmassa kommentissani totesin, ei sillä maailman talousmarkkinoilla ole juurikaan arvoa. Tarkoitus ei ole millään muotoa halveksua suomen kieltä, tai tehdä siitä vähemmän tärkeää meille suomalaisille. Itse ainakin olen ylpeä omasta kielestäni ja siitä, että se kuulostaa omintakeiselta ja kauniilta (kuulijan korvissa). Turhaa kärjistämistä jälleen, mutta täälä Uudessa Suomessa siihen kyllä tottuu aika nopeaa.

Mikäli sielä Närpiössä on sinun kaltaisiasi ihmisiä, joiden katse avartuu Datsunin takakontissa niin jätän mielummin väliin.

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #63

Et sitten ole huomannut - kun olit datsunin tavaratilassa - että Närpiössä kielitaidoton ulkomaalaistyövoima kelpaa kunhan eivät keikauta kunnan ruotsinkielisyyttä. Suomentaidottomuus on siis plus noille epeleille.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #39

Monillahan on ihan oikeita tutkintoja ja kuvittelevat maahanmuuttaessaan saavansa oman alan töitä, mutta ikävä tosiasia on, että ulkomaisilla tutkinnoilla ei tee yhtään mitään suomessa. Eli täysin arvottomia papereita ovat vaikka ois ollut mikä vaan koneinsinööri tai aivokirurgi.

Arre Kougappi

koska heitä syrjitään ulkomaalaisuutensa ja epätäydellisen kielitaitonsa vuoksi

Älä nyt vitsi tälläistä kirjoittaa onglema on ihan muualla. Kyllä maahanmuuttajilla on peiliin katsomista mikäli haluavat integroitua ja työllistyä. Käytännössä jokainen minun ulkomaalainen kaveri riippumatta ihonväristä joka todella halusi tehdä töitä on saanut työpaikan täällä Suomessa ja näitä on kuule paljon. Tämä oli vastaus viestiin nro 13.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #44

Työ, jossa tarvitsee suomen kielitaitoa on työ jossa tarvitsee suomen kielitaitoa. Sitä ei voi tehdä millään muulla kielellä. Minun mielestä esimerkiksi lääkärin on osattava suomen kieltä, koska kyseessä on tehtävä jossa pitää luoda luottamus ja potilassuhde.

Olen itse metallialalla ja nähnyt sielä valtavasti ulkomaalaisia työntekijöitä. En usko, että metallialalla loputtomiin työttömäksi jää, mikäli työhalua vain riittää. Asia on toinen akateemisilla aloilla. Suomalaisissa yrityksissä usein vaaditaan suomen kielen taitamista, vaikka kauppaa tehtäisiinkin ulkomaille. Syynä tähän voi olla se, että yrityksen johtoporras ei puhu tarpeeksi hyvää englantia tai jotain muuta kieltä esittääkseen omat toivomuksensa tällä kielellä. Sekä se, että he eivät pystyisi seuraamaan kaupan luonnetta ja sen edistymistä toivotulla tavalla. Nämä alat ovat nimenomaan niitä jossa työsyrjintää tapahtuu.

Toisaalta se on aina yrityksen oma päätös mitä ja kenet he palkkaavat, mutta minä itse olen sitä mieltä, että Suomi huomattavan määrän osaajista muihin Euroopan maihin kun he vaativat, että nämä puhuvat täydellisesti 5,4 miljoonan ihmisen kieltä.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi Vastaus kommenttiin #47

Kyllä kielitaito on tärkeä maassa kuin maassa, Saksassakin, olet varmasti sen huomannut.

Mutta enenevästi pitäisi mahdollistaa se, että ulkomailta tuleva henkilö oppii suomea vähitellen, työtä tehden. Eli ettei edellytetä täydellisyyttä heti, mikä onkin lähes mahdottomuus, vaan todetaan henkilö motivoituneeksi ja annetaan hänen oppia kieli ajan saatossa, vaikkapa parin kolmen vuoden kuluessa.

Vaikea on kieltä oppia, jos ei saa mahdollisuutta sitä tositoimissa käyttää.

Arre Kougappi Vastaus kommenttiin #47

Suomessa on ollut niin kova tarve viime vuodet työmarkkinoilla, että kaikki halukkaat ulkomaalaiset saivat töitä. Nyt tilanne tietysti vähän vaikeutuu. Maahanmuuttaja alle neljäkymppisenä keskimäärin työllistyy kahdessa kolmessa vuodessa ja saa töitä mikäli on todella haluja tänne integroitua. Jo viiden vuoden työnteon jälkeen maahanmuuttaja voi valita tosi helposti mieluisan työpaikan mihin halua mennä töihin. Toinen asia on myös valtava osa maahanmuuttajia jotka ei halua työllistyä ja ajan mittaan kehittää itsessään vihantunnetta kantaväestöä kohti, jolloin työllistyminen on muutaman vuoden päästä mahdotonta.

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen

"Ei maahanmuuttajia niinkään haittaa, että joku juopunut perussuomalaisten kannattaja huutelee hävyttömyyksiä yöllä kadulla"

eikä haittaa vaikka joku juopunut kokoomuksen kannattaja tai joku huumeissa oleva kokoomuksen kannattaja huutelisi hävyttömyyksiä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Eihän kielitaidottoman palkkaamatta jättäminen ole sen enempää syrjintää kuin muutenkaan epäpätevän palkkaamatta jättäminen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Saksasta työpaikka löytyi saman tien, koska hän osaa vakuuttaa työhaastattelussa ja työkokemusta oli kertynyt mm. Saksan sisäministeriöstä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Onnea ja menestystä Singaporeen. Se on erittäin mielenkiintoinen paikka ja jopa ainutlaatuinen monessa suhteessa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos Erland. Meidän asustelu tulee kestänään noin viisi kuukautta, jona aikana aion lapseni kanssa ottaa kaiken irti maasta ja sen naapurivaltioista. Tuon ajan elän itse säästöilläni ja avopuoliso työllänsä. Sen jälkeen on sitten minunkin huilausvuodet ohitse. 1,5 vuotta on pitkä aika täysin tukien ulkopuolella. Eläminen on tehnyt ison loven lompakkoon, mutta se oli kuitenkin tietoinen päätös.

Eihän tässä sentään ihan perseellänsä istuskella, kun opiskelen intensiivisesti tuota kieltä, sekä Helsingin avoimen yliopiston kautta viestintää ja kasvatustieteitä. Vähän jännittää minkälainen Suomen työmarkkinatilanne on kahden vuoden päästä, jolloin meidän olisi tarkoitus muuttaa takaisin Suomeen.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Saanet varautua kulttuurishokkiin.

Kiitos kirjoituksestasi. Olen kokenut jotakin saman tapaista.

Tapio Vehmaskoski

Uskon, että Saksa on hyvä maa suomalaiselle vieläkin. Itse tein siellä työtä 1968-69. Saksalainen "pünktlichkeit"-elämä sopii suomalaiselle oikein hyvin. Ei kestä kauan kun huomaa itsekin käyttäytyvänsä paikallisen kulttuurin mukaan. Sinuun tulee tarttumaan tapakulttuuri, jossa luontainen kohteliaisuus on itsestään selvyys. Et sinuttele vieraita. Tervehdit asiallisesti: "Guten Morgen, Guten Tag, Auf Wiedersehen jne." On varmasti virkistävää käyttäytyä hyvin Suomen jäljiltä.

Parasta olisi, jos voit tehdä tulevaisuudessa työtä, jossa elät sekä Saksassa että Suomessa.

Menestystä Sinulle ja perheellesi.

Matias Gerlich

Norjassa asuessani tajusin, että ulkomailla suomalainen pystyy tutustumaan vieraiden kulttuurien ihmisiin paremmin kuin kotona Suomessa. Tätä kantaväestöön kuuluvan suomalaisen kokemaa painetta Suomessa harvoin käsitellään.

Ei ole myöskään ihme miksi ulkomailla asuessaan suomalaiset huomattavasti todennäköisemmin avioituvat toisen vierasmaalaisen kanssa kuin jos hän kohtaisi tämän ihmisen Suomessa. Myös USA:ssa on huomattu se kuinka eurooppalaiset siirtolaiset muodostavat selvästi todennäköisemmin seka-avioliittoja kuin kantaväestön valkoihoiset.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Tottakai sitä ulkomailla ollessa aina samastuu niihin, jotka ovat samassa tilanteessa. Tämä korostuu mitä kauempana ollaan omasta maasta ja kulttuurista. Olen aika varma, että esim Afrikan maissa eurooppalaiset tekevät juuri sitä, mistä maahanmuuttajia täällä syytetään, eli hengailevat vain omiensa parissa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tämän näkee hyvin vaihto-opiskelijoissa, jotka pääosin kulkevat vain keskenään. Kun avopuolisoni oli Suomessa vaihto-opiskelijana vuoden ajan, liikkui heidän "bileissään" keskimäärin noin 4 suomalaista ja 40 ulkomaalaista. On luonnollista hakea tukea samankaltaisista ja samassa tilanteessa olevista ihmisistä, mutta tässä kirjoituksessa oli kyse ennakkoluuloista.

Suomessa ennakkoluulot muita eurooppalaisia kohtaan on laskenut huomattavasti kuluneina vuosikymmeninä, mutta toisen mantereen ihmisiä kohtaan ne ovat vielä sielä niin, sisällä.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Yleensä intialaiset osaavat aina puhua englantia, koska se on maan toinen virallinen kieli ja käytännössä ainoa kieli jolla eri puolilla maata asuvat intialaiset ymmärtävät.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Petri, tässä olet väärässä.
Tiedän, että englanti on Intiassa toinen äidinkieli, mutta kun juttelin tämän intialaisen kanssa sekä erään Ergolla työskentelvän intialaisen kanssa, totesivat nämä molemmat, että englantia puhutaan suurissa kaupungeissa, mutta ei tarvitse mennä kovinkaan kauas niistä kun englannilla ei enää pärjää.

Avopuolisoni kollega totesi, että hänellä on ongelmia keskustella sukulaistensa kanssa, koska nämä puhuivat jotakin maan 24 virallisesta kielestä ja hän itse puhui pääosin englantia ja jonkin verran gujaratia.

Samalla tavalla Pakistanissa on toinen virallinen kieli englanti, mutta se ei tarkoita suinkaan sitä, että tavallinen rahvas sielä puhuisi englantia.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Olet varmastikin oikeassa, intialaiset kollegani ovat korkeasti koulutettuja, siten kielitaito on ollut heidän uralleen välttämätön edellytys. Osa on asunut Chennain lähellä, osa taas Banghaloren tai Delhin liepeillä. Osasta en tiedä.

Tuossa alempana puhutaan intialaisten englannin ääntämisestä. Olen tästäkin samaa mieltä.

Aikaisemmassa työpaikassani huomasin että esim. Keralasta kotoisin olevat puhuivat englantia Tamil Nandusta kotoisin olevien kanssa.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Haluaisin huomauttaa Intiassa käyneenä, että vaikka intialainen englantia puhuisi, ei sitä ole aina helppoa ymmärtää. Tottumattomalle se voi paikoin kuulostaa joltain aivan muulta kieleltä. Tätä esiintyy toki muissakin kulttuureissa joihin englanti on tullut siirtomaavallan myötä. Kaikista englannin eri variaatioista britit varmasti pitävät "aitona ja alkuperäisenä" omaansa, mutta ovat silti maapallolla selkeästi vähemmistössä. Enkä ihmettelisi jos Intiassa siirtomaahistorian vuoksi suorastaan haluttaisiin eroon brittivaikutuksesta. Omalaatuisempi paikallista väriä saanut englanti voi olla vaihtoehto, jota halutaan poliittisistakin syistä tukea.

Jossain määrin suomalaisillakin esiintyy ajattelua, jossa Intiaan suhtaudutaan vähän samalla siirtomaavaltojen ylemmyyden tunteella. Hindiä puhuu maailmassa 180 miljoonaa ihmistä. Kuinka moni suomalainen tulee ajatelleeksi, että sitäkin voisi opetella? Eipä juuri kukaan. Ei edes vähäsen, vaikka matkustaisi Intiaan alueelle jossa hindi on valtakieli. Ehei, intialaisten on van puhuttava englantia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Erinomainen huomio Ossi. Ja kuten tuossa aikaisemminkin tuli esiin, Intiassa on 24 virallsita kieltä, joista suurin osa on enemmän tai vähemmän aluekohtaisia. Jotta ihmiset pystyvät kommunikoimaan, on keskenään puhuttava englantia, mutta näin ei suinkaan maaseudulla ole. Tietysti löytyy aina yksittäisiä henkilöitä, jotka kieltä puhuvat, mutta uskon että he ovat kaupunkeja lukuunottamatta vähemmistö.

On muuten mielenkiintoista, että kun puhutaan Yhdysvalloista niin esiin usein tulee termi amerikanenglanti, mutta termiä intianenglanti en ole koskaan kuullut. Intiassa puhutaan aina vain englantia, vaikka väestömäärällisesti Intiassa on kolme kertaa enemmän asukkaita kuin Yhdysvalloissa (maailman toiseksi väkirikkain maa).

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen Vastaus kommenttiin #42

Juu, odota Matti kun pääset Singaporeen. Singlish on jotain sukua englannille. :D

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen Vastaus kommenttiin #51

Joka taitaa olla edelleen sukua konglishille, jota puhutaan Koreassa ;)

Käyttäjän ElSonico kuva
Sonico Elephas Vastaus kommenttiin #42

Intialainen kolleegani totesi aikanaan, että hän on eri alueelta Intiaa kuin vaimonsa, ja siksi eivät puhu samaa kieltä: "I'm very happy man!". Puhuivat todellisuudessa tosiaan keskenään englantia, joka minun korviini ei kuulostanut engannilta lakuunkaan. Molemmat olivat asuneet Yhdysvalloissa tuolloin jo pitkään, ja asuvat edelleen.

Eero Mattila

"Tunnistin itsessäni rasistisia piirteitä"... mielestäni jo tämä osoittaa että et ole rasisti. Rasisti ei tunnista eikä tunnusta rasistisia piirteitä, hän pitää itseään muita ylempiarvoisena.
- En tiedä mikä kilpailuhenki suomalaisia ajaa tällaiseen. Auttaako se jotain tai parantaako se maailmaa, että me täällä perukoilla pelätään omia ajatuksiamme. Tehdään tunnustuksia ajatusrikoksista...
- Minä olen kokenut Saksassa rasistisen hyökkäyksen ihan oikeasti. Olimme samaan tapaan juhlimassa ravintolassa ja puhuimme kukin omaa kieltämme kun omanarvontuntoiset saksalaiset keskiluokkaiset yrittivät saada meidät poistettua ravintolasta. Kyse oli suorasta väkivallasta. Heistä oli täysin käsittämätöntä, että tsekkiläiset (joiksi meitä luulivat) istuivat heidän ravintolassaan. Välikohtausta ei edeltänyt minkäänlaista sananvaihtoa, ensimmäinen kontakti oli nyrkin isku...
- Henkilökunnan estettyä tappelun laajentumisen selittämällä, että olemme Suomesta pariskunnat alkoivat tyytyväisenä ruokailemaan.
- Saattapa olla, että et tunnistaisi rasistia vaikka sellaisen näkisit.. ajatus ei ole rikos - ainakaan vielä. Väkivalta ei ole tarkoita rasismia. Eriväriset ihmiset voivat muutenkin tapella keskenään... hoh-hoijaa.
- Vaikka vaikutat ihan fiksulta ihmiseltä ajatuskulkusi vaikuttaa lähinnä pelottavalta. Tulee lähinnä mieleen vanhat mummot entisessä asuinpaikassa Helsingissä. Tapasivat kutsua kahville ja kysellä minulta onko heillä tunnistettavissa dementian oireita? Vaikka ajatus kai on hyvä lopputulos ennemminkin lisää epävarmuutta ja ennakkoluuloja kuin poistaa sitä. Nyt ollaan jo kieltämässä sanoja.. mitä seuraavaksi? kielletäänkö katseet? ajatukset?? Pelottavaa!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En oikeastaan ymmärrä miten sinun kokemasi rasistinen hyökkäys liittyy aiheeseen ja keskusteluun millään tavalla. Onko sinulla jäänyt jotain hampaankoloon tästä kohtelusta?

En tuonut millään muotoa esiin rasistisia rikoksia, vaan ennakkoluuloja. Toisaalta olet myös oikeassa siinä, että rasistisiin rikoksiin johtaa nimenomaan mainitsemasi ajatusmalli, jossa luodaan käsite siitä, että ne ovat ne ja me olemme me. Näin ikään ihmistä ei käsitellä yksilönä vaan kokonaisena ryhmänä. Minun mielestä ei tarvitse olla vanha mummo puolustaakseen ihmisen yksilöllisyyttä ja sen arvoa. Jokaisesta kulttuurista ja ihmisryhmästä löytyy omat radikaalitapauksensa.

Myös minä olen joutunut rasistisen halveksunnan kohteeksi niin Suomessa, kuin Saksassakin (ja olen kantaperäinen ainakin 12 sukupolven suomalainen, äitini puolelta puolestaan oli sukuni Suomessa jo ennen "suomalaisia", mikäli sellainen käsitys ryhmästä halutaan luoda). Se ei silti oikeuta minua toimimaan ylimielisesti myöhemmän polven suomalaisia tai maahanmuuttajia kohtaan.

Ja kun puhuin ajatuksista, puhuin omalla yksilötasollani. Luulin, että tekstistäni tuli varsin hyvin esille se, että minun vallitsevan minäkäsityksen mukaan olen ollut tällaisten rasististen ajatusmallien yläpuolella ja ettei sellainen kuulu minun elämänkatsomukseeni. Kokemus ja siihen herääminen oli henkilökohtainen ja niin oli myös kirjoitus. En löydä kirjoituksesta kohtaa, jossa syyllistäisin ketään tai hyökkäisin ketään vastaan.

Eero Mattila

Rasistinen hyökkäys on esimerkki rasismista. Näillä sinun ajatuksillasi ja filosofiallasi ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.
- Ennakkoluuloilla ja rasismilla ei ole myöskään mitään selvää syy-yhteyttä. Ihminen voi ja saa olla ennakkoluuloinen ja epävarma uudessa ja oudossa tilanteessa. Se ei tee kenestäkään rasistia. Se on luonnollista. Ei ole olemassa rasistista ennakkoluuloa, hyvä mies. Ei myöskään perussuomalaista ennakkoluuloa... On vaan ennakkoluuloa. Rasismi ei tartu, eikä perussuomalaisuuskaan. Et tule yhtenä aamuna heräämään rasistina..
- Ja edelleenkin nuo sinun ajatuksesi ovat pelottavia. Lähinnä yhtäläisyysmerkit menevät Viron ja Saksan puhdistuksiin, joissa ihmiset epäilivät omia ajatuksiaan ja kavalsivat perheenjäseniään "rasisteiksi", "kapitalisteiksi", "fasisteiksi", "juutalaisiksi".
- Maailmassa on ihan oikeitakin ongelmia. Jos niitä ei ole, kannattaisi vaan olla onnellinen eikä yrittää keksi sellaisia.
- Nauti elämästä, hyvä mies,-)

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Jos puhutaan "anti-rasistien" suvaitsemattomuudesta, esiintyy luonnollisesti paljon vaihtelua ihmisestä toiseen (aivan kuten vaikka perussuomalaisia äänestävillä "rasisteilla"). Esimerkiksi joku vihreiden äänestäjä saattaa olla paljonkin tekemisissä maahanmuuttajien kanssa. Sitten taas on hipstereitä, jotka vain tilaavat kebapia mutta siinäpä sitten olikin mamujen kohtaaminen.

Tämä sama ilmiö näkyy kyllä vihreiden äänestäjissä selkeämmin jos tarkastelee heidän suhtautumistaan kehitysvammaisiin. Heihin suhtaudutaan valitettavan usein säälien ja heidän elämäänsä pidetään lähinnä vain taakkana joko kehitysvammaiselle itselleen ja/tai hänen läheisilleen. Ajatellaan, että jos olisin itse sellainen en nauttisi elämästä yhtään. Tällä tavoin on helppo ajatella jos ei tunne yhtään kehitysvammaista. Silloin ei tiedä ja huomaa sitä, että ylivoimaisesti suurin osa elää ihan onnellista ja tyytyväistä elämää. Jos onnellisuus (tai sen puute) otettaisiin elämänarvon mittariksi, pitäisi kyllä aloittaa aivan muista ihmisryhmistä kuin kehitysvammaisista. Tätä moni itseään suvaitsevaisena pitävä vihreä ei kuitenkaan ymmärrä, koska hän kokee että hänellä on "oikea" tieto ja käsitys kehitysvammaisista ja siitä millaisia he ovat. Samalla tavoin rasisti on omien ennakkoluulojensa vanki. Siis silloin kun on vielä rasisti. Aina voi muuttua, mutta edellyttää ennakkoluulojen haastamista. Mikä taas edellyttää nöyryyttä.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Olimme samaan tapaan juhlimassa ravintolassa ja puhuimme kukin omaa kieltämme kun omanarvontuntoiset saksalaiset keskiluokkaiset yrittivät saada meidät poistettua ravintolasta. Kyse oli suorasta väkivallasta.

Tilasitteko baarissa naapurikaupungin olutta ? Jos düsselissa juo kölniläistä tai päinvastoin, yksi nyrkinisku on vielä hellävarainen palaute :)

( en nyt muista merkkejä, Kölnissä on joku Kolsch, düsselin oluesta ei muistikuvaa )

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kölsch ja Altbier. :) Tuo on muuten aivan totta. Sama juttu karnevaaleilla, että Kölnissä ja Düsseldorfissa on eri tervehdykset ja huudahdukset joiden kanssa pitää olla todella tarkkana, tai saattaa alkaa läskit tummumaan.

Jari Niemi

MA: Kun joku toinen osoittaa sinua sormellaan ja huutaa rasisti, on sinun hyvä muistaa se, että hän on sitä todennäköisesti itsekin syvällä sisimmissään.

Olet täysin oikeassa. Minäkin uskon, että jokaisen ihmisen sisällä on ennakkoluuloja erirotuisia (ja muitakin erilaisia) ihmisiä kohtaan. Mutta minä en automaattisesti luokittele tällä tavoin ennakkoluuloista ihmistä rasistiksi (koska olisimme silloin siis kaikki rasisteja). Vaan rasisti on sellainen, joka antaa sen "sisäisen rasistinsa" näkyä siinä määrin ulospäin, että siitä voidaan selvästi havaita olevan tahallisesti aiheutettua haittaa ja epämukavuutta ympärillä oleville ihmisille.

MA: Tästä voi kuitenkin kasvaa eroon ja ennakkoluulojaan voi oppia hallitsemaan niin, että niille ei anna valtaa ...

... eikä anna tahallaan niiden näkyä häiritsevästi ulospäin. Joka tätä ohjetta noudattaa, ei ole minun määritelmäni mukaan rasisti.

Susanna Kinnunen

"Useissa korkeissa vakansseissa Suomessa vain vaaditaan sujuvaa suomen kielitaitoa. Tämä on huomattavan suuri ongelma Suomessa."

Minusta olisi paljon suurempi ongelma, että korkeissa vakansseissa ei vaadittaisi sujuvaa kielitaitoa. Näin oli 1800-luvulla. Suomea ei tarvinnut osata. Kysymys on ihmisoikeudesta - suomalaisten ihmisoikeuksista.

Kääntäen, uskotko että Saksassa pääsee korkeaan vakanssiin ilman hyvää saksan taitoa? Onko turkkilaiselle tie auki virkamieheksi? Palkkaako BMW suomea ja ruotsia puhuvan, mutta saksaa kehnosti sprichtaavan suomalaisinsinöörin?

Aukeaako ura kurssilla laosilaisten ja puolalaisten kanssa, vai toteatko ehkä, että Suomi ei lopuksi eroa paljonkaan: siivoojat eivät enää puhu kuin pigdin-suomea, elop-johtajat taas eivät välttämättä vaivaudu suomea oppimaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kääntäen saksan kieli on Euroopan suurin äidinkieli jota puhuu äidinkielenään noin 104 - 108 miljoonaa ihmistä, Suomea noin 5,4 miljoonaa. Väitätkö tosissasti, että talousmarkkinoita ajatellen nämä kaksi ovat verrannollisia keskenään ja saman arvoisia. Vähän arkirealismia peliin, kiitos.

Kielenä suomen kieli on luokiteltu yhdeksi maailman vaikeimmista kielistä oppia haastavan kielioppisäännöstömme ja tähän liittyen ennen kaikkea sijamuotojen vuoksi, johon verrattuna saksa on lasten leikkiä. Ottaen huomioon sen, että suomen kieli kirjoitetaan yksinkertaisin latinalaisin aakkosin on se melkoinen saavutus.

Kääntäen Saksassa voi päästä korkeaan vakanssiin pelkästään englannin kielellä. Esimerkiksi Siemensin keikkatyönjohtaja Helsingissä oli kotoisin Portugalista ja ei puhunut lainkaan Saksaa. Englantia tämä osasi sujuvasti.

Viimeiseen kysymykseesi totean, että olen saanut jo kolme työpaikkatarjousta Saksasta tähän mennessä, mutta en ole pystynyt ottamaan niitä vastaan, koska ne vaatisivat paljon matkustamista ympäri Saksan. Tämän lisäksi sain tarjouksen Saksan Siemenssilta jo ennen muuttoani. Toisin sanoen olet väärässä ja argumenttisi oli ala-arvoinen.

Suomen kieli on tärkeä meille suomalaisille ja olen ylpeä haastavasta ja kauniista kielestämme, mutta maailmantaloutta ajatellen kielellämme ei ole arvoa puupennin vertaa.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Kyllä Suomessakin tietyillä aloilla saa töitä ilman minkäänlaista suomen kielen taitoa. Nokian ja Koneen konttorit vilisevät ulkomaalaistaustaisia, eikä siellä paljon suomea kuule.

Julkisen puolen tehtävät ovat asia erikseen. Siellä on osattava paikallista kieltä, oli kyseessä sitten mikä maa tahansa.

Tuo kielen vaikeus on kuitenkin subjektiivista. Virolaiset oppivat suomea alta aikayksikön, venäläisetkin aika nopeasti vaikka kielet eivät ole sukulaisia. Länsieurooppalaiset eivät opi, koska osaavat englantia, ja sillä pärjää joka paikassa, joten suomea ei tarvitse käyttää.

Ihminen oppii mitä vaan, jos todella haluaa, varsinkin kieliä.

Olen kyllä sitä mieltä, että töitä pitäisi saada vajavaisellakin kielitaidolla, ja sitten antaa henkilölle mahdollisuus oppia suomea vähitellen, työtehtävien myötä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #64

Samoin IT-puolella esimerkiksi F-Securella on työkielenä englanti.

Itse olen kuullut todella monen länsieurooppalaisen toteavan, että Suomessa on vaikea puhua suomen kieltä, koska suomalaisten englannin kielitaito on niin korkeaa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kun suomalainen huomaa toisen kielitaidon olevan epävarmaa, hidasta ja keskivertoa huonompaa, vaihdetaan kieli saman tien englantiin.

En tiedä miten tämä käytännössä tapahtuu, mutta ainakin omissa kaveripiireissäni ihmiset vaihtavat automaattisesti puhekieleksi englannin, kun huomataan että paikalla paikalla on yksi henkilö, joka ei osaa suomea erityisen hyvin. Näin ikään kieltä ei pääse harjottelemaan ja oppimaan, koska suomalaiset yrittävät olla niin kohteliaita.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi Vastaus kommenttiin #65

"kun suomalainen huomaa toisen kielitaidon olevan epävarmaa, hidasta ja keskivertoa huonompaa, vaihdetaan kieli saman tien englantiin"

Tämä on totta ja ongelma. Hyvä tarkoitus kääntyy karhunpalvelukseksi.

Suomalaisten pitäisi olla rohkeampia ja itsetuntoisempia oman kielensä kanssa ja puhua sitä ulkomaalaisille. Ainoastaan näin he voivat oppia.

Puhuitko Martti itse tyttöystävällesi suomea vai pelkkää englantia?

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #64

Mun mielestä Jaakko sekoittaa tässä asioita. Totta kai esim. Nokian työpaikoilla kuulee lähinnä englantia jos työkieli on englanti. Kaikki työpaikat eivät kuitenkaan ole Nokialla. Lisäksi Nokialla tai millä tahansa muulla yrityksellä voi olla lukuisia tehtäviä joissa vaaditaan joskus perusteettomastikin täydellistä suomen kielen taitoa. Tuskin tässä kukaan puolustaa sitä, että täysin suomea osaamaton palkattaisiin tehtävään jossa suomen osaaminen on keskeistä. Pikemminkin kyse on siitä, että suomen kielen täydellistä osaamattomuutta käytetään keinona torpata ulkomaalaistaustaiset työnhakijat alusta alkaen. Voidaan pohtia sitä onko se moraalisesti oikein, esim. jos halutaan suomalaistaustaisten saavan nämä työpaikat ensisijaisesti. Mutta jos näin tehdään, se pitäisi tehdä avoimesti. Ja kuten Martti on tuonut esille, monet näistä töistä voivat olla sellaisia, että pikemminkin ulkomaalaistaustainen voisi olla Suomen kannalta parempi vaihtoehto. Natiivi saksan puhuja voisi riittävän korkeassa asemassa rakentaa kauppasuhteita Saksaan paljon paremmin kuin suomalainen, joka osaa saksaa kohtuullisesti. Mutta ei, ei oteta saksalaistaustaista henkilöä töihin, koska hän ei osaa täydellisesti suomea. Järkevää?

Kyse voi tietysti paikoin olla byrokraattisesta jäykkyydestä mitä esiintyy Suomessa muuallakin. Siinä mielessä ymmärrän, ettei välttämättä kyse ole aina suoranaisesta ulkomaalaistaustaisten syrjinnästä. On kuitenkin erikoista, että tiettyjä pykäliä tai vaatimuksia työpaikoissa katsotaan läpi sormien, toisia taas noudatetaan pilkuntarkasti. Tämä mahdollistaa erilaisten tahojen vallankäytön. Ja missä vallankäyttöä esiintyy, sitä on voitava arvostella olipa sen motiivit mitkä hyvänsä. Suomi ei ainakaan toivon mukaan ole vielä mikään Venäjä, jossa tällaisten asioiden muuttaminen on hyvin vaikeaa. Ironista kyllä on, että Suomessa usein juuri isänmaallisiksi julistautuvat haluavat seurata tässä Venäjän tietä. Eli hyväksytään tällainen byrokraattien, virkamiesten yms. auktoriteettien mielivalta ainakin silloin kun motiivina on kantasuomalaisten puolustaminen esim. työnhaussa. Juu, saahan tuota mieltä toki olla. Mutta sanokaa sitten suoraan, että kyllä ne venäläiset ovat ihan oikeilla linjoilla virkamieskulttuureineen.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi Vastaus kommenttiin #66

Moi Ossi, ehkä ilmaisin itseäni huonosti, koska en usko, että sekoitan asioita.

"voi olla lukuisia tehtäviä joissa vaaditaan joskus perusteettomastikin täydellistä suomen kielen taitoa"

Juuri tästä olen aivan samaa mieltä. Yritin sanoa, että on tavoiteltavaa, kotoutumisen kannalta jopa välttämätöntä, että maahanmuuttaja oppii jossain vaiheessa puhumaan kunnolla suomea.

Mutta tätä kielitaitoa ei tulisi nykyiseen tapaan vaatia rekrytointivaiheessa. Siinä pitäisi riittää, että henkilö todetaan päteväksi ja motivoituneeksi, ja mikäli työ edellyttää nyt tai tuleivaisuudessa suomen kielen hallintaa, hänen pitäisi antaa kehittää kielitaitoaan ajan kuluessa, työtä tehden, luonnollisessa ympäristössä.

Peräänkuulutan siis työssäoppimista, joka kaikkien muiden asioiden suhteen tuntuu olevan täysin hyväksyttyä, mutta ei kielitaidon, joka pitää jostain syystä hakijalla olla valmiina heti kättelyssä.

Joillakin pienemmillä työpaikoilla voi tulla käytännön ongelmia siitä, että joukkoon ilmestyy suomea taitamaton. Kokous- ja viestintäkieli saatetaan joutua vaihtamaan. Tai näin ainakin suomalainen ajattelee. Miksi ei ajatella, että jatketaan vaan suomeksi, ja annetaan tulokkaan siinä samalla oppia itse suomea? Käännetään alussa tärkeimmät kohdat varmuuden vuoksi.

Olen samaa mieltä myös siitä, että täydellistä kielitaitoa vaaditaan joskus kätevänä verukkeena sivuuttaa ulkomaalaistaustainen hakija kokonaan, vaikka aina ei tietenkään ole välttämättä näin.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen Vastaus kommenttiin #66

Aikaisemmille työpaikoilleni Suomessa kyllä palkattiin ulkomaalaisia, jos he vain sinne hakivat ja sopivat työhön. Muistan urani varrella suomessa olleen henkilöitä USA:sta, Intiasta, Portugalista, Turkista, Saksasta, Ruotsista, Kiinasta ja Japanista.

He eivät muistaakseni suomea osanneet kuin "hei hei, nähdään" -tasolla, mutta siitä ei ollut haittaa. Asiakkaat olivat kuitenkin ulkomaalaisia, jotka eivät suomea osanneet tuonkaan vertaa. Heidän kanssaan tuli myös yleensä puhuttua aina englantia, joten suomen kieli jäi sivuun kommunikoinnissa.

Tietääkseni vain tuo portugalilainen on enää Suomessa, hänkin vaihtoi toiseen suomalaiseen työnantajaan. Muut ovat lähteneet muihin maihin, kuka minnekin. Syynä ei ole ollut rasismi, he vain ovat saaneet paremmat tarjoukset jostain muualta. Suomen insinöörien palkkataso kun ei pärjää edes kiinalaisten työmarkkinoiden kanssa, joita jostain syystä pidetään halpatyövoiman paikkoina. Näin onkin kouluttamattoman liukuhihnatyövoiman suhteen, mutta ei ammattitaitoisen korkeasti koulutettujen insinöörien.

Vajaat pari vuotta olen nyt ollut ulkomailla töissä, vaihdoin viimeksi Koreasta Norjaan olematta välissä Suomessa. Siten ymmärrän täysin ulkomaalaisten Suomesta lähdön motiivit: jos ei Suomessa makseta riittävää palkkaa, sitten katsellaan muualta. Maailmalla on aina jossain tarvetta osaajille, lähteminen on uskomattoman helppoa, kun sen kerran oppii.

SK Marttila

Saako kysyä kuinka huonosta/hyvästä suomen kielen taidosta tässä puhutaan?

Susanna Kinnunen

"Kääntäen saksan kieli on Euroopan suurin äidinkieli jota puhuu äidinkielenään noin 104 - 108 miljoonaa ihmistä, Suomea noin 5,4 miljoonaa."

Realismia huudat, mutta minusta kysymys on vain siitä, olemmeko tasa-arvoisia vai alempia.

Suvaitsevaisille suvaitsevaisuus tuntuu tarkoittavan jopa sitä, että ulkkarit on parempia ihmisiä joiden ei sovi olettaa suomea oppivan. Suomi kun on niin vaikea ja turha kieli, sitähän puhuu vain muutama miljoona. Säälittävää.

PS. Närpiön lisäksi voisit poiketa Norjan kautta Reykjavikiin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #84

Kysymyshän ei ollut siitä opiskellaanko Suomea vai ei. Tottakai maahanmuuttajan tulee opiskella paikallista kieltä. Se kuuluu mm. hyviin käytöstapoihin, integroitumiseen ja ihmisen normaaliin tapakäyttäytymiseen, kun tämä muuttaa uuteen yhteisöön tai kulttuuriin. Kyse oli kielen täydellisestä hallitsemisesta ja sen vaatimisesta työllistymismarkkinoilla, joissa suomen kieli ei näyttele suurta roolia.

Minä puhun kansainvälisistä yritysmarkkinoista ja kaupankäynnistä ja sinä puhut siitä, että laittaisin muut kielet suomen kielen edelle suomalaisessa yhteiskunnassa. Tuo nyt ihmeessä myös eurobondit, vajakkisuvarit, kukkahattutädit ja talvisota myös esiin, kun kerran piti tämä tämän hetkinen tilanne pakkoruotsinkin kanssa tuoda keskusteluun.

Tältä tiimoilta jätän tämän sinun kanssa väittelyn nyt tähän, koska se ei tule mihinkään johtamaan. Oikeasti minun vähän tekisi nyt mieli ladata tähän täyslaidallinen, mutta myöskään se ei kuulu nk. hyviin käytöstapoihin, eikä normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Susanna Kinnunen

"Toisin sanoen olet väärässä ja argumenttisi oli ala-arvoinen."

Otapa uusiksi. Palkkaako BMW suomea ja ruotsia puhuvan, saksaa kehnosti puhuvan insinöörin, olettaen että ei ole muuta yhteistä työyhteisökieltä.

No ei palkkaa.

Se, että englannilla porskutetaan jopa isoissa ei-englanninkielisissä maissa, Suomesta ja vaikka Islannista puhumattakaan, ei ole uutinen.

Silti pidän selvänä että elopeilla ei ole asiaa julkisiin virkoihin tai varsinkaan korkeisiin vakansseihin julkisella puolella.

Yksityiset firmat tekevät juuri kuin niille sopii lain puitteissa. Siksi Elop.
Siksi paljon muutakin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #87

Mistä lähtien BMW on ollut julkisen sektorin yritys ja missä vaiheessa olen puhunut julkisen sektorin työpaikoista, tai julkisista virkamiehen tehtävistä? Laita ihmeessä linkkiä tähän kommenttiin.

Ei tässä missään vaiheessa julkisesta sektorista ole ollut kyse, vai käykö julkinen sektori tätä nykyä myös ulkomaankauppaa? : http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133555-monik...

Myönnä pois, että tulit esiin kommenttiesi kanssa pelkästään sen takia, että tykkäät tapella Internetissä.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Kielenä suomen kieli on luokiteltu yhdeksi maailman vaikeimmista kielistä oppia haastavan kielioppisäännöstömme ja tähän liittyen ennen kaikkea sijamuotojen vuoksi, johon verrattuna saksa on lasten leikkiä. Ottaen huomioon sen, että suomen kieli kirjoitetaan yksinkertaisin latinalaisin aakkosin on se melkoinen saavutus.

Olen tavannut henkilöitä, jotka ovat oppineet tosi hyvin suomen kielen alle vuodessa. Toisaalta on tullut vastaan ulkomaalaisia, jotka eivät ole sitä oppineet viidessäkään vuodessa.

Suomen kielessä on yksi etu useimpiin muihin kieliin nähden, erityisesti englantiin : suomea lausutaan juuri niin kuin sitä kirjoitetaankin. Englannin ääntäminen ei muistuta paljoakaan kirjoitettua kieltä. Lisäksi eri maissa englantia lausutaan hiukan eri tavalla, siis englanninkielisissä maissa.

Ongelma räjähtää käsiin, kun mennään maihin joissa on joku muu puhuttu kieli. Sama ongelma on monissa muissakin kielissä, joiden kirjakielten historia on monituhatvuotinen.

Suomen kielessä on oikeastaan vain kaksi äännettä, jotka kirjoitetaan eri tavalla kuin lausutaan: "nk" ja "ng", esimerkiksi sanoissa "kenkä" ja "kengät", "n", "k" ja "g" -äänteitä ei noissa lausuta erikeen, vaan ne muuttuvat yhdeksi äänteeksi.

Murteet ovat sitten oma lukunsa.

Myös korean kieli on agglutinatiivinen, eli käyttää sijamuotoja. Joskus tulikin mieleeni, olisiko suomen ja korean kansoilla jonkinlainen yhteinen kaukainen ja muinainen koti, sen verran näillä kansoilla tuntuu olevan keskenään samankaltaisia luonteenpiirteitä. Kummatkin haluavat kilpailla naapurinsa kanssa, Suomi Ruotsin ja Korea Japanin, kummatkin maat ovat olleet tuon rakkaan naapurinsa miehittämiä, korealaisille viina maistuu vieläkin paremmin kuin suomalaisille jne.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #92

Luin joskus eräästä tiedejulkaisusta Japanin alueella sijaitsevasta saaresta, jolla asuvalla alkuperäisväestöllä oli samoja sanoja kuin suomen kielessä. Olen myöhemmin yrittänyt etsiä tätä artikkelia, mutta Internetin maailma on suuri. Toivottavasti löydän sen joku päivä uudestaan, koska olisi mukava lähteä tutkimaan enemmän aiheesta.

Hannu Pohjonen Vastaus kommenttiin #93

Muistini mukaan kyseessä on Ainu -kansa, jonka tavat viittaa ilmiasullaan, pukeutumisellaan ja kansanperinteeltään KALEVALAISEEN "kulttuuriin"!
Ehkä tästä hakunimellä löytyy noita mainitsemiasi 'viitteitä' meihin. Itseäni on ihmetyttänyt juuri eristäytyneisyys ja silti siitä johtuva(?) samaisuus!

hp

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Oma kokemus ja perehtyminen on tosiaankin paras lääke ennakkoluuloihin.

Itse kävin tänä syksynä yliopistolla poliittinen islam-kurssia. Lähtökohtani kurssille oli se, että en tiennyt islamista juuri mitään. Lähinnä sen mitä olin joskus muinoin uskonnontunneilla kuullut ja mitä halla-aholaiset ja muut islamkriitikot olivat netissä puhuneet. Itse en pitänyt itseäni rasistina ikinä ja koin olevani avoin kaikkia uskontoja kohtaan, silti kurssi oli hyvin avaava. Opin mm. että islam ei ole lähetystyöhön perustuva uskonto toisin kuin kristinusko, suurin osa islamilaisista elää muualla kuin islamistisissa valtiossa kuten Saudi-arabia, ja muslimeista suurin osa on rauhallisia tapauskovaisia ihan niinkuin suomalaiset kristityt. Vaikka enhän toki alunperinkään uskonut, että terrorijärjestöt edustaisivat muuta kuin marginaalista osaa islamista.

Islamkriitikoiden kritiikki tuntuu terättömältä ja yksinkertaisesti tietämättömältä tämän yhdenkin kurssin valossa. Vaikka opittavaa olisi vaikka kuinka paljon vielä lisää, uuden suomen islamkriitikot tuntuvat niin naurettavilta ja tietämättömiltä. Väittivät mm. aiemmin silmät kirkkaina, että islam tekee tietoista lähetystyötä ja siinä sitten joukolla haukkuivat minut tyhmäksi ja tykkäilivät toistensa kommenteista.

Ei tähän voi sanoa kun että perehtykää oikeasti ennenkuin kritisoitte. Ei mitään niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Se on kyllä ikävä tosiasia, että täällä harvemmin on mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun. Toisinaan sitä kuitenkin tapahtuu ja silloin se on kieltämättä ihan viihteellistä. Pääosin Uuden Suomen funktio tuntuu kuitenkin olevan se, että pienten paikkakuntien kunnallispoliitikot kyttäävät ja nimittelevät toisiansa parhaimman mukaan seuraavien aiheiden parissa: Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, eurobondit, maahanmuuttajat ja pakkoruotsi.

Kävin itse lukiossa aikoinaan viisi kurssia uskontoa, joka herätti minussa ateistina pysyvän mielenkiinnon uskontoja kohtaan. Ei niinkään jumalkäsityksien takia, vaan siksi että uskonnoilla on huomattava vaikutus kulttuureihin niin hyvässä kuin pahassakin. Ihmisten käsitykset ovat aina vain niin rajoittuneita ja usein tullaan argumentoimaan hyökkäävästi asiasta, josta ei olisi harmainta hajuakaan.

Esimerkiksi tämän kirjoitukseni myötä minua on tänään nimitelty 'kukkahattutädiksi', joka on varsin huvittava nimitys, koska jokainen joka minua vähänkään tuntee tietää sen, että tämä on hyvin kaukana totuudesta. Toisaalta nykyään pyrin aina rationalismiin ja arvioimaan tilanteen ennen kuin tuon mielipiteitäni esiin.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Niin. kuvitellaan että kun halla-aho sanoo,että islam on tälläistä niin silloin se on sellaista ja yliopistojen islamtutkijat ovat vain punavihreiden suvakkivajakkien aivopesemiä.
Eniten uudessa suomessa häiritsee yleinen akatemiavastaisuus. Ehkä siitä kiittäminen perussuomalaisia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #72

Älähän nyt leimaamaan ala. Lähinnä akateemisuuden vastaisuus johtuu siitä, että suurin osa Uuden Suomen kirjoittajista ei ole akateemisia, jonka seurauksena akateemisia ihmisiä ajatellaan "nenäkkäinä pätijöinä" ja ennen kaikkia herroina, jotka eivät tiedä kansan asioista mitään. Tämä asetelma on säilynyt jo vuosisatoja, eikä sen harrastamiseen puoluetta tarvita.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #73

Toisaalta päinvastaistakin esiintyy: akateeminen tausta asettaa joidenkin mielestä ihmisen sellaiseen asemaan, ettei häntä kuulu arvostella samalla tavoin kuin muita. Vähän kuin että hei ajettele nyt vähän mitä teet, se on kuiteski professori! Tästä esimerkki löytyy vaikkapa täällä: http://ossiojutkangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124...

Jo kolmannessa kommentissa Janne Suuronen ottaa esiin kuinka Valtaoja on professori. Niin onkin - avaruustähtitieteen professori. Ei se kuitenkaan tee Valtaojan argumenteista automaattisesti sen parempia. Myös professorin on pystyttävä perustelemaan näkemyksensä argumentein, eikä vaikkapa nimittelemällä toisia ääliöiksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #76

Totta tuokin. Tämän päivän Suomessa Valtaojalla alkaa olemaan yhtä fanaattisia seuraajia kuin muillakin kansamme parissa vaeltavilla "mestareilla". Kaikki mitä Esko sanoo on rautaa. Karismaattinen populisti tuo Esko.

Täytyy tunnustaa, että itsekin sokeuduin jossain vaiheessa Valtaojan sanasutkautuksille, mutta tuo nimenomainen haastattelu, jossa tämä tämä totesi, että "vain ääliöt uskovat Internetin totuuksiin" avasi vähän silmiäni. Valtaoja on nimenomaan täthtitieteen professori. Ei teologian, psykologian, kasvatustieteiden, eikä valtiotieteiden.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen Vastaus kommenttiin #72

heh, jo toisessa kommentissasi http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133555-monik... homma kääntyy PerusSuomalaisia vastaan :)

Montako muslimia tunnet ? Ovatko kaikki tietosi tuolta kurssilta ? Olet oikeassa, äärimmäisen harva muslimi on terroristi. Syyt terrorismiin ovat syvällä, ei sitä voi selittää yhdellä tekijällä. Pohjimmiltaan kyse taitaa olla tiettyjen pienien piirien vallanhimosta ja köyhien ihmismassojen harhaanjohtamisesta uskonnon varjolla. Kristittyjen historia on vähintään yhtä verinen, kautta vuosisatojen uskonnon varjolla ihmisiä on poltettu, silvottu ja hirtetty pitkin keskieurooppaa. Jos silloin olisi ollut käytössä nykyaikaisia räjähdysaineita ja aseita, niitä olisi myös varmasti käytetty.

Itse tunnen muslimeja, hinduja ja buddhalaisia kristittyjen lisäksi. Seassa saattaa olla muitakin, en mene vannomaan. Uskontoaan ei kukaan kyllä ole tullut minulle korostamaan, jos Jehovantodistajia ja muutamaa kiihkokristittyä ei lueta mukaan.

Itselläni on kirjahyllyssä Koraani sopusovussa Raamatun rinnalla. Sen verran kyllä olen vetänyt kotiinpäin, että Raamattuni on arvokkaamman näköinen kultareunoineen ja nahkakansineen, kuin Koraani. Tosin ei Koraaninikaan mikään pahvikansinen nidos ole, vaan oikein kaunis kovakantinen sidottu englanninkielinen versio, jossa englannin rinnalla on alkuperäinen arabiankielinen teksti. Suomeksi en löytänyt riittävän arvokkaan näköistä, siksi englanninkielinen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #94

Ei pidä paikkaansa. Nimitys "mestari" on tullut Internetistä käyttäjiltä itseltään, ei minulta. Tosin veikkaan, että se on ollut puhtaasti vitsi, eikä sillä kukaan sen enempää ole tarkoittanut, mutta media on luonut siihen liki kultinomaisia piirteitä. Aivan samalla tavalla jotkut puhuu esim. pitämästään jääkiekkopelaajasta tai kitaravirtuoosista "mestarina". Se mistä minä en pidä on se, että jos kyseenalaistan jotakin, mistä Halla-ahokin on puhunut, keskustelussa tämän kannattajan kanssa, niin vastaargumenteissa keskitytään yksin omaan Halla-ahon teksteihin ja antamiin näkökulmiin, perehtymättä aiheeseen minkään muun lähteen kautta.

Poliittiisella koen vasemmistoliitton, perussuomalaiset, vihreät, keskustan ja kokoomuksen tasaisen vastenmielisinä ja SDP:n pelkästään hajuttomana ja mauttomana.

Valtaojaan liittyen olen huomannut piirteitä, että ku Valtaoja toteaa jotain vaikkapa luomuruoasta (jota en muuten itse syö siitä syystä, koska se on parempiosaisten helsinkiläisten kolmekymppisten sinkkujen ruokaa, perheellisillä ei sellaiseen ole varaa), niin tämä asia otetaan automaattisesti faktana ilman filtteriä. Samanlaisia piirteitä on havaittavissa Halla-ahon kannattajien kohdalla, että läheskään aina ei ole niinkään tärkeää se, mitä sanotaan ja miten ajatuksia perustellaan, kuin se, että kuka sen sanoo.

Tämä pieni Valtaoja-vastaisuuteni alkoi saada muotoa, kun Turun Sanomissa ilmestyi Esko Valtaojan haastattelu, jossa tämä totesi äärimmäisen narsistisesti, että "Vain ääliöt uskovat Internetin totuuksiin". Haastattelussa Valtaoja toteaa myös, että "sieltä (sosiaalisesta mediasta ja Internetistä) löytyy joukkohysteriaa ja samanhenkisiä ihmisiä, jos emme luota parhaisiin asiantuntijoihin, niin silloin emme luota mihinkään".

En voi olla kyseenalaistamatta hänen lausuntoaan, kun alan muistelemaan mistä kaikesta Valtaoja on itse kirjoittanut julkisen mielipiteensä, jota on siteerattu esim. Ylellä aina asiantuntijan mielipiteenä ja kuinka moni kolmen puupennin vapaa-ajattelija hänelle onkaan hurrannut.

Näin äkkiseltään tulee mieleen aiheet kuten: luomuruoka, luomuviljely, teologia, sosiaalinen media ja Internet (viestintätutkimus), ympäristötutkimus, sekä tietysti hänen oma aihepiirinsä avaruustähtitiede. Valtaoja ei suinkaan ole asiantuntija näillä kaikilla aloilla, vaikka hän erittäin populistisia lausuntoja yleensä aihepiireistä päästeleekin. Kovasti epäilen tietääkö hän kalastuksestakaan paljoa (ymmärrätte mikäli luette hänen antaman haastattelun).

Valtaoja on myös sitä mieltä, että me "emme lue saadaksemme uutta tietoa, vaan kerätäksemme faktoja jotka sopivat yhteen jo olemassa olevan mielipiteen kanssa. On hämmästyttävää miten samasta uutisesta löydämme kaksi vastakkaista sisältöä, riippuen siitä mikä on oma ennalta asetettu mielipide. Sitten nyökytämme, että kyllä me tiesimme miten asiat ovat". Näin ikään me luomme omat verkostomme viestinnän suhteen ja hakeudumme verkostoon, joka tukee mielipidettämme". Tavallaan tällä lausunnolla hän mollaa myös itseään, koska hänen ei voi katsoa esiintynen erityisen objektiivisesti viime vuosina. Omasta mielestäni on myös täysin normaalia, että asioista on eriäviä mielipiteitä. En itse näe siinä mitään "ääliötä". Vaikka onhan siinä jutun juurtakin, että Internetin tieto on kokenut inflaation ja usein esitetään faktatietona sellaisiakin asioita, jotka ei sitä ole.

Tästä oivana esimerkkinä uutinen viime vuoden loppupuolelta, jossa käsiteltiin Wikipediassa pitkään ollutta artikkelia eräästä (olikohan) Espanjan käymästä sodasta, jota ei koskaan käyty. Tästä huolimatta aiheesta oli kirjoitettu kohtalaisen paljon. Kun lähdeluetteloa ja viitteitä lähti seuraamaan, johti ne lopulta aina vain takaisin Wikipedia-artikkeliin. Internetin luonne vain on sellainen, että se vaatii aina suodattamista.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Kommentoin tuota Saara Huttusen kommenttia yliopiston islam-kurssista. Mun ymmärtääkseni kaikki tuollaiset Suomen yliopistojen tarjoamat kurssit ovat lähtökohtaisesti tuomittu näiden islam-kriitikkojen toimesta. Esimerkiksi Jaakko Hämeen-Anttila on hommalaisille lähestulkoon suuri saatana, jonka puheita islamista pidetään täytenä huuhaana ja propagandana. Joskus vaivaudutaan kertomaan mitkä kohdat Hämeen-Anttilan puheissa ontuvat ja argumentoidaan, mutta yleensä tyydytään vain siihen että kyseinen henkilö on nyt vain väärää mieltä. Suvakki mikä suvakki ja niin edelleen. Tai jotain muuta ad-hominemia.

Sitten jos kysyy islamin invaasioon uskovalta hommalaisilta ketä pitäisi kuunnella, tulee yleensä lista joissa mainitaan Gert Wildeers, Ayaan Hirsi Ali, ynnä muita yleensä ulkomaalaisia aiheeseen perehtyneitä. Heistä osa, kuten Hirsi Ali, ovat sellaisia joilla on oikeasti jotain sanottavaa aiheeseen. En siis yhdy esim. joidenkin vihreiden näkemykseen siitä, että Hirsi Ali oli täysin väärässä. Kyse on pikemminkin siitä, että hommalaisilla ylikorostuu hänen näkökulma siksi, että se tukee hyvin heidän valmiiksi valittuja käsityksiä. Siksi Hirsi Ali kuuluu hommalaisten omaan listaan hyväksytyistä islamin asiantuntijoista.

Ironista on, että tämä sama porukka kritisoi usein vasemmistolaisuutta, johon kuului vuosikymmeniä sitten jonkinlainen usko Neuvostoliiton propagandaan ja sen yhteiskuntajärjestelmän erinomaisuuteen. Olen toki samaa mieltä siitä, että aikoinaan Suomessa monet vasemmistolaiset olivat aivan liian sinisilmäisiä neuvostopropagandan suhteen ja uskoivat kyseisen järjestelmän todella toimivan. Hommalaisten korostamana tämä asia kuitenkin saa vähän koomisia piirteitä. Aivan samalla tavalla Homman väki on ottanut lähtökohdaksi sen, että islam on uhka ja paha tavalla tai toisella. Juuri tuolla tavoin Neuvostoliittoon naiivisti suhtautuvat vasemmistolaiset suhtautuivat omaan asiaansa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Toisaalta Ossi tässäkin vaikuttaa se, että hommalaisia on moukaroitu aika paljon mm. median ja sosiaalisen median toimesta. Tietysti mikään ei oikeuta noin subjektiivista näkemystä asiaan ja toisten näkemyksien halveksuntaa, mutta itseäni ainakin suomalaista mediaa seuranneena on ihan syljettäny sen toiminta kuluneina vuosina.

Kyseessä on ollut selkeää mediavainoa niin diskursiivisesta analyysinäkökulmasta, kuin representaationäkemyksestäkin tarkastellen, eikä tarvitse olla tutkija havaitakseen tätä. Sanon tämän miehenä, joka ei ole tutustunut kyseiseen foorumiin muuta kuin median avulla ja ei ole koskaan äänestänyt perussuomalaisia tahi muutosta.

Homman väki on joutunut tilanteeseen, jossa kaikki keskustelu koetaan kritiikiksi ja suurin osa sitä myös on. Tämän myötä sielä päässä sitten bunkkeroidutaan samanhenkisten ihmisten kanssa omien ajatusmaailmoiden sisälle, koska se on "ainoa keino" kanavoida itseään julkisuuteen. Siinä missä hommalaiset ovat epäonnistuneet rakentavassa keskustelussa ja soittaneet samaa säveltä jo vuosikausia, on sitä tehty myös toiselta puolen leiriä.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #78

Olen samaa mieltä tuosta, että media on käsitellyt aihetta yksipuolisesti. On tullut vähän sellainen vaikutelma, etteivät monet toimittajat halua aiheeseen kunnolla perehtyä. Ehkä jopa monien toimittajien sympatiat vihreitä kohtaan vaikuttavat tähän. Toisinkin voisi olla. Esimerkiksi Pekka Haavisto suostui Hommafoorumin haastateltavaksi presidentinvaalien aikaan ja kehui haastattelua ja haastattelijaa hyvin asialliseksi. Mutta eivätpä vihreät osaa ottaa Pekasta oppia monessa muussakaan asiassa.

Olipa toimittajan puoluekanta ja poliittinen painotus mikä hyvänsä, tulisi hänen perehtyä aiheeseen kuin aiheeseen menemällä asian alkulähteille. Sama koskee muitakin kuin toimittajia: jos haluaa ottaa kantaa Hommafoorumiin ja sen diskurssiin, olisi syytä oikeasti lukea kyseistä foorumia eikä vain kuunnella mitä muut siitä sanovat. Hommalaiset itsekin kehoittavat foorumiinsa tutustumaan ja siinä he ovat oikeassa, että sitä pitää lukea jotta siitä voi oman näkemyksensä muodostaa. Aivan samalla tavoin pitäisi ne somalitkin kohdata ennen kuin heidät tuomitsee. Siitähän minä olen Homman väen kanssa täysin samaa mieltä, että maahanmuutosta ja sen ongelmista on voitava keskustella. Politiikot ovat todella pitkään pyrkineet estämään keskustelun käyttäen välillä rasismikorttiakin. Se on väärin.

Aivan kaikesta ei kuitenkaan voi syyttää mediaa. Onhan perussuomalaisillakin tämä asenne, että melkein mitä tahansa heistä sanotaan, se on median vääristelyä. Paikoin toki oiotaan liikaa mutkia suoriksi ja esim. kaikki perussuomalaiset leimataan ulkomaalaisvastaisiksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Homman väki olisi itse tehnyt osansa. Kyseistä foorumia melko paljon lukeneena olen sitä mieltä, ettei sen tietynlainen maine ole aivan tyhjästä syntynyt. On paljon myös Hommafoorumille kirjoittavien omaa syytä, että heidät nähdän tietynlaisina, yleensä vähintään varsin hyökkäävänä porukkana. Jos oletetaan, että raiskaajat karkoitetaan ja jatkossa pakolaisista Suomeen otetaan vain naisia ja lapsia, kuinka niitä naisia ja lapsia auttaa Hommalla usein käytetty mukanokkela pejoratiivinen kielenkäyttö? Etenkin somalit ovat lähtökohtaisesti ivan kohde - puhutaan "kultamunista" ja "moniosaajista". Ok, tuo voi olla aika ymmärrettävää puhetta niistä raiskaajista. Liian harvaa Hommalla kuitenkaan kiinnostaa, että somalien ja muslimien leimaaminen koskettaa myös niitä naisia ja lapsia. Tai ainakaan kukaan ei selkeästi kerro, kuinka tällainen "nuiviminen" heidän asiaansa millään tavoin edistää. Homman diskurssi tukee tuollaista nuivaa puhumista etenkin tietyistä maahanmuuttajaryhmistä. Etenkin muslimit nähdään yleisesti toisina - ainoana poikkeuksena ehkä tataarit. Se tosin voidaan perustella vaikka jo sillä, että Halla-ahokin on myöntänyt ettei hänen käsityksensä muslimeista toimi tataarien kohdalla.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Islamkurssi oli itsessään kuitenkin todella hedelmällinen. Puhujat olivat tutkineet islamin historiaa, politiikkaa ja filosofiaa ja kaikki vähintääkin lehtoreina yliopistoissa Suomessa. Lisäksi katsottiin sarja islam-aiheisia elokuvia.

Toki varmaan tietyt tahot kyseenalaistaisivat heidän asiantuntemuksensa, mutta olen taipuvaisempi uskomaan luennoitsijoita, jotka ovat tutkineet aihetta vuosikaudet kun huutelijoita netissä.

Niin ja tosiaan, ihan niinkun me nyt 20 vuotiaat vasemmistolaiset olisimme ikinä uskoneet Neuvostoliittoon, kun minäkin olin jopa 2 vuotta kun se kaatui.

Käyttäjän oigmjiwrmwih kuva
J Makkonen

"Opin mm. että islam ei ole lähetystyöhön perustuva uskonto"

Mitäs nämä islamistit siellä Malissa touhuavat kun ranskalaisetkin yrittävät heidän käännytystoimintaansa suitsia? Nähtävästi islamistien käännytystoiminta on vain erilaista kun vaikkapa kristittyjen.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

No en tosiaan tiedä, koska koraani ei kannusta islamin levittämiseen toisin kuin esim. raamatun lähetyskäsky.

Joskus kyse on politiikasta ennemmin kuin uskonnosta. Esimerkiksi Saudi-Arabia on pyrkinyt perustelemaan epämoraalisia menetelmiään koraanilla, jotta menetelmien kritisoiminen voitaisiin kieltää uskonnon pilkkana. Kyse on politiikasta ja uskonnon apunakäyttämisestä sen toteuttamiseen usein.

Juha Korhonen

Anteeksi vain, kyllä islamin nimissä tehdään paljonkin lähetystyötä, nimittäin ns. miekkalähetystä. Nykyään voitaisiin tietenkin puhua modernimmin Kalashnikov-lähetyksestä.

Koraani 9:2 "Kulkekaa ympäri maassa neljä kuukautta ja tietäkää, että ette pääse pakoon Jumalaa, ja että Jumala saattaa uskottomat häpeään!"
...
Koraani 9:5 "Kun rauhoitetut kuukaudet ovat kuluneet, niin surmatkaa monijumalaiset missä heitä löydättekin. Ottakaa heidät kiinni, piirittäkää heidät ja asettukaa väijymään heitä joka paikkaan, mutta jos he kääntyvät, harjoittavat rukousta ja antavat almuja, niin päästäkää heidät menemään; totisesti Jumala on anteeksiantavainen ja laupias"

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #99

En tiedä mikä on tämä ns. miekkalähetys, mutta ei nuo koraanin otteet varsinaisesti lähetyskäskyiltä kuulostaneet. Raamatusta sen sijaan löytyy näin ilmiselvä lähetyskäsky: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa" (matt.28 18-19)

Silloin kun islam levisi voimakkaasti, se levisi nimenomaan siksi kun Arabimaat valtasivat itselleen lisää alueita, heidän ensisijainen tarkoituksensa ei ollut levittää uskontoa. Vaan haalia uusia alueita, uskonto levisi vähän niinkun vahingossa.

Kun taas vertaukseksi ristiretkillä oli nimenomaan tarkoitus levittää kristinuskoa, mutta niistä tulikin törkeitä ryöstöretkiä.

Nykyisin islam leviää europpassa käytännössä maahanmuuton vuoksi.

Jos halutaan etsiä epäilyttäviä käskyjä, niin eiköhän niitä vanhasta testamentistakin löysy.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Islamilainen maailma oli tieteeltään ja taiteeltaan kristityn maailman edellä ennen keskiaikaa. Molempia vaivasivat vallanhimoiset uskonnolliset johtajat, jotka suhtautuivat vainoharhaisesti kaikkeen ja kaikkiin.

Keskiajan lopulla nälänhätä, satavuotinen sota ja ruttoepidemia lopettivat kirkon vallan läntisessä euroopassa. Renesanssi synnytti uuden tavan ajatella, tieteet ja taiteet alkoivat kukoistaa, kirkon valta ihmisten elämään alkoi murentua. Leonardo da Vinci ja muut renesanssin yleisnerot loivat pohjaa tulevalle kehitykselle. Pohjoiseuroopassa Luther teeseineen antoi protestanttiselle maanosalle vielä lisää etumatkaa ahdasmielisempää katolista maailmaa vastaan.

Islamilainen maailma on sen sijaan karkeasti sanoen jäänyt tuonne keskiajalle kahleisiinsa, kaiken maailman uskonnollisten harhaanjohtajien vangiksi. Kyse ei siis ole niinkään uskonnosta, vaan vallanhimosta. Miten valta otetaan ja miten se pidetään, ohjeet löytyvät Machiavellin Ruhtinaasta.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Islamin voima on käytännössä laantunut. Enää arabimaat eivät lähtisi valtaamaan maailmaa islamia levittäen. Islamin kukoistuskausi on jo takana (ellei tule uutta sellaista).

Islamtutkijat olivat vakuuttuneita siitä että islamin kukoituskausi on takana ja laantunut. Islamkriitikot internetissä taas tuntuvat olevan vakuuttuneita, että eurooppa islamilaistuu ja islam on vakava uhka. Ainakin minä tiedän kumpia uskoa.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Mielestäni uskonto ( Islam ) on kritiikkimielessä vain valtaapitävien ruhtinaiden keppihevonen, jolla ruhtinaat vaikuttavat rahvaaseen ajaen omia etujaan. Islam -kritiikki siten mielestäni osuu harhaan, kritisoidaan mitä esim. lähi-idässä tapahtuu rinnastaen tapahtumat uskonnon ominaisuuksiksi. Tapahtumilla on Islamin kanssa yhtä vähän tekemistä, kuin oli ns. noitien polttaminen roviolla tai hukuttaminen tutkintamielessä kristyssä maailmassa.

En kuitenkaan kehota väheksymään Lähi-Idän tapahtumia tai mitä euroopassa tapahtuu maahanmuuton seurauksena muslimimaista. Heitetäänpä pöytään natsikortti: Hitler pääsi valtaan vaikuttamalla rahvaaseen muun maailman nukkuessa ruususen untaan.

Juha Korhonen

Ai laantunut? Islamin nimissä tehdään vuosittain satoja terrori-iskuja. Ei se tunnu laantuneen. Eikä nykytekniikalla tarvita mitään suuria armeijoita; kuinka monta fanaatikkoa tarvittiin tuhoamaan kaksi maailman korkeinta toimistorakennusta ja tappamaan tuhansia ihmisiä? Ikävä kyllä islamin nimissä koulitaan lapsia itsemurhapommittajiksi koko ajan.

Jouni Suojoki

( Pohois-Eurooppalisena ihmisenä tämä ei ollut minun paikkani). Jouiduit kuin vahingossa tilanteeseen josta muodostuikin mieltä avartava kokemus.
Vaikka internet on laajentannut maailmaamme ja meillä on lähes rajattomat mahdollisuudet tutustua ja tutkia erillaisia kultuureita ja mitä tahansa.
Silti olemme melkein koko elämämme tekemisissä niiden ihmisten ja asioidein kanssa jotka ovat meille turvallisia ja tuttuja. Homogeenisyyttä.Kotimaa,kotipaikka, vanhemmat, opiskelukaverit, työ,harrastus, puoliso jne. Ohjaamme itse eläämäämme siihen suuntaan mikä on tuttua.
Olisi hyvä meille kaikille hyvä joutua paikkaan , tilanteeseen jota emme aina itse valitsisi.

Juha Korhonen

"Olisi hyvä meille kaikille hyvä joutua paikkaan , tilanteeseen jota emme aina itse valitsisi."

Joo, olisihan se, kerran pari. Mutta jos sitä saa liikaa, viehätys kyllä karisee pian. Viimeiset pari työkeikkaa ulkomailla tuntuivat silkalta rangaistukselta, vaikka ensimmäinen keikka oli elähdyttävä kokemus.

Ja mitä siitä jäi käteen? Omakohtaiset havainnot siitä, että koko maailma on täynnä lyhytnäköisiä, itsekkäitä paskiaisia. Omakohtainen tieto siitä, että monikulttuuri on vain tyhmempien eurooppalaisten pipe dream. Mahtavaa antia, eikö totta?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Silloin minä tajusin jotain kamalaa – minä kuvittelin olevani parempi kuin nämä ”ulkomaalaiset”, koska olin kotoisin sivistysvaltiosta, puhuin kolmea eri kieltä ja minulla oli kaksi eri ammattia."

Yksilötasolla tuo on tietenkin kamala ajatus, mutta entäpä jos asian muotoilisi niin, että kulttuuri, josta tulet, on parempi kuin monet kulttuurit, joista ne "ulkomaalaiset" olivat kotoisin? Voisiko niin ajatella?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Se vain oli hyvä kysymys. Jouduin oikeasti pohtimaan. Tottakai ihminen voi yksilötasolla tuntea, että oma kulttuuri on miellyttävämpi kuin jokin toinen kulttuuri. Sanon esimerkiksi rehellisesti, että en haluaisi asua monessakaan kulttuurissa. En sen takia, että halveksisin näitä kulttuureja, vaan sen takia että koen olevani länsimaisen maailman tuotos (ideologia, ajatusmalli ja käyttäytymismetodit), eikä sopeutuminen näihin kulttuureihin olisi välttämättä kovin helppoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö voisi sopeutuisi johonkin toiseen kulttuuriin, tai voisi sisäistää sitä omakseni.

Joka tapauksessa tämä ei kuitenkaan suoranaisesti tarkoita sitä, että miellyttävämpi kulttuuri olisi parempi, koska millä indikaattorilla tätä voisi oikein mitata, länsimaisella? Onko tällainen indikaattori objektiivinen? - No ei varmasti ole.

Jos kulttuureja lähdettäisiin arvottamaan, niin se oikeuttaisi joka ikisen sodan ja silloin me kulkisimme todella heikoilla jäillä("meidän kulttuurimme on parempi kuin heidän, eiköhän rymistellä panssarivaunuilla ovesta sisään ja näytetä vähän, että kuinka hyvä kulttuuri meillä oikein on"). Täytyy kuitenkin muistaa, että muista kulttuureista tulevat ihmiset ovat aina yksilöitä. Koko kulttuuri sieltä ei tule, koska se tarkoittaisi valtavia kansainvaelluksia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Martti Asikainen: - "Onko tällainen indikaattori objektiivinen?"

Kyllä kai objektiivisia mittareita kulttuurien paremmuuden mittaamiseen löytyisi.

- "Jos kulttuureja lähdettäisiin arvottamaan, niin se oikeuttaisi joka ikisen sodan ja silloin me kulkisimme todella heikoilla jäillä"

No ei todellakaan! Kyllä minä ainakin voin hyvin ajatella, että kulttuuri A on huonompi kuin kulttuuri B, mutta ei se todellakaan oikeuta sitä, että kulttuurissa B kasvaneet saisivat rymistellä panssarivaunulla kulttuurissa A kasvaneiden ovista sitään.

- "Täytyy kuitenkin muistaa, että muista kulttuureista tulevat ihmiset ovat aina yksilöitä."

Nimenomaan. Minä vain käänsin tuon toisin päin ja muistutin, että vaikka yksilö olisi kuinka hyvä, ei se tarkoita, että kulttuuri, josta hän tulee, olisi myös yhtä hyvä.

Mauri Hyhkö

Ei ole olemassa mitään monikulttuuria, paitsi jos sillä tarkoitetaan amerikkalaista kulttuuria joka meillä jo on.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset